Pokémon Go-peli – lisätty todellisuus innostaa liikkumaan

Pokémon Go-peli – lisätty todellisuus innostaa liikkumaan

|

Muutama vuosi sitten kuuntelin internetistä esitelmää, jossa toivottiin tutkijoiden ehdottavan rahoittajille, jotain sellaista tuotetta tai laitetta, jonka kaikki kuluttajat haluavat hankkia. Toivottiin hyviä uusia avauksia uusiksi tulevaisuuden tuotteiksi. Muistan itsekin miettineeni mikä voisi olla kaikista kiinnostavaa. Tuntui vaikealle keksiä.

Nyt sellainen todella monia kiinnostava tuote on keksitty, se on Pokémon Go -peli. Suomessakin on voinut huomata, miten pelaajat kulkevat kaduilla ja puistoissa puhelintaan tuijottaen. He yrittävät löytää puhelimen kameraan ilmaantuvan hahmon ja napata sen viskaamalla ansaan.

Pelistä on tullut niin suosittu, että aktiivisia käyttäjiä on enemmän kuin Twitterillä. Näin kertoo Senja Larsen Kauppalehden (26.7) kolumnissaan ’Virtuaalisen ja fyysisen törmäyskurssi’. Peliin mahdollisesti kehitetään myös myöhemmin sponsoroituja sisältöjä (esim. ravintoloiden sijaintitietoja ruokalistoineen).

Pokémon Go-pelin kohdalla kyse on lisätystä todellisuudesta, ei varsinaisesti virtuaalisesta todellisuudesta. Esim. virtuaalisiin laseihin liittyviä tekniikoita on kehitetty jo vuosia ja niitä on myös markkinoilla, mutta ne eivät ole saaneet näin suurta suosiota kuin Pokémon Go -peli on saanut.

Oikeastaan on hienoa, että edelleen syntyy uusia teknisiä innovaatioita, jotka kiinnostavat ihmisiä näin paljon. On hyvin mahdollista, että Pokémon Go -pelin myötä opimme käyttämään lisättyä todellisuutta myös muissa sovelluksissa. Erilaisia palveluja on jo saatavilla, mutta käyttäjien pitää myös innostua niistä ja oppia käyttämään.

Pokémon Go -peli myös innostaa ihmisiä liikkumaan, kun he kulkevat etsimässä pelin hahmoja. Joissakin paikoissa etsiminen on ollut niin innokasta, että on pitänyt lisätä varoituskylttejä. Joka tapauksessa on myönteistä, että liikkuminen on lisääntynyt pelin myötä.

Mukavaa elokuuta kaikille!

Työntekijöiden sähkömagneettisille kentille altistumisesta uusi asetus

|

Olen monesti aloittanut tilannekatsauksen kertomalla, että työntekijädirektiivistä ”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/35/EU terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille”, valmistellaan kotimaista säädöstä.

Nyt tämä säädös ”Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi sähkömagneettisista kentistä aiheutuvilta vaaroilta” näyttää olevan valmis ja tietoa aiheesta löytyy valtioneuvoston sivulta. Aiheesta on julkaistu myös opas: ”Käytännön opas sähkömagneettisten kenttien aiheuttaminen vaarojen hallintaan työpaikoilla”.

Asetuksessa on määritelty erilaisia arvoja, esimerkiksi: (1) altistumisraja-arvo, (2) terveysvaikutusraja-arvo, (3) aistimusraja-arvo ja (4) toimenpidetasot. Sähkö- ja magneettikentille on esitetty matalat ja korkeat toimenpidetasot. Ymmärtääkseni käytännössä altistuksia verrataan yleensä toimenpidetasoihin. Sähköjärjestelmän osalta (50 Hz) sähkökentän matala toimenpidetaso on 10 kV/m ja korkea toimenpidetaso 20 kV/mMagneettikentille (50 Hz) arvot ovat 1000 μT ja 6000 μT.

Oppaan mukaan työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydesta työssä. Lisäksi työnantajan kuuluu selvittää ja tunnistaa työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Mikäli haitta- ja vaaratekijöitä ei voi poistaa, on työnantajan arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle eli tehtävä vaarojen arviointi.

