Leena Korpinen, kohteen Leena Korpinen tekijä

Nro. 3 / 2016/1 Pientaajuisille magneettikentille altistuminen ja lapsuusiän leukemia – riskin arviointi ARIMMORA-projektin perusteella

3.10.2016 | Leena Korpinen

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat kertovat tuloksia Euroopan komission rahoittamasta ARIMMORA-projektista, jonka tarkoituksena oli selvittää sähkömagneettisten kenttien ja organismien välisiä vuorovaikutusmekanismeja. Heistä magneettikentille altistumisen ja lapsuusiän leukemian välinen suhde on projektin perusteella ennallaan ja karsinogeenisuuden mahdollisuus olemassa.

Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC on arvioinut pientaajuiset magneettikentät mahdollisesti karsinogeenisiksi ihmisille, sillä ne on yhdistetty kohonneeseen lapsuusiän leukemiariskiin epidemiologisissa tutkimuksissa. Tässä tutkimuksessa riskiä arvioitiin ennen maaliskuuta 2015 julkaistun tieteellisen tutkimusaineiston perusteella. Lisäksi tarkasteltavaan aineistoon sisältyi uusia tutkimustuloksia Euroopan komission rahoittamasta ARIMMORA-projektista, jonka tarkoituksena oli selvittää sähkömagneettisten kenttien ja organismien välisiä vuorovaikutusmekanismeja.

ARIMMORA-projektissa käytettiin ensimmäistä kertaa hiirtä siirtogeenisenä eläinmallina yleisimmän lapsuusiän leukemiatyypin kehittymisen jäljittelemiseen. Uusista patogeenisista mekanismeista saatiin viitteitä, mutta tutkijoiden mukaan varmempien johtopäätösten tekeminen vaatii vielä lisää tutkimustietoa. Eri eläinkannoilla tehdyissä kokeissa havaittiin CD8þ-T-solujen vähentyvän pientaajuisille magneettikentille altistuttaessa, mutta kokeilla ei voitu vahvistaa vaikutusta syövän syntymiseen. Altistuksen ei havaittu aiheuttavan suoranaisia DNA-vaurioita.

ARIMMORA-projektin kokonaistulosten perusteella tutkijat totesivat IARC:n luokittelua käyttäen, että pientaajuisten magneettikenttien syöpää aiheuttavista vaikutuksista on saatu ihmisiin kohdistuneissa tutkimuksissa rajallista näyttöä, koe-eläimiin kohdistuneissa tutkimuksissa riittämätöntä näyttöä ja mekanistisissa tutkimuksissa heikkoa näyttöä. Projektin tuottamat uudet altistustulokset vahvistavat tutkijoiden mukaan aiemmat arviot, joiden mukaan Euroopassa todetuista lapsuusiän leukemiatapauksista enimmillään 2 % saattaa olla pientaajuisista magneettikentistä johtuvia, mikäli syy-yhteys on olemassa.

ARIMMORA-tulosten valossa magneettikentille altistumisen ja lapsuusiän leukemian välinen suhde on siis tutkijoiden mielestä ennallaan ja karsinogeenisuuden mahdollisuus olemassa. ARIMMORA-kokeet tarjoavat heidän mukaansa myös uutta mekanistista tietoa, jonka avulla jatkotutkimuksissa on mahdollista päästä riskin arvioinnissa loikka eteenpäin.

Lähde:
Schüz J, Dasenbrock C, Ravazzani P, Röösli M, Schär P, Bounds P L, Erdmann F, Borkhardt A, Cobaleda C, Fedrowitz M, Hamnerius Y, Sanchez-Garcia I, Seger R, Schmiegelow K, Ziegelberger G, Capstick M, Manser M, Müller M, Schmid C D, Schürmann D, Struchen B, Kuster N. Extremely Low-Frequency Magnetic Fields and Risk of Childhood Leukemia: A Risk Assessment by the ARIMMORA Consortium. Bioelectromagnetics 37 (2016) 183–189. DOI: 10.1002/bem.21963.

Nro. 2 / 2016/1 Voimajohdot ja lapsuusiän syöpä Isossa-Britanniassa – epidemiologisen tutkimuksen uudet analyysit

3.10.2016 | Leena Korpinen

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat esittelevät uusia analyyseja Isossa-Britanniassa tehdystä epidemiologisesta tapaus-verrokkitutkimuksesta, jolla selvitettiin voimajohtojen läheisyydessä sijaitsevan syntymäpaikan ja lapsuusiän syöpien välistä yhteyttä. He analysoivat tuloksia monesta näkökulmasta, mutta tulokset eivät olleet heidän mukaansa riittävän luotettavia pitävien johtopäätösten tekemiseksi. He arvioivat, että voimajohtojen mahdollisen vaikutuksen lapsuusiän leukemiaan selittää jokin yhteys voimajohtojen sekä sosioekonomisten ja demografisten tekijöiden välillä.

