Tämä vuonna Bioelectromagnetics Society järjesti vuosittain toistuvan konferenssinsa Etelä- Koreassa. Sen lisäksi, että itse konferenssin aihe oli kiinnostava, niin myös Etelä-Koreassa oli mukava käydä katsomassa, minkälaista tekniikkaa heillä on nyt käytössä ja mitä uutta on tuossa.

Kuunnellessani esityksiä uudesta tekniikasta, esimerkiksi siitä miten tulevaisuuden linja-autojen energia voisi välittyä maasta magneettikentän avulla, aloin miettiä, miten innovatiivista korealaisten toiminta näyttää olevan. Optimistisesti ajattelin, että ehkä he kehittävät vähitellen uusia energiaa säästäviä järjestelmiä ja myyvät ne sitten eurooppalaisille, jotka haluavat ehkäistä ilmastomuutoksen etenemistä.

Toinen aihealue, missä näytetään saavutettavan hyvää edistymistä, on lääketieteellinen kuvantaminen. Uudet tehokkaat MRI – laitteet saavat aivokuvat näyttämään paljon paremmille, mihin aikaisemmin on pystytty. Samalla tietenkin staattiselle magneettikentälle altistuminen lisääntyy, mutta hyvä kuvan laatu helpottaa huomattavasti diagnostiikkaa.

Tietenkin konferenssissa oli myös esityksiä muiden muassa siitä, miten paljon sähkö- ja magneettikentille altistutaan, miten altistumista voidaan laskea ja mitä soluvaikutuksia altistuksella on. Myös ihmisillä tehtyjä tutkimuksia oli esillä.

Konferenssin ”TUTORIALS” osassa oli myös esitys siitä, miten artikkeli kirjoitetaan Bioelectromagnetics – lehteen. Oli ihan mielenkiintoista kuulla päätoimittajan ajatuksia artikkelin kirjoittamisesta ja vinkkejä siiten, miten paperi kannattaa tehdä. Mukava oli kuulla, että he eivät vaadi täydellistä englantia, sillä suuri osa kirjoittajista ei puhu englantia äidinkielenään. Tähän esitykseen liittyvä artikkeli löytyy pdf:nä.

Myös TTY:llä oli konferenssissa kolme paperia. Ne käsittelivät kentille altistumista kotona ja vapaa-ajalla sekä yhdessä vertailtiin erilaisia mittaustapoja tietyn työntehtävän osalta. Nämä ja kaikki muut konferenssin julkaisut löytyvät konferenssin www-sivulta.

Sateisina kesäpäivinä on hyvä hetki tutustua netistä löytyvään uuteen tietoon. Yksi mahdollisuus on poiketa tämän konferenssin www-sivuilla.

Aurinkoista kesää kaikille!

Selailin eilen uutta Kauppalehti Optiota ja huomasin jutun, jossa mietittiin keinoja ilmeisesti olla lukematta illalla sängyssä työsähköposteja. Sain idean miettiä sähköpostin käyttöä vähän enemmän ja kirjoittaa aiheesta.

Sähköposti on varsin hyvä keksintö. Se on selvästi muuttanut sosiaalista kanssakäymistä. Ainakin osa henkilöistä on helpompi tavoittaa sähköpostilla ja soittamisen asemesta sähköpostien avulla kommunikointi on heidän kanssa varsin tehokasta ja nopeaa. Kaikki eivät ole kovin aktiivisia sähköpostin käyttäjiä, silloin voi olla parempi soittaa. Tällainen kommunikointiin liittyvä muutos tapahtui jo useampi vuosi sitten.

Viimeisten vuosien aika sähköpostien lukeminen matkapuhelimella on huomattavasti yleistynyt. Tämä muutos on selvästi uudempi kuin edellä mainittu. Aikaisemmin sähköposteja luettiin esim. vain työhuoneessa, mutta nyt niitä luetaan kokouksissa tai kotona illalla sängyssä. Aikaisemmin viestin kirjoittaja saattoi ajatella, että vastaanottaja lukee viestin vasta sitten, kun hän tulee aamusta töihin, mutta enää tilanne ei välttämättä ole niin. Toisaalta on hyvä, että tieto kulkee nopeasti, mutta toisaalta lähettäjä ei välttämättä aina haluaisi häiritä toisen vapaa-aikaa tai kokousta. Lisäksi sähköpostistakin olisi ilmeisesti hyvä oppia tekemään jotenkin niin lyhyt ja ytimekäs, että sen lukeminen onnistuu helposti kokouksessa matkapuhelimella.

