Tämän hiljattain julkaistun tutkimuksen tekijät totesivat, että vaikka pientaajuisten (50/60 Hz) magneettikenttien terveysvaikutuksia on tutkittu laajasti, edelleenkään ei tiedetä, millaisilla mekanismeilla altistuminen vaikuttaa ihmisten ja eläinten biologisiin järjestelmiin. Melatoniinihypoteesin mukaan magneettikentille altistuminen vähentää melatoniinin tuotantoa, jolloin altistus saattaisi tätä kautta olla yhteydessä syövän kehittymiseen. Hypoteesia testaavat tutkimukset ovat kuitenkin toistaiseksi tuottaneet negatiivisia tai epäjohdonmukaisia tuloksia.

Koska pientaajuisten magneettikenttien on epäilty lisäävän lapsuusiän leukemiaa, tässä tutkimuksessa melatoniinihypoteesia testattiin nuorilla eläimillä, 1–2 kuukautta vanhoilla vasikoilla. Ne altistettiin 50 Hz:n magneettikentälle, jonka voimakkuudeksi valittiin 4 μT, koska siinä leukemiariskin on katsottu nousevan kaksinkertaiseksi. Magneettikentälle altistuminen näytti hillitsevän melatoniinin erittymistä talviaikaan hypoteesin mukaisesti, mutta kesällä vaikutus oli eritystä lisäävä. Hillitsevä vaikutus oli kuitenkin paljon lisäävää vaikutusta voimakkaampi.

Tutkijoiden oman hypoteesin mukaan magneettikentille altistuminen lisää melatoniinin esiasteen serotoniinin tuotantoa ja toisaalta hillitsee erityisesti yöaikaan tapahtuvaa serotoniinin muuttumista melatoniiniksi. Aiemman hypoteesin vastainen löydös melatoniinipitoisuuden lisääntymisestä altistuksessa selittyisi sillä, että magneettikenttä hillitsee yhdessä kesäkauden lyhyen pimeän ajan kanssa serotoniinin muuntumista melatoniiniksi, jolloin serotoniinitaso pysyy korkeammalla kuin ilman altistusta. Tällöin myös melatoniinitaso on lopulta jonkin verran korkeampi.

Jatkotutkimuksissa tulisi tutkijoiden mukaan mitata myös serotoniinitasot ja selvittää, onko valoisuuden ja lämpötilan vuodenaikavaihteluilla ja magneettikentille altistumisella niihin yhteisvaikutusta.

Lähde:
Kolbabová T, Malkemper EP, Bartoš L, Vanderstraeten J, Turčáni M, Burda H. Effect of exposure to extremely low frequency magnetic fields on melatonin levels in calves is seasonally dependent. Scientific Reports 5, Article number 14206 (2015).

Sähkö- ja magneettikentillä on havaittu olevan lieviä fysiologisia vaikutuksia lypsykarjaan. Koska pelkille sähkökentille altistuminen ei tutkitusti saa aikaan näitä vaikutuksia, tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, liittyvätkö vaikutukset magneettikenttiin.

Tutkimuksessa oli mukana 32 tiineenä olevaa Holstein-hiehoa, jotka karsinoitiin ja altistettiin 12 tunnin päivittäiselle valojaksolle sekä 30 μT:n vaakasuuntaiselle magneettikentälle, joka vastasi suoraan voimajohdon (735 kV) alapuolelle syntyvää kenttää. Hiehot jaettiin kahteen 16 eläimen ryhmään, joille tehtiin sama koe eri aikaan. Molemmat ryhmät jaettiin kokeessa edelleen kahteen kahdeksan eläimen ryhmään, jotka altistettiin magneettikentälle vuorotellen 20 tuntia vuorokaudessa. Neljän viikon yhtäjaksoisen kokeen jälkeen altistettavaa kahdeksan eläimen ryhmää vaihdettiin ja koetta jatkettiin toiset neljä viikkoa.

Eläimistä otettiin kahdesti viikossa verinäyte, josta analysoitiin progesteronin, melatoniinin, prolaktiinin ja insuliinin kaltaisen kasvutekijän 1 pitoisuus. Rehunkulutus mitattiin päivittäin ja eläinten paino viikoittain.