Tässä julkaisussa esiteltiin uusia analyyseja Isossa-Britanniassa tehdystä epidemiologisesta tapaus-verrokkitutkimuksesta, jolla pyrittiin selvittämään voimajohtojen läheisyydessä sijaitsevan syntymäpaikan ja lapsuusiän syöpien välistä yhteyttä. Tutkimuksessa havaittiin alun perin kohonnut lapsuusiän leukemian riski voimajohtojen läheisyydessä. Maanalaisiin kaapeleihin ei näyttänyt liittyvän vastaavaa riskiä, minkä katsottiin viittaavan siihen, etteivät magneettikentät voi olla ainakaan ainoa vaikuttava tekijä. Riskin havaittiin myös pienenneen 1960-luvulta alkaneella tarkasteluajanjaksolla niin, ettei se ollut enää lainkaan koholla 2000-luvulle tultaessa.

Uusissa analyyseissa keskityttiin vain voimajohtoihin. Selvittääkseen syytä sairastumisriskin pienenemiseen ajan myötä tutkijat tekivät syntymä- ja diagnoosivuoteen sekä voimajohtojen ikään perustuvia analyyseja. Ne antoivat viitteitä siitä, että syntymä- tai diagnoosivuodella olisi merkittävämpi yhteys riskiin kuin lähettyvillä olevan voimajohdon iällä. Näin ollen esimerkiksi uuden voimajohdon rakentamiseen ei liittyisi kohonnutta riskiä eikä havaittu kohonnut riski tarkastelujakson alussa liittyisi siihen, että voimajohtoja rakennettiin paljon 1950–60-luvuilla.

Kun tutkitut jaettiin kolmeen ikäryhmään sen mukaan, missä iässä syöpädiagnoosi oli tehty, riski näytti suurenevan vanhimpaa ikäryhmää kohti mentäessä, kunnes 1990-luvulle tultaessa se ei ollut koholla enää missään ryhmässä. Kun sairastumisriskiä tarkasteltiin nimenomaan leukemioiden osalta alueellisesti, eroja löytyi, mutta selvää kaavaa ei ollut havaittavissa. Myelooisen leukemian riski vaikutti lymfaattisen leukemian riskiä suuremmalta.

Analyysien tulokset eivät olleet tutkijoiden mukaan riittävän luotettavia pitävien johtopäätösten tekemiseksi. Heidän arvionsa on, että voimajohtojen mahdollisen vaikutuksen lapsuusiän leukemiaan selittää jokin yhteys voimajohtojen sekä sosioekonomisten ja demografisten tekijöiden välillä.

Lähde:
Bunch K J, Swanson J, Vincent T J, Murphy M F G. Epidemiological study of power lines and childhood cancer in the UK: further analyses. Journal of Radiological Protection 36 (2016) 437–455. DOI:10.1088/0952-4746/36/3/437.

Nro. 1 / 2016/1 Pääkirjoitus

3.10.2016 | Leena Korpinen

Työntekijädirektiiviin ”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/35/EU terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille” liittyvä valtioneuvoston asetus (388/2016) tuli voimaan 1.7.2016. Aiheesta on julkaistu myös Käytännön opas sähkömagneettisten kenttien aiheuttamien vaarojen hallintaan työpaikoilla.

Asetuksessa on määritelty erilaisia arvoja, esimerkiksi (1) altistumisraja-arvot, (2) terveysvaikutusraja-arvot, (3) aistimusraja-arvot ja (4) toimenpidetasot. Sähkö- ja magneettikentille on esitetty matalat ja korkeat toimenpidetasot. Käytännössä altistuksia verrataan yleensä toimenpidetasoihin. Sähköjärjestelmän osalta sähkökentän (50 Hz) matala toimenpidetaso on 10 kV/m ja korkea toimenpidetaso 20 kV/m. Magneettikentille (50 Hz) arvot ovat 1 000 μT ja 6 000 μT.

Kesä on ollut myös vilkasta konferenssiaikaa. Kesäkuussa järjestettiin BioEM2016-konferenssi Gentissä Belgiassa. Yhtenä keskustelun aiheena oli työntekijädirektiivin soveltaminen eri maissa. Keskustelujen perusteella vaikutti, että Euroopassa on vielä melko paljon avoimia kysymyksiä. Vie ilmeisesti jonkin aikaa, että tarvittavat standardit ja mahdolliset ohjeet on saatu valmiiksi. Oman käsitykseni mukaan sähköjärjestelmän sähkö- ja magneettikentät täyttävät yleisesti ottaen säädöksen vaatimukset hyvin eikä laajoja selvityksiä tarvitse tulevaisuudessa tehdä.

Olen taas kerran löytänyt tähän katsaukseen mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Kuten monesti ennenkin katsauksen alussa on artikkeleja, jotka liittyvät kentille altistumiseen ja lapsuusiän leukemiaan. Mukana on myös artikkeli Euroopan komission rahoittamasta ARIMMORA-projektista. Odottelen projektista tulevan myöhemminkin mielenkiintoisia artikkeleja.

