Nro. 1 / 2014/1 Pääkirjoitus

Vuoden 2014 alku on ollut vilkasta aikaa sähkömagneettisten kenttien osalta. Kansainvälisiä tilaisuuksia on ollut useita. Pariisissa oli uuteen direktiiviin liittyvä seminaari ”The Occupational Health Professionals and the Exposures to Electromagnetic Fields (EMF): What about the Directive 2013/35/EU”, jossa osallistujia oli noin sata. Kansallisella tasolla direktiiviin liittyvä säädösten valmistelu on edelleen työn alla.

Maaliskuussa SCENIHR (Scientific Committee on Emerging and Newly Identified Health Risks) järjesti uutta sähkömagneettisia kenttiä ja terveyttä käsittelevää raporttiansa koskevan julkisen kuulemisen. Tilaisuuden nimi oli “Public hearing of the SCENIHR new opinion on EMF and potential health effects & workshop on electromagnetic fields and health effects: from science to policy and public awareness – Conciliating scientific findings and uncertainties in policy making”. Tilaisuudessa käsiteltiin SCENIHR:n julkaisua ”Preliminary opinion on potential health effects of exposure to electromagnetic fields (EMF)”, joka on 4.2.2014 alkaen ollut kommentoitavana SCENIHR:n verkkosivuilla. Tilaisuuden esitykset ovat myös saatavissa sieltä.

Aiheesta järjestetään myös erilaisia muita konferensseja tänä vuonna. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa oli kesäkuussa BioEM2014, jota järjestivät The Bioelectromagnetics Society (BEMS) ja European BioElectromagnetics Association (EBEA) yhdessä.

Olen taas kerran löytänyt tähän katsaukseen mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Tällä kertaa otin katsauksen alkupuolelle kolme artikkelia, joissa on tutkittu magneettikenttäaltistuksen mahdollisia vaikutuksia sikiöön. Aiheesta ei ole ollut kovin montaa artikkelia aikaisemmissa katsauksissa. Kolme artikkelia samasta aihepiiristä on yllättävän monta, mutta tarkemmin katsottuna mukana on kaksi artikkelia samalta tutkimusryhmältä. He ovat arvioineet jälkimmäisessä mahdollisia tutkimuksensa puutteita, joista oli mielestäni hyvä kertoa.

Alankomaissa on tarkoituksena tehdä kvasikokeellinen tutkimus uuden suurjännitteisen voimajohtolinjan aiheuttamista terveysvaikutuksista. Kvasikokeellisella tutkimuksella tarkoitetaan kokeellistyypistä tutkimusta, jossa ei voida täyttää aidosti kokeellisen tutkimuksen edellyttämiä kriteerejä. Ajatuksena on, että tutkimus voi lisätä teoreettista ymmärrystä niistä psykososiaalisista mekanismeista, jotka toimivat ympäristöön liittyvän uuden terveysriskin ilmaantuessa. Mielenkiinnolla odotan, mitä tuloksia he saavat.

Perinteiseen tapaan mukana on myös lasten leukemiaa käsitteleviä artikkeleja. Tällä kertaa löysin lisäksi artikkelin, jossa käsiteltiin magneettikentille altistumisen yhteyttä leukemiariskiin sähkötyöntekijöiden osalta. Tämä työntekijöitä käsittelevä artikkeli löytyy katsauksen lopusta. Sitä ennen on myös toinen mielenkiintoinen työntekijöitä koskeva artikkeli.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen,
Tilannekatsauksen päätoimittaja
Tampereen teknillinen yliopisto, Ympäristöterveys

1/2014 Tutkimuksia tehdään lasten, raskaana olevien ja työntekijöiden sähkö- ja magneettikentille altistumisen näkökulmasta

1/2014 Tutkimuksia tehdään lasten, raskaana olevien ja työntekijöiden sähkö- ja magneettikentille altistumisen näkökulmasta

Vuoden 2014 alku on ollut vilkasta aikaa sähkömagneettisten kenttien osalta. Kansainvälisiä tilaisuuksia on ollut useita. Pariisissa oli uuteen direktiiviin liittyvä seminaari ”The Occupational Health Professionals and the Exposures to Electromagnetic Fields (EMF): What about the Directive 2013/35/EU”, jossa osallistujia oli noin sata. Kansallisella tasolla direktiiviin liittyvä säädösten valmistelu on edelleen työn alla.

»

Ovatko robotit osa tulevaisuuden arkea?

Olen viimeisen puolen vuoden aikana kuunnellut mielenkiintoisia esitelmiä roboteista. Aihe on ollut esillä myös TV-ohjelmissa. Viikonloppuna esimerkiksi katselin TV-ohjelmaa, jossa kerrottiin miten robotit voivat olla mukana dementiapotilaiden hoidossa.

Roboteista on puhuttu jo todella pitkään, mutta viime aikojen esimerkit ovat olleen niin mielenkiintoisia, että robotteja voisi oikeasti ajatella käytettävän tulevaisuudessa ihmisten arjessa. Nyt on jo olemassa siivousrobotti ja nurmikon ruohon leikkaava robotti. Ikääntyneille on myös kehitetty ainakin testausasteella oleva avustava robotti, joka mm. muistuttaa lääkkeiden otossa. Jos nämä robotit yhdistetään, niin ehkä tästä kehittyy yksi kotiapulainen-robotti, joka toimisi kotitöissä apuna.

Robotiikkaa kehitetään myös lääketieteen puolella ja teollisuudessa. Kuitenkin jos ajatellaan, että robotit voisivat muuttaa yhtä paljon ihmisten arkea kuin matkapuhelimet tai internet ovat viime vuosina tehneet, niin kiinnostavinta on se, miten robotit voisivat tulla osaksi kaikkien ihmisten arkea.

