Selailin eilen uutta Kauppalehti Optiota ja huomasin jutun, jossa mietittiin keinoja ilmeisesti olla lukematta illalla sängyssä työsähköposteja. Sain idean miettiä sähköpostin käyttöä vähän enemmän ja kirjoittaa aiheesta.

Sähköposti on varsin hyvä keksintö. Se on selvästi muuttanut sosiaalista kanssakäymistä. Ainakin osa henkilöistä on helpompi tavoittaa sähköpostilla ja soittamisen asemesta sähköpostien avulla kommunikointi on heidän kanssa varsin tehokasta ja nopeaa. Kaikki eivät ole kovin aktiivisia sähköpostin käyttäjiä, silloin voi olla parempi soittaa. Tällainen kommunikointiin liittyvä muutos tapahtui jo useampi vuosi sitten.

Viimeisten vuosien aika sähköpostien lukeminen matkapuhelimella on huomattavasti yleistynyt. Tämä muutos on selvästi uudempi kuin edellä mainittu. Aikaisemmin sähköposteja luettiin esim. vain työhuoneessa, mutta nyt niitä luetaan kokouksissa tai kotona illalla sängyssä. Aikaisemmin viestin kirjoittaja saattoi ajatella, että vastaanottaja lukee viestin vasta sitten, kun hän tulee aamusta töihin, mutta enää tilanne ei välttämättä ole niin. Toisaalta on hyvä, että tieto kulkee nopeasti, mutta toisaalta lähettäjä ei välttämättä aina haluaisi häiritä toisen vapaa-aikaa tai kokousta. Lisäksi sähköpostistakin olisi ilmeisesti hyvä oppia tekemään jotenkin niin lyhyt ja ytimekäs, että sen lukeminen onnistuu helposti kokouksessa matkapuhelimella.

Toinen näkökulma sähköpostiviesteihin on niiden määrä ja priorisointi. Osa viesteistä on sellaisia, ettei niiden sisältö ole mitenkään erityisen kiireellistä. Riittää jos niitä lukee vaikka kerran viikossa. Kuitenkin viestiliikenne usein keskitetään yhteen sähköpostiosoitteeseen. Ainakin itse odotan, että vuosien saatossa aihe kehittyy niin, että kiireisyysluokaltaan eri tasoilla olevat viestit, pystyy paremmin hallitsemaan. Yhtenä vaihtoehtona on keskittää nykyistä enemmän toimintaa erilaisiin WWW-alustoihin niin, ettei enää kaikki tieto kulje sähköpostin kautta, vaan käyttäjä voi saada tiedon käymällä kyseisessä WWW-palvelussa.

Yhtenä tulevaisuuden toiveena ainakin itselläni on erilaisten ilmoitusluonteisten viestien automaattinen yhdistäminen. Ainakin oman kokemukseni mukaan nykyään on useita irrallisia IT-järjestelmiä, jotka lähettävät yksittäisiä automaattisia viestejä. Tulevaisuudessa yhdessä viestissä voisi olla monen järjestelmän tiedot. Itse taidan käyttää ainakin yli 20 IT-järjestelmää. Uskon, että jossain kohtaa tulee sellainen vaihe, että toimintoja aletaan yhdistää. Nyt vielä taitaa olla sellainen vaihe, että yksittäisiä järjestelmiä rakennetaan miltei kaikesta mitä keksitään. Mielenkiintoista nähdä miten asiat ovat 10 vuoden kuluttua.

Mukavia lukuhetkiä sähköpostien parissa, missä niitä sitten itse kukin lukeekin!

Selasin uutta Sähkö & Tele -lehteä ja huomasin miten monessa jutussa puhuttiin energiatehokkuudesta tai ympäristöasioista. Yhdessä jutussa käsiteltiin vihreämpää valaistusta, toisessa lämpöpumppua tulevaisuuden ratkaisuna, kolmannessa kansainvälistä ympäristövertailua ja neljännessä aurinkosuojuksia kiinteistöjen energiatehokkuudessa.

Ehkä aikaisemminkin on ollut yhtä paljon juttuja energiatehokkuudesta ja ympäristökysymyksistä, mutta tänään kiinnitin siihen huomiota. Varsin paljon aiheen ympärillä näyttää tapahtuvan. Tietenkin, jotta ilmastomuutoksen ehkäisemiseen liittyvät tavoitteet saavutetaan, pitää aika paljon tapahtuakin.

Mielenkiintoista oli huomata, että lämpöpumppujen asennusten määrä on vähentynyt vuonna 2009 verrattuna edellisvuoteen. Esimerkiksi vuonna 2009 omakotitalouksiin lämpöpumppuja asennettiin kaiken kaikkiaan noin 48 000, kun vuotta aikaisemmin määrä oli 60 000. Tarkemmin aiheesta voi lukea Petri Koivulan artikkelista.

