Poimintoja tammikuulta – uusia teknisiä innovaatioita ja terveyden haasteita

|

Tammikuussa oli mielenkiintoisia tilaisuuksia ja uutisia. Vuoden alussa pidettiin Las Vegasissa maailman suurimmat kuluttajaelektroniikkamessut (CES 2016), joita pystyi seuraamaan myös internetissä. Messuista voi huomata, että muiden muassa robotit, älylaitteet keittiöön, itseohjautuvat autot ja erilaiset terveysteknologian tuotteet ovat tulossa vähitellen kaikkien käytettäviksi. Suomessa pidettiin myös Lääkäripäivien (2016) yhteydessä Nordic Health Technology & eHealth Forum 13-15.1.2016 (@NHTEF), jossa oli esillä kotimaisia terveysteknologian innovaatioita.

Lääkäripäivillä oli runsaasti mielenkiintoista ohjelmaa. Yksi mediassakin esillä ollut aihepiiri oli unettomuus. Unettomuuden hoidosta valmistui viime vuoden puolella uusi käypähoitosuositus, jota esiteltiin. Unettomuuden hoitoa käsiteltiin mm. ajoterveyden näkökulmasta. On tärkeää huomata, että unettomuuden hoidossa käytettävät lääkkeet voivat vielä aamulla heikentää ajokykyä.

Maailman laajuisesti tammikuussa on noussut keskeiseksi terveyshaasteeksi Zikavirus, joka leviää nopeasti erityisesti Etelä- ja Väli-Amerikassa. Zikaviruksen aiheuttamaan infektioon raskauden aikana on syytä suhtautua vakavasti. Jos äiti on raskauden aikana altistunut infektiolle, niin viruksen epäillään aiheuttavan synnynnäisiä kehityshäiriöitä sikiölle. Zikavirusinfektioon liittyviä oireita ovat kuume, silmätulehdus, ihottuma sekä nivel- ja lihaskivut. Tauti on usein lievä tai mahdollisesti jopa täysin oireeton.

Aiheesta tulee uutta tietoa miltei joka tunti, joten uusinta tietoa on paras seurata esim. Twitterissä (@WHO). Itse olen välittänyt aiheesta myös uusimpia Twitter uutisia (@leenakorpinen) eteenpäin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on avannut myös aiheesta www-sivut ja WHO on tehnyt YouTube uutisia. Varmuuden vuoksi haluan vielä todeta STM:n tviittauksen mukaan ”Zikavirus ei leviä ihmisestä toiseen – virusta ei esiinny Suomessa” (29.1.2016).

Tammikuussa oli myös mukavia uutisia. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa levisi New Yorkin eläintarhan pandasta video, jossa panda oli innoissaan lumen tulosta. Kyseinen video löytyy edelleen YouTubesta.

Mukavaa helmikuuta kaikille!

Poimintoja menneeltä vuodelta ja odotuksia uudelta vuodelta 2016

Poimintoja menneeltä vuodelta ja odotuksia uudelta vuodelta 2016

|

Näin vuoden vaihtuessa on mukava vähän miettiä, mitä mielenkiintoista tapahtui edellisenä vuonna ja mitä on odotettavissa uudelta alkaneelta vuodelta. Vuosi 2015 oli varsin tapahtumarikas ja siksi päätin keskittyä tässä blogissa vain ammatillista toimintaani lähellä oleviin aiheisiin.

Vuonna 2015 mielenkiinnolla seurasin keskustelua istumisen vaarallisuudesta vähän ihmetellen. Kun tarkemmin tutustuin tutkimuksiin, niin kyse ymmärtääkseni on vähentää istumista ja muuta paikallaan oloa, ei vain puuttua istumiseen. Aiheesta löytyy hyvä STM:n julkaisu ”Istu vähemmän – voi paremmin!” Vuoden loppupuolella tuli myöstutkimusuutinen, jonka mukaan aikuisiällä aloitettu liikunta ei pidennä elinikää, vaikka niin on ilmeisesti oletettu. Muutakin mielenkiintoista julkaistiin, mutta nuo aiheet jäivät itselleni mieleen.

