Syksy alkaa tuottavuudesta keskustellen

|

Olin viime viikolla ISH2015-konferenssissa Pilsessä enkä seurannut kotimaan uutisia kovin hyvin. Matkalta palattuani olen yrittänyt päästä selville, mitä kotimaassa tapahtuu. En ole ehkä vieläkään uutisten osalta ihan ajan tasalla, mutta tuottavuuden parantaminen näyttää olevan paljon esillä. Ei pelkästään mediassa vaan osana ihan arkista keskustelua. Myös lehtien mielipidekirjoituksissa on tullut aihepiiri vastaan.

Mahdollisuus lisätä tuottavuutta digitalisaatiolla on miltei päivittäin mediassa esillä. Se on varmaan mahdollista, siitä on hyviä esimerkkejä, mutta arkisessa keskustelussa tulee usein esiin myös käänteiset vaikutukset. Esimerkiksi työ voi vähentyä toisessa organisaatiossa, mutta lisääntyä tai siirtyä toiseen. Myös ammattiryhmien välillä tapahtuu siirtymisiä. Kun luovuttaa avustavista henkilöistä, niin myös työn hinta nousee, koska korkeammin palkatut työntekijät tekevät aikaisemmin edullisimmat työt. Digitalisaatio on varmasti hyvä välinen lisätä tuottavuutta, mutta parhaita käytäntöjä ei ehkä ole vielä täysin saavutettu.

Toinen mielenkiintoinen näkökulma on se, että mitä kaikkea tietoa kerätään ja tallennetaan. Tietotekniikka antaa miltei rajattomat mahdollisuudet kerätä tietoa, mutta tuottavuuden näkökulmasta myös tietojen syöttämiseen käytetylle ajalle on hyvä arvioida hinta. Esimerkiksi kun henkilö vastaa 20 kysymykseen satoja kertoja ja sadat työntekijät tekevät sen, niin se on tietenkin aikaa vievempää ja kalliimpaa kuin jos he vastaavat 10 kysymykseen. Myös kysymyksen esitystyylillä voidaan nopeuttaa vastaamista. Käytännössä mukaan tulee myös usein tietoliikenneyhteyksien laatu. Vastaaminen hidastuu helposti, jos yhteys on huono tai järjestelmän prosesseissa on hitautta.

Tietotekniikka mahdollistaa hyvin monimutkaisten järjestelmien kehittämisen. Toisaalta mitä monimutkaisempi järjestelmä on, sitä vaikeampi sitä on käyttää. Harvoilla on aikaa lukea pitkiä ohjeita tai käydä uusien järjestelmien koulutuksissa. Käyttäjiä on myös erilaisia. Yhden haasteen asettaa myös kieli. Itse olen käyttänyt aika paljon kansainvälisten lehtien järjestelmiä, joihin syötetään artikkelien käsikirjoituksia. Välillä on aika vaikea tietää mitä pitää missäkin kohdassa tehdä.

Mielenkiintoista ja mukavaa syksyn alkua kaikille!

Papereita esillä CIRED ja PIERS konferensseissa

|

Kesä on vilkasta konferenssiaikaa. Tänä kesänä osallistuin kesäkuussaCIRED 2015 (23rd International Conference on Electricity Distribution) konferenssiin Lyonissa ja heinäkuussa 36th PIERS konferenssiin Prahassa.

CIRED konferenssissa meiltä oli esillä kaksi paperia: (1) Korpinen Leena, Pääkkönen Rauno ja Virtanen, Vesa: New Directive 2013/35/EU on Occupational Exposure to Magnetic Fields and Electrical Workers Use of Active Implanted Medical Devices (AIMDS) (paperi 1478) ja (2) Pääkkönen Rauno ja Korpinen Leena: Emission of Smart Meter Electromagnetic Field (50-100 KHz) in Finland (paperi 1484).

CIRED konferenssissa oli paljon mielenkiintoisia esityksiä ja keskusteluja. Seurasin mielenkiinnolla keskustelutilaisuutta vaihtoehtoisista kaasuista, jotka voisivat tulevaisuudessa korvata SF6- kaasun käytön sähkölaitteissa. Esimerkiksi Alstomilta löytyy jo vaihtoehtoisia ratkaisuja g3 -kaasulla, josta tarkemmin löytyy tietoa heidän internetsivultaan.

Myös ABB:llä on aktiivista toimintaa vaihtoehtoisten kaasujen kehittämiseen liittyen. Heidän uutisensa CIRED2015 tapahtumista löytyy internetistä. Uutisessa kerrotaan myös vaihtoehtoisesta kaasusta.