Itse ymmärrän niin, että asiaan voi suhtautua samalla tavalla kuin on aikaisemmin suhtauduttu muihin työpaikkojen fysikaalisiin tekijöihin esim. lämpöolosuhteisiin, meluun, paineeseen ja tärinään. Oppaan mukaan vaarojen arviointi voi yksinkertaisimmillaan olla selvitys siitä, että yksityiskohtaista arviointia ei tarvita. Arviointi ja johtopäätökset on tärkeä myös dokumentoida.

Suosittelen tutustumaan aiheeseen tarkemmin lukemalla oppaan, varsinkin silloin jos tehdään sähköalan töitä. Aikaisemmin alalla ei ole ollut velvoittavia säädöksiä sähkö- ja magneettikenttiin liittyen, niin asetus tuo jonkin verran alalle uutta.

Mukavaa kesäkuuta kaikille.

Yli 1000 seuraajaa @leenakorpinen Twitterissä

|

Aloitin englanniksi tviittaamisen @leenakorpinen-tilillä vuoden vaihteessa eli muutama kuukausi sitten. Ajattelin, että on hyvä keskittää englanninkieliset viestit ja suomenkieliset viestit eri tileihin. @Yterv-tilin kautta tutkimusryhmän tuloksia on suomeksi tviitattu jo useamman vuoden ajan.

Vappuna huomasin, että @leenakorpinen-tililläni seuraajien määrä on noussut yli tuhanteen, mistä olen tietenkin kaikille seuraajilleni hyvin kiitollinen. Oikeastaan on vähän vaikea hahmottaa, miten laajasti oma viesti leviää, kun sen laittaa Twitteriin.

En ole systemaattisesti analysoinut seuraajiani, mutta käsittääkseni heitä on ympäri maapalloa. Esimerkiksi on mukava huomata, miten aamu kiertää ympäri maapallon. Myös avaruudesta lähetetään hyvää huomenta ja hyvää yötä viestejä kauniiden kuvien kera. Avaruudesta jaettiin myös todella kaunis revontulivideo.

Paljon hyvää tietoa ja muiden muassa uusia teknisiä innovaatioita voi löytää Twitteristä. Esimerkiksi eilen katselin videon, jossa peilistä oli tehty kosketusnäyttö. Roboteista on myös aika paljon videoita liikkeelle. Videon voi tehdä aiheesta kuin aiheesta. Esimerkiksi katselin videon miten vanhoja kirjoja kunnostetaan yliopistossa.

Tietenkin videoita voi katsoa myös YouTubesta. Monesti Twitterin videot onkin linkitetty sinne. Toisaalta Twitterissä videot ovat usein hyvin lyhyitä ja ne voi katsoa nopeasti osana viestiä.

Twitterin käyttö vie tietenkin myös aikaa, mutta käyttö nopeutuu, kun siihen tulee rutiinia. Lisäksi jokainen voi kehittää oman tapansa käyttää tiliään. Itse käytän uutisista erillistä listaa, josta voin nopeasti katsoa mitä on tapahtunut, silloin ei tarvitse seurata uutislehtien internet-sivuja. Tavallaan Twitter voi myös nopeuttaa joitakin asioita.

Mukavaa toukokuuta ja kevättä kaikille!

Luonnon kauneutta ympärillämme

|

Yllätyin vähän huomatessani, että uuden Kauppalehti Option kansi oli hyvin synkän miltei mustan värinen. Väri teki selvästi vaikutuksen, aloin miltei heti lukea lehteä. Ideana ilmeisesti oli kuvata miten ura voi muuttua hetkessä ja elämästä tulla vaikeaa. Värien käytöllä näyttää olen varsin vahva vaikutus ihan arjessakin.

Lehdestä löytyy paljon mielenkiintoista luettavaa. Tuota mustaa vaikutusta miettiessäni huomasin, että on myös paljon pieniä mukavia asioita ympärillä. Itselläni oli juuri menossa pari työasiaa, joista tunnistin, miten mukava on tehdä toisten ihmisten kanssa töitä ja keskittyä itseään kiinnostaviin asioihin. Sellaista toivoisi olevan kaikilla. Jos on kiinni omassa aiheessaan ja työn touhussa, ei ehdi tai halua kovin paljon miettiä kaikenlaisia yleisiä asioita ja mahdollisia murheita.