Euroopan komissio julkaisi vuoden lopulla kiertotalouspaketin, jolla autetaan eurooppalaisia yrityksiä ja kuluttajia siirtymään vahvempaan ja toimivampaan kiertotalouteen. Aiheesta on hyvin tietoa Euroopan komission internet-sivuilla. En ole vielä ehtinyt kovin hyvin aineistoa lukea, mutta esim. yhtenä teemana on pyrkiä vähentämään elintarvikkeiden hävikkiä. Kiertotalouteen on myös tulossa EU:n tutkimusrahoitusta. Todennäköisesti kiertotalous on vuonna 2016 yksi kiinnostuksen kohteita.

Vuosi 2016 tuo uutta sähkö- ja magneettikentille altistumiseen liittyen. Kuten jo monesti olen aikaisemmin tilannekatsauksien pääkirjoituksissa kertonut työntekijädirektiiviin ”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/35/EU terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille” liittyvä kansallinen lainsäädäntö on valmistumassa. Direktiivin mukaan ”Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2016”, joten siihen mennessä kotimaisten säädösten tulee valmistua. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa on velvoittavat säädökset työntekijöiden pientaajuisille kentille altistumisesta.

STM:n sivulta löysin myös tietoa siitä, mitä muutoksia vuoden vaihteessa tapahtuu heidän hallinnonalalla. Itseäni kiinnosti kaksi kohtaa: (1) Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki voimaan 2016 ja (2) Uusi yhtiö alkaa hoitaa Säteilyturvakeskuksen kansainvälisiä asiantuntijapalveluja. Lisäksi STM:n sivulta löytyy tietoa Ionisoimaton säteily –lainsäädäntöhankkeesta, joka myös on käynnissä vuonna 2016.

Omassa toiminnassani sähkö- ja magneettikentät ovat edelleen vahvasti mukana vuonna 2016. Esimerkiksi tilannekatsauksia kenttien terveysvaikutuksista julkaistaan edelleen. Lisäksi jatkan Kansainvälisen työterveyskomission – International Commission on Occupational Health (ICOH) Radiation and Work- tieteellisen komitean sihteerinä. Erilaisia artikkeleja on myös tekeillä. Niiden valmistumisesta tulee yleensä nopeimmin tietoa ResearchGate -sivulleni ja twitteriin.

Sähköalan SF6 koulutuksen sisältöön liittyvä Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2066, julkaistiin 17.11.2015. Sen mukaan koulutukset tulevat jonkin verran jatkossa muuttumaan. Odotan, että vuoden 2016 aikana julkaistaan myös kotimainen säädös aiheesta. Sen jälkeen on mahdollista päivittää myös sähköalan SF6 koulutusaineistot ja järjestää uusien säännösten mukaista koulutusta.

Lopuksi haluan vielä kertoa, että myös Tampere3-hanke etenee. Se tarkoittaa prosessia, jossa Tampereella toimivat yliopistot ja Tampereen ammattikorkeakoulu valmistelevat uudenlaisen yliopiston perustamista Tampereelle. Hankejohtajan mielenkiintoinen haastattelu löytyy Rajapinta 4/2015 lehdestä.

Paljon mielenkiintoista on odotettavissa uudelta alkaneelta vuodelta.

Hyvää alkanutta vuotta 2016 kaikille!

SESKO-tunnustuspalkinto & kiitokset

|

SESKO palkitsi kaksi sähköteknisessä standardoinnissa ansioitunutta SESKOn 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi perustetulla
SESKO-tunnustuspalkinnolla 1.12.2015. Toinen palkinnoista osui onnellisesti omalle kohdalleni. Tarkemmin aiheesta voi lukea SESKOn kotisivuilta. Sieltä tai tämän blogin lopusta löytyvät myös perustelut omaan palkintooni.

Tunnustuspalkinnon jakotilaisuudessa pidin oheisen kiitospuheen:

”Suuret kiitokset huomionosoituksesta standardoinnin parissa tekemääni toimintaa kohtaan.