Yhdessä artikkelissa käsitellään henkilöitä, jotka kokevat itsensä herkiksi sähkömagneettisille kentille. Tutkimuksessa tarkasteltiin muun muassa heidän kokemaansa elämänlaatua. Toivottavasti tutkijat löytävät keinoja oireita kokevien hoitamiseen. Tilannekatsauksen viimeisenä artikkelina on meta-analyysi vanhempien työperäisen pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja lapsuusiän leukemian riskin yhteydestä.

Lopuksi haluan vielä kertoa, että kyseessä on ensimmäinen tilannekatsaus, joka on tuotettu Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) ulkopuolella. Löysin mielenkiintoisia uusia haasteita yliopiston ulkopuolelta, mutta muutoksesta huolimatta tilannekatsauksia jatketaan edelleen.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

Leena Korpinen työskentelee kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuvana lääkärinä Pohjois-Karjalan keskussairaalassa ja toimii myös Tampereen yliopistossa dosenttina.

1/2016 Kotimainen säädös työntekijöiden altistumisesta sähkömagneettisille kentille tuli voimaan – vaikutukset vähäisiä

3.10.2016 | Leena Korpinen

Nro. 4 / 2015/2 Lapsuusiän leukemian riski ja pientaajuisille magneettikentille altistuminen – synoptinen analyysi

30.9.2016 | Leena Korpinen

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittaja on käynyt läpi lapsuusiän leukemian riskiin ja pientaajuisiin magneettikenttiin liittyviä artikkeleja käyttäen synoptista lähestymistapaa, jossa analysoitiin julkaistut riskiarviot tutkimuksen tilastollisesta merkitsevyydestä riippumatta sekä yhteisanalyysissa että erikseen esimerkiksi tutkimuksissa käytettyjen altistusmittareiden perusteella. Kirjoittajan mukaan analyysi toi ilmi, että riskiarvion luotettavuus riippuu ratkaisevasti tutkimuksen tilastollisesta merkityksestä. Hänen mielestään analyysilla voi selittää aiemmin saadut ristiriitaiset tutkimustulokset ja todistaa, ettei magneettikentille altistuminen lisää lapsuusiän leukemian riskiä.

Vaikka aiheesta on tehty epidemiologista tutkimusta jo 36 vuoden ajan, edelleenkään ei ole saatu varmuutta siitä, onko lapsuusiän leukemian ja pientaajuisille magneettikentille altistumisen välillä kausaalista yhteyttä. Väestössä huolta on lisännyt se, että pientaajuiset magneettikentät on nyt luokiteltu mahdollisesti syöpää aiheuttaviksi. Niille määritetyt turvallisen altistumisen raja-arvot ovat tällä hetkellä paljon korkeampia kuin se vähimmäisaltistus, jossa leukemiariski alkaa tutkimusten mukaan kasvaa, ja tämä asettaa raja-arvot kyseenalaisiksi.

Tässä tutkimuksessa käytettiin uutta, synoptista lähestymistapaa, jossa analysoitiin kaikki julkaistut riskiarviot tutkimuksen tilastollisesta merkitsevyydestä riippumatta sekä yhteisanalyysissa että erikseen esimerkiksi tutkimuksissa käytettyjen altistusmittareiden perusteella. Riskiarvioiden painottuminen kohonneen leukemiariskin suuntaan ja aiempien tutkimusten hämmentävät annos-vastehavainnot, joiden mukaan sairastumisriski on suurempi altistuttaessa voimakkuudeltaan vähäisille magneettikentille, ovat tämän analyysin tulosten mukaan virheellisiä löydöksiä, jotka selittyvät pienillä tutkittujen tapausten määrillä ja sitä kautta valintaharhojen voimistumisella.

Synoptinen analyysi toi tutkijan mukaan selvästi ilmi, että riskiarvion luotettavuus riippuu ratkaisevasti tutkimuksen tilastollisesta merkityksestä: sen kasvaessa riski putoaa lopulta nollaan. Sekä yhteisanalyysi että eri altistusparametreihin perustuvat erillisanalyysit tuottivat tämän suhteen yhdenmukaisia tuloksia.

Tutkijan mukaan tällä analyysilla pystytään selittämään aiemmin saadut ristiriitaiset tutkimustulokset ja todistaa vakuuttavasti se, ettei pientaajuisille magneettikentille altistuminen lisää lapsuusiän leukemian riskiä. Tästä syystä myös magneettikenttien syöpävaarallisuusluokitusta tulisi hänen mielestään tarkistaa.

Lähde:
Leitgeb N. Synoptic Analysis Clarifies Childhood Leukemia Risk from ELF Magnetic Field Exposure. Journal of Electromagnetic Analysis and Applications 7 (2015) 245–258.