Leena Korpinen, kohteen Leena Korpinen tekijä

Nro. 6 / 2016/1 Psykologiset oireet ja terveyteen liittyvä elämänlaatu sähkömagneettisille kentille yliherkillä henkilöillä

3.10.2016 | Leena Korpinen

Päätoimittajan kommentti: Tutkijoiden tavoitteena oli selvittää kyselylomakkeiden avulla prosessia, joka saa aikaan yliherkkyyden sähkömagneettisille kentille. He tarkastelivat yliherkiksi itsensä kokevien henkilöiden psykologisia oireita ja terveyteen liittyvää elämänlaatua. Tutkittavana oli noin sata yliherkkyydestä kärsivää henkilöä ja saman verran verrokkeja. Tutkijoiden mukaan yliherkkyys sähkömagneettisille kentille on yhteydessä erilaisiin psykologisiin oireisiin ja heikkoon elämänlaatuun.

Sähköyliherkkyys on melko yleinen ongelma: esimerkiksi Ruotsissa 13,5 % väestöstä kokee erään tutkimuksen mukaan näytöt ja loistevalot häiritseviksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli valaista prosessia, joka saa aikaan yliherkkyyden sähkömagneettisille kentille. Sitä varten tarkasteltiin yliherkiksi itsensä kokevien henkilöiden psykologisia oireita ja terveyteen liittyvää elämänlaatua.

Tutkimuksen kohteena oli 114 yliherkkyydestä kärsivää henkilöä ja 104 henkilön populaatiopohjainen verrokkiotanta. Menetelminä käytettiin Symptom Checklist 90 kyselylomakkeesta (SCL-90) kuutta eri osa-aluetta psykologisten oireiden arviointiin ja Short Form 36 Health Survey -kyselylomakkeen (SF-36) kaikkia kahdeksaa osa-aluetta elämänlaadun arviointiin.

Yliherkillä henkilöillä ilmeni huomattavasti verrokkeja enemmän pakko-oireisia häiriöitä, sosiaalista yliherkkyyttä, vihamielisyyttä, ahdistuneisuushäiriöitä ja fobioita sekä vainoharhaisia ajatuksia. Myös psykotismin osalta saatiin viitteitä samansuuntaisesta eroavaisuudesta ryhmien välillä. Elämänlaatukin oli yliherkillä verrokkeja huonompi niin fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn, fyysisen ja psyykkisen roolitoiminnan, koetun terveyden, tarmokkuuden, kivuttomuuden kuin psyykkisen hyvinvoinnin osa-alueilla. Useiden SCL-90:n ja SF-36:n osa-alueiden välillä havaittiin merkittävää korrelaatiota ja kohtalaisesta voimakkaaseen vaihtelevia vaikutuskokoja.

Tulosten perusteella tutkijat esittävät, että yliherkkyys sähkömagneettisille kentille on yhteydessä erilaisiin psykologisiin oireisiin ja heikkoon elämänlaatuun. Kliinisestä näkökulmasta katsottuna tutkimus tarjoaa tekijöiden mukaan teoreettista lisänäyttöä kognitiivisen psykoterapian hyödyllisyydestä sähköyliherkkyyden hoidossa. Lisäksi tulokset viittaavat heidän mielestään siihen, että terapiassa tulisi suunnata huomiota huonommuuden tunteisiin, hankaluuksiin toimia sosiaalisissa suhteissa sekä kiukkuun, vihamielisyyteen ja halveksuntaan muita ihmisiä kohtaan, joskin tämä vaatii lisää tutkimusta.

Lähde:
Kjellqvist A, Palmquist E, Nordin S. Psychological symptoms and health-related quality of life in idiopathic environmental intolerance attributed to electromagnetic ﬁelds. Journal of Psychosomatic Research 84 (2016) 8–12. DOI: 10.1016/j.jpsychores.2016.03.006.

Nro. 5 / 2016/1 Suurtaajuisiin jännitehuippuihin liittyvien epidemiologisten ja altistustutkimusten systemaattinen katsaus

3.10.2016 | Leena Korpinen

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat ovat kiinnostuneita yli 50/60 hertsin jännitehuippujen eli ns. likaisen sähkön haitallisista vaikutuksista. He tekivät katsauksen saatavilla oleviin vertaisarvioituihin tutkimuksiin, joissa oli selvitetty likaisen sähkön terveyshaittoja. Molemmat tutkijat kävivät kaikki julkaisut läpi erikseen. Heidän päätelmänsä oli, ettei tällä hetkellä ole tieteellisesti kestäviä todisteita siitä, että likaiselle sähkölle altistumisella olisi terveysvaikutuksia.