Pidän standardointia tärkeänä meille kaikille. Sen hyviä tuloksia voimme huomata ihan arkisessa elämässä, esim. matkapuhelimien lataamisessa. Johdot sopivat paremmin yhteen ja elämä helpottuu.

Tekniikan tieteellisessä tutkimuksessa standardit tarjoavat hyvän perustan esim. mittauksien suorittamiseen ja nostavat tutkimuksen
laatua. Ne soveltuvat myös hyvin opetukseen luotettavina tietolähteinä.

On mukava osallistua standardointityöhön ja hyödyntää standardeja myös tutkimuksessa ja opetuksessa.

On suuri kunnia saada tällainen palkinto.

Kiitokset”

Perustelut SESKOn verkkosivulta:

”Leena Korpinen sai SESKO-tunnustuspalkinnon toiminnastaan sähköteknisen standardoinnin hyväksi ja monipuolisesta, pitkään jatkuneesta yhteistyöstään SESKOn kanssa. Leena Korpinen on edistänyt sähköalan standardien tunnettuutta erityisesti tutkijoiden ja opiskelijoiden keskuudessa. Suomen johtava sähkömagneettisten kenttien tutkija, Leena Korpinen on osallistunut jo 1990-luvun alusta eurooppalaiseen CENELECin sähkömagneettisten kenttien potentiaalisia riskejä koskevaan standardointiin sekä vastaaviin SESKOn ja IEC:n komiteoihin. Vuonna 2012 älykkäiden sähköverkkojen standardointia SESKOssa aloitettaessa oli Leena Korpinen mukana ensimmäisten joukossa.

Professori Korpinen on tehnyt mittavaa työtä SESKOn ja oppilaitosten yhteistyön edistäjänä Hän oli järjestämässä ensimmäisiä oppilaitosten ”Standardeilla tuloksia” -seminaareja Vaasassa ja Tampereella 2006. SESKOn kevätseminaarissa 2007 hän esitteli miten standardointi ja tutkimus voivat käydä vuoropuhelua keskenään.

Vuonna 2009 Leena Korpinen organisoi Suomen ensimmäisen fluorattuja kasvihuonekaasuja (SF6) suurjännitekytkinlaitteista talteen ottaville henkilöille tarkoitetun pätevyyskoulutuksen. Tässä hän käytti hyväkseen SF6-kaasun ominaisuuksia käsitteleviä standardeja.

Leena Korpisen järjestämässä Tampereen teknillisen yliopiston juhlaseminaarissa ”Sähkö- ja magneettikentät työ- ja elinympäristössä” vuonna 2013 painotettiin alan kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä. Siellä tuotiin esille mm, miten globaali tutkimus ja maailmanlaajuisesti yhtenevät standardit voivat yhdessä luoda lisäarvoa standardien käyttäjille erityisesti sähkömagneettisten kenttien mittausmenetelmissä.”

Ajatuksia uusista mahdollisuuksista

|

Huomasin Kauppalehti Option (17/2015) kannessa isolla kirjoitetun tekstin ”PELKO POIS” ja kiinnostuin tutkimaan mistä oikein oli kyse. Lehden sisäsivuilta löytyi artikkeli ”Tyttöjen puolella”, jossa oli haastateltu Marjo Miettistä. Mielenkiintoisesta artikkelista löytyy neuvoja ja vinkkejä nuorille naisille.

Artikkeliin on koottu muiden muassa kolme tärkeää kysymystä rohkeudesta. Niistä viimeinen on ”kuinka kannustat nuorta naista olemaan rohkea?” Tämän kysymyksen vastauksessa ehdotetaan, että kun ihmiselle tarjotaan uutta mahdollisuutta, niin pitäisi muistaa kysyä itseltään mitä tekisit, jos et pelkäisi? (Tämän kysymyksen on alun perin ilmeisesti esittänyt Facebook-johtaja Sheryl Sandberg). Artikkelista löytyy paljon muutakin mielenkiintoista, josta voi saada itse kukin hyviä vinkkejä.