PIERS konferenssissa oli esillä kuusi paperia, joissa olin kirjoittajana mukana. Voit ladata paperit täältä, käyttämällä hakusanaa ”Korpinen”:

  1. Tarao Hiroo, Aga Katsuaki, Okun Oleksandr ja Korpinen Leena, Numerical Estimation of Muscle Conductivity in Terms of Human Body Internal Resistance (paperi 8),
  2. Pääkkönen Rauno, Lundström Marko, Mustaparta Jari ja Leena Korpinen, Examples of Electromagnetic Field Sources in an Indoor Distribution Substation (paperi 50),
  3. Pääkkönen Rauno, Lundström Marko, Mustaparta Jari ja Leena Korpinen, Emission of Smart Meter Electric Fields (50?100 kHz) in Finland (paperi 51),
  4. Korpinen Leena, Tarao Hiroo, Pääkkönen Rauno, Okun Oleksandr ja Sydänheimo Lauri, Influences of High Relative Humidity on Extremely Low Frequency Electric Field Measurements (paperi 56),
  5. Korpinen Leena, Pääkkönen Rauno, Tarao Hiroo, Okun Oleksandr ja Sydänheimo Lauri, Examples of Variation in Measured ELF Electric Fields under 400 kV Power Lines (paperi 57) ja
  6. Okun Oleksandr, Korpinen Leena ja Sydänheimo Lauri, Possible Methods for Limiting Exposure to the Electric Fields of High Voltage Power Lines on Active Implantable Medical Devices in the Human Body (paperi 58).

Varsinaiset pitkät konferenssipaperit julkaistaan myöhemmin konferenssin nettisivuilta, mutta kaikki abstrakti ovat jo nyt luettavissa internetissä.

Mukavaa loppukesää kaikille!

ICOH2015 kongressi aurinkoisessa Soulissa

|

Kansainvälinen työterveyskomissio ICOH (International Commission on Occupational Health) järjestää kesäkuun ensimmäisellä viikolla kongressin ’31st International Congress on Occupational Health’ Soulissa. Osallistujia tilaisuudessa on ollut noin 1500 ja erilaisia sessioita yli 300. Mielenkiintoisia aiheita on ollut tarjolla runsaasti.

ICOH on toiminut vuodesta 1906 lähtien. Vuoden 2014 lopun tilanteen mukaan alan asiantuntijoita oli jäsenenä noin 2000 miltei sadasta maasta. ICOH järjestää kolmen vuoden välein maailmankongressin, johon sen tieteelliset komiteat (35 komiteaa) tarjoavat muiden muassa tieteellisiä sessioita. Komiteoiden toiminta on aktiivista myös kongressien välillä.

Tällä kertaa tieteellinen komitea Radiation and Work, oli järjestämässä kuutta sessiota. Niissä käsiteltiin muiden muassa työntekijöiden hyvinvointia MRI-työssä. Esimerkiksi Italiassa ja Alankomaissa on tutkittu MRI-laitteiden käyttäjien subjektiivisia oireita.

Oma sessionsa oli myös sähkömagneettisille kentille altistumisen mahdollisista vaikutuksista sydämen tahdistimiin, rytmihäiriötahdistimiin ja muihin lääketieteellisiin implantteihin. Sessiossa keskustelu sivusi myös uutta työntekijöiden sähkömagneettisille kentille altistumista koskevaa direktiiviä (2013/35/EU), jossa sähkömagneettisten kenttien todetaan voivan vaikuttaa erityisesti sydämen tahdistimen toimintaan myös direktiivissä kerrottujen toimenpidetasojen (action levels) alapuolella.

Tutustu tarkemmin koko direktiiviin.

Keskustelussa nousi myös esiin, että olisi mielenkiintoista tietää eri maissa tehdyistä selvityksistä, jos on tapahtunut tapaturmainen työntekijäraja-arvot ylittävä altistus. Suomessa tällaisesta on radiotaajuisten kenttien osalta raportoitu ja kehitetty toimintamalli RF-kenttien aiheuttamissa tapaturmaisissa ylialtistumistilanteissa.

Tarkastele kyseistä mallia suomeksi tai englanniksi.

Oma sessionsa oli myös optisesta säteilystä, joka tarkoittaa sähkömagneettista säteilyä aallonpituusalueella 100 nm?1 mm. Optinen säteily jaetaan ultraviolettisäteilyyn (UV), näkyvään säteilyyn ja infrapunasäteilyyn (IR). Sessiossa käsiteltiin muiden muassa auringon säteilyyn liittyviä työntekijöiden terveysriskejä ja työntekijöiden suojaamista tältä säteilyltä.

Tarkemmin kongressin sisältöihin voi tutustua sen www-sivuilla.

Mukavaa kesäkuuta kaikille!

Tiedeyhteisön menestymiseen ideoita urheilusta ja yrityksistä

|

Sattumalta aloin lukea uutta Valmentaja-lehteä 2/2015 ja Kauppalehti Optiota 8/2015 peräkkäin. Kumpikaan lehti ei kerro mitään kansainvälisten tutkimushankkeiden tai rahoitushakemusten tekemisestä, mutta aloin mielenkiinnosta etsiä lehdistä ideoita myös tiedeyhteisöön.