Sähkömagneettisille kentille altistumisen terveyshaittoja selvittävissä epidemiologisissa tutkimuksissa on päädytty osin ristiriitaisiinkin tuloksiin. Haittojen mahdolliseksi aiheuttajaksi on esitetty myös suurtaajuisia, yli 50/60 hertsin jännitehuippuja eli ns. likaista sähköä, jota ei yleensä mitata. Sen on arveltu vaikuttavan terveyteen ja hyvinvointiin monin eri tavoin, ja markkinoilla on yhä enemmän erilaisia likaisen sähkön mittareita ja suodattimia.

Tässä tutkimuksessa käytiin läpi saatavilla olevat vertaisarvioidut tutkimukset, joissa oli selvitetty likaisen sähkön terveyshaittoja. Käytetyt tietokannat olivat Cochrane-kirjasto, PubMed, Web of Science ja Google Scholar, ja lisäksi julkaisuja haettiin lähdeluetteloista ja harmaasta kirjallisuudesta. Haku tuotti 25 julkaisua, joista 16 sisälsi primaarista epidemiologista ja/tai altistustietoa. Julkaisuista osa sisältyi tutkimuksen toisen tekijän aiempaan katsaukseen. Molemmat tutkijat kävivät kaikki julkaisut läpi erikseen.

Likaista sähköä oli tutkimuksissa mitattu eri tavoin, eikä mielekäs vertailu ollut tutkijoiden mukaan mahdollista. Turvallisen altistumisen rajana joissain tutkimuksissa käytetty 50 Graham/Stetzer-yksikköä (GS) vaikutti heidän mielestään mielivaltaiselta, sillä sille ei löytynyt tieteellistä pohjaa. Epidemiologinen näyttö likaisen sähkön terveysvaikutuksista perustui lähinnä tapauskuvauksiin, jotka olivat lisäksi usein muista julkaisuista lainattuja. Kvantitatiivinen näyttö koostui tutkittavien itsensä sokkouttamattomissa olosuhteissa ilmoittamista terveysvaikutuksista, ekologisista korrelaatioista ja yhdestä syöpäriskin poikittaiskohorttitutkimuksesta, jossa ei havaittu syy-yhteyttä likaiseen sähköön.

Tällä hetkellä ei siis tutkijoiden mukaan ole tieteellistä tarkastelua kestäviä todisteita siitä, että likaiselle sähkölle altistumisella olisi terveysvaikutuksia.

Lähde:
de Vocht F, Olsen R G. Systematic Review of the Exposure Assessment and Epidemiology of High-Frequency Voltage Transients. Frontiers in Public Health 4:52 (2016).
DOI: 10.3389/fpubh.2016.00052.

Nro. 4 / 2016/1 Lapsuusiän leukemia ja voimajohtojen läheisyys – populaatiopohjainen tapaus-verrokkitutkimus Kaliforniasta

3.10.2016 | Leena Korpinen

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät tapaus-verrokkitutkimuksella lapsuusiän leukemian riskiä Kaliforniassa lähellä voimajohtoja asuvassa väestössä hyödyntäen syntymä- ja syöpärekistereitä. Mukana oli 5 788 lapsuusiän leukemiatapausta ja vertailun vuoksi 3 308 lapsuusiän keskushermosto-syöpätapausta sekä verrokit. Tutkijoiden mukaan tulokset antoivat korkeintaan heikkoa näyttöä kohonneen lapsuusiän riskin ja voimajohdon lähietäisyydellä sijaitsevan syntymäpaikan yhteydestä.

Joissain tutkimuksissa on todettu lapsuusiän leukemian riskin saattavan olla suurempi asuttaessa lähellä suurjännitteisiä voimajohtoja, vaikka etäisyyttä johdoista olisi sen verran, että magneettikentät ovat merkityksettömän vähäisiä. Tällä laajalla, syntymä- ja syöpärekistereitä hyödyntävällä tapaus-verrokkitutkimuksella selvitettiin lapsuusiän leukemian riskiä Kaliforniassa lähellä voimajohtoja asuvassa väestössä.

Tutkimuksessa oli mukana 5 788 lapsuusiän leukemiatapausta ja vertailun vuoksi 3 308 lapsuusiän keskushermostosyöpätapausta, jotka olivat syntyneet ja saaneet diagnoosin Kaliforniassa vuosina 1986–2008, sekä iältään ja sukupuoleltaan vastaavat verrokit. Syntymäkodin osoite geokoodattiin, ja etäisyys voimajohdoista määritettiin paikkatietojärjestelmien, ilmakuvien sekä lähimpänä voimajohtoja sijaitsevien leukemiatapausten ja heidän verrokkiensa osalta tarkoilla mittauksilla paikan päällä.

