Nro. 1 / 2016/1 Pääkirjoitus

|

Työntekijädirektiiviin ”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/35/EU terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille” liittyvä valtioneuvoston asetus (388/2016) tuli voimaan 1.7.2016. Aiheesta on julkaistu myös Käytännön opas sähkömagneettisten kenttien aiheuttamien vaarojen hallintaan työpaikoilla.

Asetuksessa on määritelty erilaisia arvoja, esimerkiksi (1) altistumisraja-arvot, (2) terveysvaikutusraja-arvot, (3) aistimusraja-arvot ja (4) toimenpidetasot. Sähkö- ja magneettikentille on esitetty matalat ja korkeat toimenpidetasot. Käytännössä altistuksia verrataan yleensä toimenpidetasoihin. Sähköjärjestelmän osalta sähkökentän (50 Hz) matala toimenpidetaso on 10 kV/m ja korkea toimenpidetaso 20 kV/m. Magneettikentille (50 Hz) arvot ovat 1 000 μT ja 6 000 μT.

Kesä on ollut myös vilkasta konferenssiaikaa. Kesäkuussa järjestettiin BioEM2016-konferenssi Gentissä Belgiassa. Yhtenä keskustelun aiheena oli työntekijädirektiivin soveltaminen eri maissa. Keskustelujen perusteella vaikutti, että Euroopassa on vielä melko paljon avoimia kysymyksiä. Vie ilmeisesti jonkin aikaa, että tarvittavat standardit ja mahdolliset ohjeet on saatu valmiiksi. Oman käsitykseni mukaan sähköjärjestelmän sähkö- ja magneettikentät täyttävät yleisesti ottaen säädöksen vaatimukset hyvin eikä laajoja selvityksiä tarvitse tulevaisuudessa tehdä.

Olen taas kerran löytänyt tähän katsaukseen mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Kuten monesti ennenkin katsauksen alussa on artikkeleja, jotka liittyvät kentille altistumiseen ja lapsuusiän leukemiaan. Mukana on myös artikkeli Euroopan komission rahoittamasta ARIMMORA-projektista. Odottelen projektista tulevan myöhemminkin mielenkiintoisia artikkeleja.

Yhdessä artikkelissa käsitellään henkilöitä, jotka kokevat itsensä herkiksi sähkömagneettisille kentille. Tutkimuksessa tarkasteltiin muun muassa heidän kokemaansa elämänlaatua. Toivottavasti tutkijat löytävät keinoja oireita kokevien hoitamiseen. Tilannekatsauksen viimeisenä artikkelina on meta-analyysi vanhempien työperäisen pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja lapsuusiän leukemian riskin yhteydestä.

Lopuksi haluan vielä kertoa, että kyseessä on ensimmäinen tilannekatsaus, joka on tuotettu Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) ulkopuolella. Löysin mielenkiintoisia uusia haasteita yliopiston ulkopuolelta, mutta muutoksesta huolimatta tilannekatsauksia jatketaan edelleen.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

Leena Korpinen työskentelee kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuvana lääkärinä Pohjois-Karjalan keskussairaalassa ja toimii myös Tampereen yliopistossa dosenttina.

1/2016 Kotimainen säädös työntekijöiden altistumisesta sähkömagneettisille kentille tuli voimaan – vaikutukset vähäisiä

1/2016 Kotimainen säädös työntekijöiden altistumisesta sähkömagneettisille kentille tuli voimaan – vaikutukset vähäisiä

|

Työntekijädirektiiviin ”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/35/EU terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille” liittyvä valtioneuvoston asetus (388/2016) tuli voimaan 1.7.2016. Aiheesta on julkaistu myös Käytännön opas sähkömagneettisten kenttien aiheuttamien vaarojen hallintaan työpaikoilla.