Olisin voinut lukematta artikkelia olettaa, että määrä on edelleen nousussa, sillä viime aikoina yhä useammin vastaan tullut tuttava on kertonut näitä hankkineensa. Eihän se sinänsä ole ihme, sillä tuleehan niitä vuosittain aika paljon lisää.

Muista artikkeleista voisin vielä kertoa sen, että Helsingin kaupunki on sijoittunut seitsemänneksi eurooppalaisten pääkaupunkien ympäristövertailussa. Kaiken kaikkiaan mukana vertailussa oli 30 eurooppalaista pääkaupunkia tai taloudellista keskusta. Tästä voi lukea lisää Eetu Helmisen artikkelista.

Edellä kerroin vain muutamia kohtia, mitkä liittyivät energiatehokkuuteen tai ympäristökysymyksiin lehden tässä numerossa. Samasta aihepiiristä löytyy monista muistakin lähteistä. Aihe on varsin paljon esillä. Sellainenkin tuli mieleeni, että enää ei puhuta sähkön tai energian säästämisestä. Nyt ollaan tässäkin aiheessa tehokkaita.

Onhan se tietenkin selvää, että näistä kahdesta ilmaisusta (energiatehokkuus tai energian säästäminen) tulee erilainen mielikuva. Energiatehokkuus on ehkä myönteisempi ilmaisu, mutta toisaalta se voisi olla vaihtelua, jos käytettäisiin muitakin ilmaisuja. Eiköhän muutaman vuoden kuluttua käytetä jo jotain uutta ilmaisua, kielellä on tapana muuttua vuosien varrella.

Hyviä kokemuksia energiatehokkuuden kanssa kaikille!

Käynnistin vuonna 2002 kyselytutkimuksen uuden tekniikan mukanaan tuomien muutosten vaikutuksesta työikäisen väestön terveyteen. Tähän mennessä on saatu julkaistua aineistosta jo kolme tieteellistä artikkelia. Eilen TTY tiedotti uusimmasta artikkelista, joka keskittyy psyykkisiin oireisiin.

Lähetimme kyselylomakkeen 15 000 työikäiselle suomalaiselle syksyllä 2002. Kysely sisälsi ergonomiaa, psyykkistä kuormitusta ja tapaturmia käsitteleviä kysymyksiä. Teknisiä laitteita, joiden käyttöä ja tuntemusta kartoitettiin, olivat muun muassa matkapuhelin, tietokone ja digi-TV sekä näihin liittyvät palvelut, kuten Internet ja teksti-TV. Vastauksia saatiin 6120 ja vastaajien keski-ikä oli 41 vuotta.

Totesimme tietokoneen käytön ja erilaisten psyykkisten oireiden välillä yhteyden. Erityisesti 31–40 -vuotiaiden naisten ryhmässä oli pöytätietokoneen käytön ja useiden psyykkisten oireiden välillä yhteys. Matkapuhelimen, kannettavan tietokoneen tai minitietokoneen, kuten kommunikaattorin käytöllä havaitsimme olevan yhteyttä 51–60 -vuotiaiden naisten masennukseen. Lisäksi 31–40 -vuotiaiden miesten ikäryhmässä tietokoneiden käytöllä oli yhteys pelkotiloihin ja matkapuhelimen käytöllä päihdeongelmiin.

Aikaisemmassa artikkelissa, joka käsitteli erilaisia fyysisiä oireita, koko aineiston analyyseissä ei todettu pöytätietokoneiden tai muiden mobiililaitteiden käytön ja fyysisten oireiden välillä yhteyttä. Kuitenkin esimerkiksi 41–50 -vuotiaiden naisten ryhmässä oli pöytätietokoneenkäytön ja niskahartiaoireiden välillä yhteys sekä 20–30 ja 51–60 -vuotiaiden miesten ryhmissä yhteys kannettavan tietokoneen tai muiden mobiililaitteiden ja lanne-ristiselän oireiden välillä. Psyykkisten oireiden ja fyysisten oireiden välillä todettiin koko aineistossa sekä useammassa naisten ja miesten ikäryhmässä yhteyksiä.

Mielenkiintoista havaita, että psyykkiset oireet tulivat esiin molemmissa tarkasteluissa. Vaikea tietää miksi näin on, mutta kuitenkin on mielestäni hyvä jatkossa kiinnittää huomiota mahdolliseen psyykkiseen kuormittavuuteen, jota uuden tekniikan myötä voi ilmetä.

Uudella tekniikalla on todella paljon myös myönteisiä vaikutuksia, joten niitä ei ole syytä unohtaa. Miten helppoa nykyään on esimerkiksi soitella toisille verrattuna aikaan ennen matkapuhelimien. Tekstaileminenkin on varsin loistava keksintö.

Mukavia hetkiä uuden tekniikan parissa kaikille!