Toinen mielenkiintoinen tekniikan kehitykseen vaikuttava aihe on energiatehokkuus. Mitä energiatehokkaammaksi laitteet tulevat, sitä vähemmän ne tarvitsevat sähköä toimiakseen. Jo nykyään voidaan esim. matkapuhelimia ladata luonnossa auringon energian avulla. On olemassa myös ulkovalaisimia, jotka lataavat päivällä itsensä auringon valosta ja illalla ne alkavat toimia valonlähteinä pimeässä. Ehkä tulevaisuudessa kuluttajat voivat itse tuottaa osan tarvitsemastaan sähköstä mm. hyödyntämällä laitteita, jotka voivat ladata oman energiansa tai osa siitä auringon valosta.

Mielenkiintoinen tulevaisuuden muutos on myös se, että metrojunien on tarkoitus kulkea ilman kuljettajaa muutaman vuoden kuluttua Helsingissä. Myös siitä käydään aika ajoin keskustelua, jos autot liikkuisivat ilman kuljettajaa, mutta eiköhän siihen mene vielä aika paljon aikaa, ennen kuin sellaisia autoja näkyy katukuvassa.

Historian kirjoista voi helposti huomata, että tekniikka on tuonut vähitellen uutta teknologiaa ihmisten arjen avuksi. Mielenkiintoista nähdä mistä suunnasta suurimmat tekniikan seuraavat vaikutukset tulevat.

Aurinkoista kesäkuuta kaikille!

EMF-asiat esillä Euroopassa

Huhtikuu on ollut vilkasta workshopien aikaa. Keväinen Eurooppa on tarjonnut hyvät puitteet kansainvälisille tilaisuuksille ja kiinnostuneita osallistujia on ollut runsaasti liikkeellä.

ICOH:n (The International Commission on Occupational Health) tieteellinen komitea “Radiation and Work”, järjesti 7.4 Pariisissa seminaarin aiheesta “The Occupational Health Professionals and the Exposures to Electromagnetic Fields (EMF): what about the directive 2013/35/EU”. Paikalla oli noin sata osallistujaa. Seminaarin esitykset ovat tulossa internetiin, kunhan ne on kaikilta puhujilta saatu.

Suomalaiset olivat aktiivisesti mukana seminaarissa, esimerkiksi professori Kari Jokela (STUK) piti esityksen aiheesta ”The biophysical background of the ICNIRP guidelines” ja professori Maila Hietanen (Työterveyslaitos) aiheesta ”The new EU Directive 2013/35/EU on occupational exposure to electromagnetic fields”. Tarkemmin seminaariin voi tutustua sen ohjelmasta.

ICOH:n tieteellisen komitean Radiation and Work sihteerinä haluan kiittää kaikki puhujia ja seminaariin osallistujia. Mielestäni tilaisuus oli todella onnistunut ja antoisa, kiitokset kaikille.

Myös Portossa (Portugalissa) oli mielenkiintoinen tilaisuus ”EHE2014 – 5th International Conference on Electromagnetic Fields, Health and Environment” huhtikuun lopulla.

Konferenssissa oli esityksiä hyvin laajasti eri aloilta. Konferenssin jälkeen konferenssipapereista ollaan tekemässä myös lehtiartikkeleja, jotka julkaistaan kahdessa lehdessä: 1) ”Special Issue on Electromagnetic Fields, Health and Environment” Issue 3, Volume 34, of COMPEL (2015) ja 2) Special Issue, PIE – Progress in Industrial Ecology International Journal.

Huhtikuussa käynnistyi myös COST:n (European Cooperation in Science and Technology) BM1309: ’European network for innovative uses of EMFs in biomedical applications (EMF-MED) toiminta. Tarkemmin tähän ryhmään voi tutustua COSTin kotisivulta. Myös suomalaisia on tässä verkostossa mukana.

Vilkkaan huhtikuun jälkeen mukavan keväistä toukokuuta kaikille!

SCENIHR kerää kommentteja EMF -raporttiinsa liittyen

Viime viikolla Scientific Committee on Emerging and Newly Identified Health Risks (SCENIHR), järjesti julkisen kuulemisen liittyen uuteen sähkömagneettisia kenttiä ja terveyttä käsittelevään raporttiinsa Ateenassa. Lisäksi järjestettiin aiheesta workshop.

Tarkasti ottaen tilaisuuden nimi oli ’Public Hearing of the SCENIHR new opinion on EMF and potential health Effects & Workshop on Electromagnetic fields and health effects: from science to policy and public awareness – Conciliating scientific findings and uncertainties in policy making’. 27.-28. March 2014.

Tilaisuudessa käsiteltiin SCENIHRin julkaisua ’Preliminary opinion on Potential health effects of exposure to electromagnetic fields (EMF)’, joka on jo 4.2.2014 alkaen ollut kommentoitavana SCENIHRIn verkkosivuilla.

Seminaarissa ymmärsin niin, että katsaukseen on kerätty tietoa uusimmista tieteellistä julkaisuista. Ulkopuolisilla on 16.4. asti mahdollista lähettää SCENIHRille kommentteja ja esim. ehdottaa puuttuvia tieteellisiä julkaisuja ja niihin liittyviä tuloksia.

Raportissa on esitetty myös mahdollisia tutkimussuosituksia ja tutkimusmetodologisia ohjeita. Tarkemmin niihin voi tutustua raportin loppupuolella.

Mielenkiintoisia lukuhetkiä SCENIHRin raportin parissa ja mukavaa huhtikuuta kaikille!