Tulokset osoittivat, että leukemiatapauksia ja tutkijoiden odotusten vastaisesti myös keskushermostosyöpätapauksia oli hieman enemmän yli 200 kV:n voimajohtojen läheisyydessä magneettikenttien vaikutusalueella eli kun etäisyys voimajohdosta oli enintään 50 metriä. Riski ei vaikuttanut olevan koholla silloin, kun etäisyyttä oli yli 50 m tai kun voimajohdon jännite oli matalampi. Joissain aiemmissa tutkimuksissa raportoitua kohonnutta riskiä jopa 600 metrin etäisyydellä ei siten tässä tutkimuksessa havaittu.

Tutkijoiden mielestä tulokset antoivat korkeintaan heikkoa näyttöä siitä, että kohonnut lapsuusiän leukemian riski olisi yhteydessä suurjännitteisen voimajohdon lähietäisyydellä sijaitsevaan syntymäpaikkaan. Esimerkiksi yhteys kohonneeseen keskushermostosyöpäriskiin saattaa heidän mielestään olla merkki tutkimusharhasta. Liikkuvuuden on arveltu olevan yksi mahdollinen sekoittava muuttuja, ja tässä tutkimuksessa verrokin asuinpaikka tapauksen diagnoosihetkellä ei ollut tiedossa. Tutkijat suunnittelevatkin selvittävänsä myös asuinpaikan vaihtumisen mahdollista vääristävää vaikutusta riskin arvioimiseen.

Lähde:
Crespi C M, Vergara X P, Hooper C, Oksuzyan S, Wu S, Cockburn M, Kheifets L. Childhood leukaemia and distance from power lines in California: a population-based case-control study. British Journal of Cancer 115 (2016) 122–128. DOI: 10.1038/bjc.2016.142.

Nro. 3 / 2016/1 Pientaajuisille magneettikentille altistuminen ja lapsuusiän leukemia – riskin arviointi ARIMMORA-projektin perusteella

3.10.2016 | Leena Korpinen

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat kertovat tuloksia Euroopan komission rahoittamasta ARIMMORA-projektista, jonka tarkoituksena oli selvittää sähkömagneettisten kenttien ja organismien välisiä vuorovaikutusmekanismeja. Heistä magneettikentille altistumisen ja lapsuusiän leukemian välinen suhde on projektin perusteella ennallaan ja karsinogeenisuuden mahdollisuus olemassa.

Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC on arvioinut pientaajuiset magneettikentät mahdollisesti karsinogeenisiksi ihmisille, sillä ne on yhdistetty kohonneeseen lapsuusiän leukemiariskiin epidemiologisissa tutkimuksissa. Tässä tutkimuksessa riskiä arvioitiin ennen maaliskuuta 2015 julkaistun tieteellisen tutkimusaineiston perusteella. Lisäksi tarkasteltavaan aineistoon sisältyi uusia tutkimustuloksia Euroopan komission rahoittamasta ARIMMORA-projektista, jonka tarkoituksena oli selvittää sähkömagneettisten kenttien ja organismien välisiä vuorovaikutusmekanismeja.

ARIMMORA-projektissa käytettiin ensimmäistä kertaa hiirtä siirtogeenisenä eläinmallina yleisimmän lapsuusiän leukemiatyypin kehittymisen jäljittelemiseen. Uusista patogeenisista mekanismeista saatiin viitteitä, mutta tutkijoiden mukaan varmempien johtopäätösten tekeminen vaatii vielä lisää tutkimustietoa. Eri eläinkannoilla tehdyissä kokeissa havaittiin CD8þ-T-solujen vähentyvän pientaajuisille magneettikentille altistuttaessa, mutta kokeilla ei voitu vahvistaa vaikutusta syövän syntymiseen. Altistuksen ei havaittu aiheuttavan suoranaisia DNA-vaurioita.

ARIMMORA-projektin kokonaistulosten perusteella tutkijat totesivat IARC:n luokittelua käyttäen, että pientaajuisten magneettikenttien syöpää aiheuttavista vaikutuksista on saatu ihmisiin kohdistuneissa tutkimuksissa rajallista näyttöä, koe-eläimiin kohdistuneissa tutkimuksissa riittämätöntä näyttöä ja mekanistisissa tutkimuksissa heikkoa näyttöä. Projektin tuottamat uudet altistustulokset vahvistavat tutkijoiden mukaan aiemmat arviot, joiden mukaan Euroopassa todetuista lapsuusiän leukemiatapauksista enimmillään 2 % saattaa olla pientaajuisista magneettikentistä johtuvia, mikäli syy-yhteys on olemassa.