Mielenkiintoista ja innostavaa tekemistä voi löytää monesta paikasta. Twitteriä seuratessani olen huomannut, miten paljon erilaisia kauniita kuvia ihmiset sinne laittavat. Varsinkin luontokuvien kohdalta tulee mieleen, että kuvaaja on ollut hyvin kauniissa paikassa tai tilanteessa. Maailmasta löytyy hyvin paljon kauniista. Itse olen joskus huomannut, että valokuvia ottaessa kauneutta ehkä huomaa paremmin, kun sitä yrittää saada kuvattua. Luontoa on meidän kaikkien ympärillä ja sieltä voimme löytyy paljon myönteistä.

Twitterissä valokuvien jakamiseen liittyy joskus myös vähän kielteisiä puolia. YLE kertoi uutisessa luontokuvasta, joka oli kopioitu eteenpäin ja sen alkuperäinen kuvaaja yritti saada korjattua tilannetta. Tarkemmin aiheesta voi lukea YLE:n uutisesta. Kuviin kannattaa laittaa tekijän tiedot, silloin niitä ei voi kopioida omissa nimissään eteenpäin.

Keväisessä luonnossa tapahtuu paljon kaikkea mielenkiintoista, joten suosittelen seuraamaan.

Hyvää huhtikuuta kaikille!

Ajatuksia Twitterissä liikkuvista seminaarien sisällöistä

|

Olen mielenkiinnolla seurannut Twitterissä (@leenakorpinen, @Yterv), miten nykyään viestitään erilaisista seminaareista. Osan tilaisuuksista voi katsoa suorana internetistä ja tieto tästä mahdollisuudesta tulee usein Twitterin kautta. Itselläni osa tilaisuuksista olisi jäänyt katsomatta ilman Twitterin seuraamista.

Toinen tapa viestiä tilaisuuksista näyttää olevan sellainen, että puhujasta tai hänen esittämästä asiasta otetaan Twitteriin valokuva ja muut voivat seurata tilaisuutta näiden tviittien avulla. Vaikuttaa olevan ihan mielenkiintoinen tapa viestiä. Ainakin jonkin verran tviiteistä saa käsitystä siitä, mistä on puhuttu. Ehkä vielä mielenkiintoisempaa on ollut huomata miten paljon erilaisia seminaaritilaisuuksia tai vastaavia järjestetään.

Näitä erilaisia tviittejä katsellessa olen miettinyt miten vähäiseksi viestittävä tieto on muuttunut. Aikaisemmin osallistujat saivat käyttöönsä esityksen kaikki diat ja sitä pidettiin tärkeänä. Nykyään niitä välitetään vähemmän. Niitäkin on kyllä Twitterissä viime viikkoina välitetty. Myös erilaisia raportteja ja hyviä artikkeleja on tullut Twitterissä vastaan, joten perusteellisiakin tietolähteitä on liikkeellä.

En ole aihetta varsinaisesti tutkinut, mutta itselleni on tullut sellainen vaikutelma, että perusteelliseen aineistojen tutkimiseen ei oikein ihmisillä riitä aikaa, mutta en tiedä miksi. Tietoa on ollut jo pitkään paljon tarjolla, mutta sitä ovat ehkä yksilöt rajanneet aikaisemmin paremmin. Minunkaan ei kai tarvitse tietää ihan kaikkien seminaarien esitysten sisältöjä, vaikka niitä Twitterissä pyöriikin.

Ehkä pinnallisen tiedon arvostus tai mahdollinen käytön lisääminen on ajan ilmiö. ’Tutkimuskammiossa’ olevasta tutkijasta on kai haluttu päästä eroon ja toivottu sosiaalisempaa ja verkostoituneempaa tutkijaa. Ehkä vähemmän sosiaalisille tutkijoille on myös tarvetta. Hyvä osaaminen rakentuu aina olemassa olevan tiedon päälle. Vasta niin syntyy oikeaa asiantuntijan osaamista, jota me kaikki muut voimme sitten vaikka Twitterissä levittää. Perusteellinen tietolähteiden tutkiminen vie aikaa ja siihen tarvitaan rauhallinen tila. Syvälliselle tiedolle on usein myös oikeaa tarvetta.

Mukavaa maaliskuuta kaikille!