»

Nro. 4 / 2015/2 Lapsuusiän leukemian riski ja pientaajuisille magneettikentille altistuminen – synoptinen analyysi

|
Päätoimittajan kommentti: Kirjoittaja on käynyt läpi lapsuusiän leukemian riskiin ja pientaajuisiin magneettikenttiin liittyviä artikkeleja käyttäen synoptista lähestymistapaa, jossa analysoitiin julkaistut riskiarviot tutkimuksen tilastollisesta merkitsevyydestä riippumatta sekä yhteisanalyysissa että erikseen esimerkiksi tutkimuksissa käytettyjen altistusmittareiden perusteella. Kirjoittajan mukaan analyysi toi ilmi, että riskiarvion luotettavuus riippuu ratkaisevasti tutkimuksen tilastollisesta merkityksestä. Hänen mielestään analyysilla voi selittää aiemmin saadut ristiriitaiset tutkimustulokset ja todistaa, ettei magneettikentille altistuminen lisää lapsuusiän leukemian riskiä.

Vaikka aiheesta on tehty epidemiologista tutkimusta jo 36 vuoden ajan, edelleenkään ei ole saatu varmuutta siitä, onko lapsuusiän leukemian ja pientaajuisille magneettikentille altistumisen välillä kausaalista yhteyttä. Väestössä huolta on lisännyt se, että pientaajuiset magneettikentät on nyt luokiteltu mahdollisesti syöpää aiheuttaviksi. Niille määritetyt turvallisen altistumisen raja-arvot ovat tällä hetkellä paljon korkeampia kuin se vähimmäisaltistus, jossa leukemiariski alkaa tutkimusten mukaan kasvaa, ja tämä asettaa raja-arvot kyseenalaisiksi.

Tässä tutkimuksessa käytettiin uutta, synoptista lähestymistapaa, jossa analysoitiin kaikki julkaistut riskiarviot tutkimuksen tilastollisesta merkitsevyydestä riippumatta sekä yhteisanalyysissa että erikseen esimerkiksi tutkimuksissa käytettyjen altistusmittareiden perusteella. Riskiarvioiden painottuminen kohonneen leukemiariskin suuntaan ja aiempien tutkimusten hämmentävät annos-vastehavainnot, joiden mukaan sairastumisriski on suurempi altistuttaessa voimakkuudeltaan vähäisille magneettikentille, ovat tämän analyysin tulosten mukaan virheellisiä löydöksiä, jotka selittyvät pienillä tutkittujen tapausten määrillä ja sitä kautta valintaharhojen voimistumisella.

Synoptinen analyysi toi tutkijan mukaan selvästi ilmi, että riskiarvion luotettavuus riippuu ratkaisevasti tutkimuksen tilastollisesta merkityksestä: sen kasvaessa riski putoaa lopulta nollaan. Sekä yhteisanalyysi että eri altistusparametreihin perustuvat erillisanalyysit tuottivat tämän suhteen yhdenmukaisia tuloksia.

Tutkijan mukaan tällä analyysilla pystytään selittämään aiemmin saadut ristiriitaiset tutkimustulokset ja todistaa vakuuttavasti se, ettei pientaajuisille magneettikentille altistuminen lisää lapsuusiän leukemian riskiä. Tästä syystä myös magneettikenttien syöpävaarallisuusluokitusta tulisi hänen mielestään tarkistaa.

Lähde:
Leitgeb N. Synoptic Analysis Clarifies Childhood Leukemia Risk from ELF Magnetic Field Exposure. Journal of Electromagnetic Analysis and Applications 7 (2015) 245–258.

Nro. 11 / 2016/e Pientaajuisten magneettikenttien aiheuttamat vaihtelut vasikoiden melatoniinitasoissa eri vuodenaikoina

|
Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat tutkivat magneettikenttien vaikutusta vasikoiden melatoniinitasoihin ajatuksenaan selvittää kenttien yhteyttä lapsuusiän leukemiaan.

Tämän hiljattain julkaistun tutkimuksen tekijät totesivat, että vaikka pientaajuisten (50/60 Hz) magneettikenttien terveysvaikutuksia on tutkittu laajasti, edelleenkään ei tiedetä, millaisilla mekanismeilla altistuminen vaikuttaa ihmisten ja eläinten biologisiin järjestelmiin. Melatoniinihypoteesin mukaan magneettikentille altistuminen vähentää melatoniinin tuotantoa, jolloin altistus saattaisi tätä kautta olla yhteydessä syövän kehittymiseen. Hypoteesia testaavat tutkimukset ovat kuitenkin toistaiseksi tuottaneet negatiivisia tai epäjohdonmukaisia tuloksia.