Oikeastaan on ihan mielenkiintoinen ajatus arvioida uusia mahdollisuuksia tarkastelemalla pelkojaan. Ehkä ajatus lähtee siitä, että pelot estävät esim. nuoria naisia etenemästä urallaan ja ottamaan haastavia töitä vastaan. Kun ihmiselle tarjotaan isoa muutosta esimerkiksi merkittävää johtotehtävää työelämässä, niin pelot voivat olla yhtenä tekijänä mukana, mutta todennäköisesti on myös muita tekijöitä.

Yksilölliset erot ovat todennäköisesti aika suuria. Joku voi tehdä päätöksen varsin nopeasti ja pitkälti tunteiden perusteella, kun toinen taas haluaa arvioida asiaa faktojen perusteella ja käyttää riittävästi aikaa. Molemmat voivat kuitenkin päätyä samaa lopputulokseen.

Nykypäivänä on myös tarjolla aika paljon erilaisia mahdollisuuksia. Voi olla vaikea valita mihin suuntaan haluaisi mennä, kun vaihtoehtoja on niin paljon. Esim. opintojen suunnittelussa usein tulee vastaan tilanteita, että mielenkiintoisia aiheita on niin paljon, etteivät kaikki mahdu opinto-ohjelmaan. Vastaava tilanne voi tulla myös työelämässä, mielenkiintoisia tehtäviä ja projekteja on enemmän kuin pystyy tekemään.

Erilaisia näkökulmia aiheeseen voi löytää, mutta silti varsinkin oman elämän kannalta merkittävien uusien mahdollisuuksien kohdalla, on ilmeisen hyvä muistaa ottaa huomioon myös mahdolliset pelot.

Mukavaa marraskuuta kaikille!

Havaintoja Nagoyan matkalta

|

Osallistuin syyskuun lopussa 2015 CIGRE SC A3 (High voltage equipment) & B3 (Substations) Joint Colloquium -tilaisuuteen Nagoyassa, Japanissa. Tilaisuudessa järjestettiin myös Cigren tutkimuskomiteoiden kokouksia.

Tilaisuudessa oli mielenkiintoista havaita, miten eri puolella maapalloa esim. sähköasemia tutkitaan ja kehitetään. Tietenkin olosuhteilla on suuri merkitys. Esimerkiksi Japanissa tehdään maanalaisia sähköasemia, jolloin tilantarve maanpäällä on pientä. Sähköasema voidaan tehdä esimerkiksi liikekeskuksen alle. Suomessa taas tilaa on yleensä enemmän käytettävissä.

Tilaisuudessa oli sessio vaihtoehtoisista kaasuista SF6-kaasuun liittyen. En ainakaan huomannut mitään varsinaisesti uutta verrattuna siihen mitä kirjoitin aikaisemmassa blogissani liittyen CIRED 2015 tilaisuuteen. Sen kyllä huomasin, että edelleen SF6-kaasua pidetään teknisesti todella hyvänä ja sitä on vaikea korvata.

Itselleni jäi mieleen erityisen hyvin muutama yleinen havainto keynoteluennosta, jonka piti Chairman of CIGRE Technical Committee: Mark Waldron. Maailmassa on edelleen varsin paljon ihmisiä, jotka ovat ilman sähköä. IEA:n mukaan yli 1,3 miljardia ihmistä on ilman sähköä. Täytyy myöntää, että määrä on oikeastaan yllättävän suuri.

Toinen mielenkiintoinen havainto liittyi aurinkoenergian käyttöön. Euroopassa panostetaan huomattavasti enemmän siihen kuin muualla. Kuitenkin Euroopassa ei ole lähellekään niin paljon aurinkoisia päiviä kuin esim. Australiassa on. Tulevaisuudessa aurinkoenergiassa on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Muutakin mielenkiintoista Japanissa näin, mutta edellä kerrotut jäivät parhaiten mieleeni.

Mukavaa lokakuuta kaikille!