Nro. 2 / 2016/2 Pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien yhteys syöpäriskiin – yhteisanalyysi epidemiologisista tutkimuksista

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkijat tekivät meta-analyysin pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien ja syöpäalttiuden välistä yhteyttä selvittäneistä tutkimuksista. Heidän mukaansa meta-analyysi antoi viitettä siitä, että pientaajuisilla sähkömagneettisilla kentillä olisi yhteys syöpäriskiin pääasiassa Yhdysvalloissa ja niiden kohdalla, jotka ovat altistuneet asuinpaikassaan. He esittelivät artikkelissa myös syitä tutkimusten välisiin eroihin.

Lähtökohtana tälle tutkimukselle oli laboratoriotutkimuksissa eläinmalleissa tehty havainto, jonka perusteella pientaajuiset sähkömagneettiset kentät saattaisivat vaikuttaa fysiologisiin toimintoihin. Tutkimusryhmän mukaan tulokset ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia epidemiologisissa tutkimuksissa, joissa on kartoitettu pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien yhteyttä syöpäalttiuteen.

Tässä meta-analyysissä tutkimusryhmä suoritti laajan yhteisanalyysin pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien ja syöpäalttiuden välistä yhteyttä selvittäneiden tutkimusten tuloksista. He löysivät sähköisistä tietokannoista yhteensä 42 tutkimusta, joihin sisältyi 13 259 tapausta ja 100 882 verrokkia. Näiden kaikkien tutkimusten yhteisanalyysissä havaittiin tilastollisesti merkittävä yhteys pientaajuisille sähkömagneettikentille altistuneen populaation ja kohonneen syöpäalttiuden väliltä riippumatta tutkimuksissa käytetyistä altistusmalleista tai syöpätyypeistä. Yhteys oli kuitenkin heikko.

Tutkimusryhmä analysoi tuloksia erilaisten aliryhmien perusteella ja havaitsi maakohtaisissa analyyseissä, että magneettikentille altistuneiden syöpäriski oli tilastollisesti merkittävällä tavalla korkeampi Pohjois-Amerikassa, erityisesti Yhdysvalloissa. Eurooppalaisista tutkimuksista tai eri syöpätyyppien mukaisista aliryhmäanalyyseistä vastaavaa yhteyttä ei löytynyt.

Altistustapoja verrattaessa havaittiin tilastollisesti merkittävä kohonnut syöpäriski asuinpaikassaan pientaajuisille sähkömagneettikentille altistuneilla. Altistuksen mittaustapojen perusteella analysoitaessa kohonnut syöpäriski löytyi haastatteluihin pohjautuneista tutkimuksista. Kun analysoitiin pelkästään mittauslaitteilla tehdyt tutkimukset, altistuneilla havaittiin lievästi kohonnut ennen vaihdevuosia diagnosoidun rintasyövän riski.

Tämä meta-analyysi antoi viitteitä siitä, että pientaajuisilla sähkömagneettisilla kentillä olisi yhteys syöpäriskiin pääasiassa Yhdysvalloissa ja asuinpaikassaan altistuneella populaatiolla. Tutkimusryhmän mukaan eri tutkimusten välisiä eroja saattaisivat selittää metodologiset haasteet, tutkimusrakenteiden erot ja tutkimukseen osallistujien valintatavat.

Lähde:

Zhang Y, Lai J, Ruan G, Chen C, Wang D W. Meta-analysis of extremely low frequency electromagnetic fields and cancer risk: a pooled analysis of epidemiologic studies. Environment International 88 (2016) 36–43.

Nro. 1 / 2016/2 Pääkirjoitus

|

Suomessa on käynnissä säteilylainsäädännön valmistelu. Parhaillaan verkossa on nähtävissä lausuntopyyntö ja luonnos hallituksen esitykseksi säteilylaista. Tiedot löytyvät nyt sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta. Kommentit esitykseen tulee antaa 16.1.2017 mennessä. Suosittelen tutustumaan, sillä tämän lain jatkoksi laaditaan säädöksiä myös pientaajuisista sähkömagneettisista kentistä.

Joulukuussa järjestettiin Tokiossa ICNIRP:n workshop “International Workshop on Non-Ionizing Radiation Protection (2016 NICT/ICNIRP WS)”. Tilaisuuden sisältö painottui lähinnä radiotaajuisiin sähkömagneettisiin kenttiin. Pientaajuisten kenttien osalta tietooni ei ole tullut kiinnostavia kansainvälisiä tilaisuuksia tänä syksynä.

Työntekijädirektiiviin ”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/35/EU terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille” on tietääkseni tekeillä ohjeita ja standardeja kansainvälisesti ja kotimaassa, samoin Suomessa valtioneuvoston asetukseen työntekijöiden suojelemiseksi sähkömagneettisista kentistä aiheutuvilta vaaroilta.

Olen taas kerran löytänyt tähän katsaukseen mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Katsauksen alussa on artikkeleja, jotka liittyvät lasten magneettikentille altistumiseen. Tuloksia on mm. Ranskasta ja Italiasta.

Saksassa on tutkittu, kuinka suuri etäisyys on riittävä suurjännitteisten voimajohtojen hyväksymiseen ja niihin liittyvään turvallisuuden tunteeseen. Artikkelissa on mielenkiintoinen lähestymistapa aiheeseen. Ilmeisesti asian kertomistavalla on merkitystä.

Tilannekatsauksen loppupuolella on vähän erilainen aihe kuin mitä olemme yleensä esitelleet. Kirjoittajat ovat tutkineet hybridiajoneuvolla ajamisen turvallisuutta ja vaikutuksia rytmihäiriötahdistinta käyttävillä potilailla.