Magneettikentälle altistumisella näytti olevan hiehoihin vähäisiä vaikutuksia. Tilastollisesti merkitseviä olivat eläimen painon lisääntyminen (1,2 %) ja suurempi viikoittainen painonnousu (30 %) sekä prolaktiinin ja insuliinin kaltaisen kasvutekijän 1 pitoisuuden lasku seerumissa (15 % ja 4 %). Melatoniinin ja progesteronin tasoon altistus ei vaikuttanut.

Koska eläimissä ei havaittu epänormaaleja oireita eikä jäämävaikutusten kestoa ja siten merkitsevien muutosten absoluuttista laajuutta pystytty aineiston perusteella määrittämään, tutkijat eivät pidä todennäköisenä, että magneettikentille altistumisella olisi merkittävää haittaa eläinten terveydelle. Heidän mukaansa on mahdollista, että tutkimuksissa havaitut sähkö- ja magneettikenttien vaikutukset perustuvat molempien kenttien yhteisvaikutukseen.

Lähde:
Burchard JF, Nguyen DH, Monardes HG. Exposure of Pregnant Dairy Heifer to Magnetic Fields at 60 Hz and 30 µT. Bioelectromagnetics 28 (2007) 471–476.

Kanadassa Quebecin provinssissa maidontuotanto on tärkein maataloustulon lähde, ja maidontuotantoalueella on sähköverkkoon kuuluvia voimajohtoja. Tässä tutkimuksessa testattiin hypoteesia, jonka mukaan sähkö- ja magneettikentille altistuminen voi vaikuttaa lypsykarjan maidontuotantoon. Useimpiin aiempiin tutkimuksiin verrattuna altistuksen voimakkuutta ja kestoa kontrolloitiin tarkasti. Tutkittavat eläimet altistettiin olosuhteille, jotka vastaavat jatkuvaa oleskelua suoraan 735 kV:n voimajohdon alapuolella.

Tutkimuksessa oli mukana 16 ei-tiinettä maitoa tuottavaa Holstein-lehmää, jotka karsinoitiin kontrolloituihin olosuhteisiin, joissa puolet vuorokaudesta oli valoisaa ja puolet pimeää. Eläimet jaettiin kahteen samankokoiseen ryhmään ja altistettiin 60 Hz:n pystysuuntaiselle sähkökentälle (10 kV/m) ja vaakasuuntaiselle magneettikentälle (30 μT). Kokeessa oli kolme jaksoa, jotka olivat kiimakierron pituisia (24–27 päivää), ja ryhmät altistettiin kentille eri jaksojen aikana.

Altistuksen tuloksena maitotuotos laski keskimäärin 4,97 %, rasvakorjattu maitotuotos 13,78 % ja maidon rasvapitoisuus 16,39 %, kun taas kuiva-aineen syönti lisääntyi 4,75 %. Altistuksen vaikutus kuiva-aineen syöntiin näytti olevan yhteydessä altistuksen kestoon, sillä syönnin lisääntyminen ajoittui altistusjakson loppupäähän. Samaan aikaan maidon rasvapitoisuus lisääntyi hetkellisesti.

Tutkijat esittivät tulosten yhdeksi mahdolliseksi selitykseksi melatoniinin erityksen vähentymistä, jota sähkö- ja magneettikentille altistuminen saattaa tutkimusten perusteella aiheuttaa valon tavoin. Vähentynyt melatoniinin eritys puolestaan saattoi aiheuttaa veriplasman prolaktiinipitoisuuden ja sitä kautta kuiva-aineen syönnin kasvun samoin kuin valoisuuden lisääntyminen. Aiemmissa tutkimuksissa lisääntynyt kuiva-aineen syönti on yhdistetty joko maitotuotoksen tai eläimen painon kasvuun, ja tässä tutkittujen eläinten tapauksessa tuloksena saattoi olla painon kasvu maidontuottokierron vaiheeseen johtuvista syistä.

Lähde:
Burchard JF, Monardes H, Nguyen DH. Effect of 10 kV, 30 µT, 60 Hz Electric and Magnetic Fields on Milk Production and Feed Intake in Nonpregnant Dairy Cattle. Bioelectromagnetics 24 (2003) 557–563.