Toinen näkökulma sähköpostiviesteihin on niiden määrä ja priorisointi. Osa viesteistä on sellaisia, ettei niiden sisältö ole mitenkään erityisen kiireellistä. Riittää jos niitä lukee vaikka kerran viikossa. Kuitenkin viestiliikenne usein keskitetään yhteen sähköpostiosoitteeseen. Ainakin itse odotan, että vuosien saatossa aihe kehittyy niin, että kiireisyysluokaltaan eri tasoilla olevat viestit, pystyy paremmin hallitsemaan. Yhtenä vaihtoehtona on keskittää nykyistä enemmän toimintaa erilaisiin WWW-alustoihin niin, ettei enää kaikki tieto kulje sähköpostin kautta, vaan käyttäjä voi saada tiedon käymällä kyseisessä WWW-palvelussa.

Yhtenä tulevaisuuden toiveena ainakin itselläni on erilaisten ilmoitusluonteisten viestien automaattinen yhdistäminen. Ainakin oman kokemukseni mukaan nykyään on useita irrallisia IT-järjestelmiä, jotka lähettävät yksittäisiä automaattisia viestejä. Tulevaisuudessa yhdessä viestissä voisi olla monen järjestelmän tiedot. Itse taidan käyttää ainakin yli 20 IT-järjestelmää. Uskon, että jossain kohtaa tulee sellainen vaihe, että toimintoja aletaan yhdistää. Nyt vielä taitaa olla sellainen vaihe, että yksittäisiä järjestelmiä rakennetaan miltei kaikesta mitä keksitään. Mielenkiintoista nähdä miten asiat ovat 10 vuoden kuluttua.

Mukavia lukuhetkiä sähköpostien parissa, missä niitä sitten itse kukin lukeekin!

Selasin uutta Sähkö & Tele -lehteä ja huomasin miten monessa jutussa puhuttiin energiatehokkuudesta tai ympäristöasioista. Yhdessä jutussa käsiteltiin vihreämpää valaistusta, toisessa lämpöpumppua tulevaisuuden ratkaisuna, kolmannessa kansainvälistä ympäristövertailua ja neljännessä aurinkosuojuksia kiinteistöjen energiatehokkuudessa.

Ehkä aikaisemminkin on ollut yhtä paljon juttuja energiatehokkuudesta ja ympäristökysymyksistä, mutta tänään kiinnitin siihen huomiota. Varsin paljon aiheen ympärillä näyttää tapahtuvan. Tietenkin, jotta ilmastomuutoksen ehkäisemiseen liittyvät tavoitteet saavutetaan, pitää aika paljon tapahtuakin.

Mielenkiintoista oli huomata, että lämpöpumppujen asennusten määrä on vähentynyt vuonna 2009 verrattuna edellisvuoteen. Esimerkiksi vuonna 2009 omakotitalouksiin lämpöpumppuja asennettiin kaiken kaikkiaan noin 48 000, kun vuotta aikaisemmin määrä oli 60 000. Tarkemmin aiheesta voi lukea Petri Koivulan artikkelista.

Olisin voinut lukematta artikkelia olettaa, että määrä on edelleen nousussa, sillä viime aikoina yhä useammin vastaan tullut tuttava on kertonut näitä hankkineensa. Eihän se sinänsä ole ihme, sillä tuleehan niitä vuosittain aika paljon lisää.

Muista artikkeleista voisin vielä kertoa sen, että Helsingin kaupunki on sijoittunut seitsemänneksi eurooppalaisten pääkaupunkien ympäristövertailussa. Kaiken kaikkiaan mukana vertailussa oli 30 eurooppalaista pääkaupunkia tai taloudellista keskusta. Tästä voi lukea lisää Eetu Helmisen artikkelista.

Edellä kerroin vain muutamia kohtia, mitkä liittyivät energiatehokkuuteen tai ympäristökysymyksiin lehden tässä numerossa. Samasta aihepiiristä löytyy monista muistakin lähteistä. Aihe on varsin paljon esillä. Sellainenkin tuli mieleeni, että enää ei puhuta sähkön tai energian säästämisestä. Nyt ollaan tässäkin aiheessa tehokkaita.

Onhan se tietenkin selvää, että näistä kahdesta ilmaisusta (energiatehokkuus tai energian säästäminen) tulee erilainen mielikuva. Energiatehokkuus on ehkä myönteisempi ilmaisu, mutta toisaalta se voisi olla vaihtelua, jos käytettäisiin muitakin ilmaisuja. Eiköhän muutaman vuoden kuluttua käytetä jo jotain uutta ilmaisua, kielellä on tapana muuttua vuosien varrella.

Hyviä kokemuksia energiatehokkuuden kanssa kaikille!