Tilannekatsauksen lopuksi on työntekijäaltistukseen liittyvä artikkeli, tällä kertaa on tutkittu vihreän teen (polyfenolien) käytön vaikutuksia suurjännitteisille voimajohdoille altistuneilla työntekijöillä.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

Korpinen työskentelee parhaillaan kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuvana lääkärinä Pohjois-Karjalan keskussairaalassa ja toimii myös Tampereen yliopistossa dosenttina.

2/2016 Altistumista pientaajuisille magneettikentille on tutkittu edelleen useissa Euroopan maissa

2/2016 Altistumista pientaajuisille magneettikentille on tutkittu edelleen useissa Euroopan maissa

|

Suomessa on käynnissä säteilylainsäädännön valmistelu. Parhaillaan verkossa on nähtävissä lausuntopyyntö ja luonnos hallituksen esitykseksi säteilylaista. Tiedot löytyvät nyt sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta. Kommentit esitykseen tulee antaa 16.1.2017 mennessä. Suosittelen tutustumaan, sillä tämän lain jatkoksi laaditaan säädöksiä myös pientaajuisista sähkömagneettisista kentistä.

»

Maailma vuonna 2045?

|

Twitterissä tuli vastaani Vala Afsharin tviitti aiheesta maailma vuonna 2045 Pentagonin tutkijoiden mukaan. Aiheesta löytyy myös World Economic Foorumin artikkeli.

Tviitistä löytyvän videon mukaan aika erilaista voi olla mitä nyt. Esimerkiksi laitteiden internet lisääntyy. Itseohjautuvat kulkuneuvot lisääntyvät (esim. lentokoneteollisuudessa). Laitteiden kanssa kommunikoidaan puheella ja tekoälyä käytetään nykyistä enemmän. Ehkä myös koneen ja ihmisen välinen kommunikaatio kehittyy esim. robottien seurauksena.

Ennen vuotta 2045 ehtii myös tapahtua paljon tekniikan kehittymistä. Itse olen odottanut, että älykellosta tai VR-laseista tulisi uusi sovellus, jota kaikki alkavat käyttää, mutta ainakaan vielä niin ei ole käynyt. Joissakin tilanteissa silmälaseihin voisi lisätä esim. jonkinlaisen näytän tiedon välittämiseen. Sellaisesta oli muistaakseni kerran TV:ssä esimerkki, jossa uusi tekniikka auttoi postin lajittelussa.

Terveysteknologian alueelle syntyy myös jatkuvasti uusia tuotteita. Ihmisillä on todennäköisesti mahdollista seurata omaa terveyttään aina vaan paremmin. Ammattihenkilöille tarkoitettu teknologia ja kuluttajille suunnatut tuotteet saattavat eriytyä nykyistä enemmän. Kuluttajien puolelle erilaiset mitattavat parametrit ehkä korostuvat kun taas ammattilaisille voi tulla nykyistä enemmän tekoälysovelluksia. Myös kuvaustekniikat kehittyvät edelleen.

Mielenkiintoista seurata tekniikan kehitystä. Ihan vuoteen 2045 asti ei varmaankaan tarvitse odottaa uusien tuotteiden syntymistä.

Mukavaa joulukuuta kaikille!

Ajatuksia EANM’16 kongressimatkalta

|

European Association of Nuclear Medicine järjestö järjesti lokakuussa EANM’16 kongressin Barcelonassa. Osallistujia oli yhteensä 6300, joten varsin isosta tapahtumasta oli kyse. Kongressi järjestetään vuosittain ja nyt oli 29. kerta. Itselleni kyseessä oli ensimmäinen kerta.

Kongressissa oli paljon uutta opittavaa. Välillä oli vähän vaikea valita mihin osallistui, koska ohjelmaa oli rinnakkain useammassa salissa. Kongressin sisältöihin voi tutustua edelleen konferenssin kotisivuilla. Sieltä löytyy myös EANM’16 abstract book, jonka voi vapaasti ladata. Myös Twitteristä löytyy tietoa, jota voi hakea #EANM tunnisteella.

Konferenssi oli mielestäni hyvin järjestetty ja mielenkiintoinen. Yksi mielenkiintoisimmista esityksistä oli kooste, johon oli kerätty kongressin parhaimpia papereita ja niiden tuloksia. Tietenkin yksittäisistä papereista ei paljon jäänyt mieleen, mutta sen huomasin, että ala on hyvin kehittyvä ja paljon mielenkiintoista on menossa.

Tietokoneiden toiminta on vuosien varrella kehittynyt varsin paljon ja nykyään ne voivat käsitellä suuria datamääriä. Tämä auttaa myös kuvien käsittelyssä ja erilaisilla tekniikoilla tehtyjen lääketieteellisten kuvien yhdistämisessä. Yhdistämällä erilaisia kuvausmenetelmiä ja erilaisia kuvakulmia saadaan esim. anatomisia rakenteita hyvin näkyviin.

Voidaan myös käyttää kolmiuloitteista pyörivää rakennetta. Twitteristä löysin mielenkiintoisen Philipsin esimerkkikuvan.

Olen aikaisemmin kirjoittanut blogissani, miten tekniikan kehitys vaikuttaa ihmisten elämään ja tuo mukavia uusia asioita. Barcelonassa huomasin taas kerran, miten tekniikan kehitys on tuonut myös isotooppilääketieteeseen uusia mahdollisuuksia. Ilman Barcelonan matkaa en olisi sitä ehkä niin hyvin huomannutkaan.

Mukavaa marraskuuta kaikille!