ARIMMORA-tulosten valossa magneettikentille altistumisen ja lapsuusiän leukemian välinen suhde on siis tutkijoiden mielestä ennallaan ja karsinogeenisuuden mahdollisuus olemassa. ARIMMORA-kokeet tarjoavat heidän mukaansa myös uutta mekanistista tietoa, jonka avulla jatkotutkimuksissa on mahdollista päästä riskin arvioinnissa loikka eteenpäin.

Lähde:
Schüz J, Dasenbrock C, Ravazzani P, Röösli M, Schär P, Bounds P L, Erdmann F, Borkhardt A, Cobaleda C, Fedrowitz M, Hamnerius Y, Sanchez-Garcia I, Seger R, Schmiegelow K, Ziegelberger G, Capstick M, Manser M, Müller M, Schmid C D, Schürmann D, Struchen B, Kuster N. Extremely Low-Frequency Magnetic Fields and Risk of Childhood Leukemia: A Risk Assessment by the ARIMMORA Consortium. Bioelectromagnetics 37 (2016) 183–189. DOI: 10.1002/bem.21963.

Nro. 2 / 2016/1 Voimajohdot ja lapsuusiän syöpä Isossa-Britanniassa – epidemiologisen tutkimuksen uudet analyysit

3.10.2016 | Leena Korpinen

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat esittelevät uusia analyyseja Isossa-Britanniassa tehdystä epidemiologisesta tapaus-verrokkitutkimuksesta, jolla selvitettiin voimajohtojen läheisyydessä sijaitsevan syntymäpaikan ja lapsuusiän syöpien välistä yhteyttä. He analysoivat tuloksia monesta näkökulmasta, mutta tulokset eivät olleet heidän mukaansa riittävän luotettavia pitävien johtopäätösten tekemiseksi. He arvioivat, että voimajohtojen mahdollisen vaikutuksen lapsuusiän leukemiaan selittää jokin yhteys voimajohtojen sekä sosioekonomisten ja demografisten tekijöiden välillä.

Tässä julkaisussa esiteltiin uusia analyyseja Isossa-Britanniassa tehdystä epidemiologisesta tapaus-verrokkitutkimuksesta, jolla pyrittiin selvittämään voimajohtojen läheisyydessä sijaitsevan syntymäpaikan ja lapsuusiän syöpien välistä yhteyttä. Tutkimuksessa havaittiin alun perin kohonnut lapsuusiän leukemian riski voimajohtojen läheisyydessä. Maanalaisiin kaapeleihin ei näyttänyt liittyvän vastaavaa riskiä, minkä katsottiin viittaavan siihen, etteivät magneettikentät voi olla ainakaan ainoa vaikuttava tekijä. Riskin havaittiin myös pienenneen 1960-luvulta alkaneella tarkasteluajanjaksolla niin, ettei se ollut enää lainkaan koholla 2000-luvulle tultaessa.

Uusissa analyyseissa keskityttiin vain voimajohtoihin. Selvittääkseen syytä sairastumisriskin pienenemiseen ajan myötä tutkijat tekivät syntymä- ja diagnoosivuoteen sekä voimajohtojen ikään perustuvia analyyseja. Ne antoivat viitteitä siitä, että syntymä- tai diagnoosivuodella olisi merkittävämpi yhteys riskiin kuin lähettyvillä olevan voimajohdon iällä. Näin ollen esimerkiksi uuden voimajohdon rakentamiseen ei liittyisi kohonnutta riskiä eikä havaittu kohonnut riski tarkastelujakson alussa liittyisi siihen, että voimajohtoja rakennettiin paljon 1950–60-luvuilla.

Kun tutkitut jaettiin kolmeen ikäryhmään sen mukaan, missä iässä syöpädiagnoosi oli tehty, riski näytti suurenevan vanhimpaa ikäryhmää kohti mentäessä, kunnes 1990-luvulle tultaessa se ei ollut koholla enää missään ryhmässä. Kun sairastumisriskiä tarkasteltiin nimenomaan leukemioiden osalta alueellisesti, eroja löytyi, mutta selvää kaavaa ei ollut havaittavissa. Myelooisen leukemian riski vaikutti lymfaattisen leukemian riskiä suuremmalta.

Analyysien tulokset eivät olleet tutkijoiden mukaan riittävän luotettavia pitävien johtopäätösten tekemiseksi. Heidän arvionsa on, että voimajohtojen mahdollisen vaikutuksen lapsuusiän leukemiaan selittää jokin yhteys voimajohtojen sekä sosioekonomisten ja demografisten tekijöiden välillä.

Lähde:
Bunch K J, Swanson J, Vincent T J, Murphy M F G. Epidemiological study of power lines and childhood cancer in the UK: further analyses. Journal of Radiological Protection 36 (2016) 437–455. DOI:10.1088/0952-4746/36/3/437.