Valmentaja-lehden kannessa oli otsikko ’Valmentaako tiiminä vai soolona?’ En lukenut lehteä kovin tarkasti, mutta ainakin lehdestä löytyi artikkeli ’Voittavan joukkueen valmentaja valmentaa yksilöitä’, joten tämä otsikko ilmeisesti vastaa lehden kannen kysymykseen. Vastaava ajatus toimii todennäköisesti myös tiedeyhteisössä, menestyvää ryhmää kannattaa ajatella yksilöinä, jotka toimivat hyvin yhteen.

Varsin mielenkiintoinen artikkeli Valmentaja-lehdessä oli myös ’Monikulttuuristen tiimien valmentaminen’. Artikkeliin oli haastateltu kahta kansainvälisen tason suomalaista valmentajaa. Ymmärsin niin, että kulttuurieroihin on hyvä tutustua ennakkoon. Esimerkiksi ajan käsityksessä voi olla eroja tai siinä miten autoritäärisesti on totuttu toimimaan. Kulttuurierot näyttävät korostuvan paine- ja stressitilanteissa. Tiedeyhteisössä kulttuurierot voivat myös aiheuttaa haasteita, joten niihin on ilmeisen hyvä yrittää myös perehtyä.

Kauppalehti Optiossa näkökulma on tietenkin erilainen kuin Valmentaja-lehdessä. Optiossa Nina Kopola (Suomisen toimitusjohtaja) kertoi yritysmaailmassa menestymisestä. Kertomansa mukaan hänen yhtiössään tehdään työtä ’pää kylmänä, sydän lämpimänä ja kädet puhtaina’. Tämä tarkoittaa määrätietoisesti, suurella sydämellä ja eettisesti kestävästi. Hän myös korosti sen tärkeyttä, että tunteet ovat tekemisessä mukana — sillä, kun ihminen on intohimoisesti tekemisessä mukana, vuoriakin voi siirtyä.

Ajatuksen ’pää kylmänä, sydän lämpimänä ja kädet puhtaina’ voi siirtää myös tiedeyhteisöön. Tietenkin tehtävät ovat usein erilaisia kuin yrityksissä. Myös tiedeyhteisön osalta voi ajatella niin, että mitä paremmin aiheeseen syntyy innostumista ja urheilumaailman mukaista halua voittaa, sitä paremmin esim. rahoitushakemukset ja tutkimushankkeet onnistuvat.

Mukavaa toukokuuta kaikille!

Ilmiöitä ja ongelmia oppimisen tukena

|

Huomasin aamusta Ilta-Sanomien uutisen, jonka mukaan asiantuntija kauhistelee opetusuudistusta. Sen verran mielenkiintoiselta otsikko vaikutti, että aloin vähän googlettaa. Kyseessä näyttää olevan pääkaupunkiseudulla etenevä uudistus (pdf), jossa asioita opetetaan ilmiöiden kautta. Aiheesta kirjoitti vähän aikaa sitten myös Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomien mukaan brittilehti oli uutisoinut aiheesta kertomalla Suomen kouluelämään tulevasta ”radikaalista” muutoksesta.

Ilmiöpohjaiselle opetukselle ja oppimiselle löytyy myös internetistä määritelmä. Aiheesta kertovan sivuston mukaan se tarkoittaa oppiainerajoja rikkovaa, tutkivaa otetta oppimiseen. Helsingin sanomien uutisessa ilmiöstä esimerkkinä mainitaan kahvilapalvelut, jonka ympärille oppitunti rakentuu.

Ottamatta kantaa juuri ilmiöpohjaiseen oppimiseen, niin tavallaan on mielenkiintoista, miten oppimiseen tai opettamiseen syntyy aika ajoin uusia ilmiöitä. Joitakin vuosi sitten ongelmalähtöinen oppiminen oli varsin suosittua. Sen myös toivottiin tuovan uutta näkökulmaa oppimiseen.

Hyvänä puolena näissä erilaisia menetelmien kehittämisessä on se, että ne voivat virkistää opiskelua ja opetusta. Toisaalta on aika vaikea muuttaa kaikkia opetettavia asiat ilmiöiksi tai ongelmiksi. Perusasiat kuitenkin pitäisi ensin osata ennen kuin voi alkaa soveltaa osaamistaan oppiainerajojen yli meneviksi kokonaisuuksiksi.

Asioita voi varmaankin oppia hyvin monella tavalla ja ihmiset ovat myös erilaisia oppimaan. Varsin hyvin tunnettua on, että osa oppii paremmin näkemällä ja toiset taas kuulemalla. Ehkä myös ilmiöt sopivat joillekin paremmin ja toisille huonommin.

Nykyaikaisessa yhteiskunnassa yksittäisellä ihmisellä on tärkeää olla hyvät taustatiedot. Kuitenkin on erityisen tärkeää pystyä omaksumaan uusia asioita ja osata arvioita niitä. On myös hyvä osata erottaa, milloin on kyse todellisesta tiedosta ja milloin on vain kysy pelkästä uskomuksesta tai ideasta, joka ei perustu todelliseen näyttöön (evidence based).

Mukavaa huhtikuuta erilaisten ilmiöiden kanssa!