Koska pientaajuisten magneettikenttien on epäilty lisäävän lapsuusiän leukemiaa, tässä tutkimuksessa melatoniinihypoteesia testattiin nuorilla eläimillä, 1–2 kuukautta vanhoilla vasikoilla. Ne altistettiin 50 Hz:n magneettikentälle, jonka voimakkuudeksi valittiin 4 μT, koska siinä leukemiariskin on katsottu nousevan kaksinkertaiseksi. Magneettikentälle altistuminen näytti hillitsevän melatoniinin erittymistä talviaikaan hypoteesin mukaisesti, mutta kesällä vaikutus oli eritystä lisäävä. Hillitsevä vaikutus oli kuitenkin paljon lisäävää vaikutusta voimakkaampi.

Tutkijoiden oman hypoteesin mukaan magneettikentille altistuminen lisää melatoniinin esiasteen serotoniinin tuotantoa ja toisaalta hillitsee erityisesti yöaikaan tapahtuvaa serotoniinin muuttumista melatoniiniksi. Aiemman hypoteesin vastainen löydös melatoniinipitoisuuden lisääntymisestä altistuksessa selittyisi sillä, että magneettikenttä hillitsee yhdessä kesäkauden lyhyen pimeän ajan kanssa serotoniinin muuntumista melatoniiniksi, jolloin serotoniinitaso pysyy korkeammalla kuin ilman altistusta. Tällöin myös melatoniinitaso on lopulta jonkin verran korkeampi.

Jatkotutkimuksissa tulisi tutkijoiden mukaan mitata myös serotoniinitasot ja selvittää, onko valoisuuden ja lämpötilan vuodenaikavaihteluilla ja magneettikentille altistumisella niihin yhteisvaikutusta.

Lähde:
Kolbabová T, Malkemper EP, Bartoš L, Vanderstraeten J, Turčáni M, Burda H. Effect of exposure to extremely low frequency magnetic fields on melatonin levels in calves is seasonally dependent. Scientific Reports 5, Article number 14206 (2015).

Nro. 10 / 2016/e Sähkökentälle (10 kV/m, 60 Hz) altistuminen ja tiineiden hiehojen hormonitasot

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä selvitti kokeellisesti sähkökentälle altistumisen vaikutusta hiehojen hormonitasoihin. Tutkijat eivät havainneet sähkökentän aiheuttavan mitään muutoksia muissa tutkituissa muuttujissa kuin melatoniinipitoisuudessa. Senkin osalta tulokset olivat epäjohdonmukaisia: ensimmäisessä kokeessa todettiin laskua ja toisessa nousua. Tutkijoiden mukaan heidän tuloksiinsa on syytä suhtautua varauksella.

Lypsykarjan altistumisen sähkö- ja magneettikentille on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä monenlaisiin fysiologisiin ja maidontuotantoon liittyviin muutoksiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, missä määrin muutokset selittyvät yksinomaan sähkökentän vaikutuksilla.

Tutkimuksessa 16 tiineenä olevaa Holstein-hiehoa karsinoitiin kontrolloituihin olosuhteisiin ja altistettiin 12 tunnin päivittäiselle valojaksolle sekä pystysuuntaiselle sähkökentälle, joka vastasi 735 kV voimajohdon suoraan alapuolelleen synnyttämää kenttää. Hiehot jaettiin kahteen kahdeksan eläimen ryhmään, joille tehtiin sama koe eri aikaan. Kumpikin ryhmä jaettiin kokeessa edelleen kahteen neljän eläimen ryhmään, jotka altistettiin sähkökentälle vuorotellen. Neljän viikon yhtäjaksoisen kokeen jälkeen altistettavaa neljän eläimen ryhmää vaihdettiin, minkä jälkeen koetta jatkettiin toiset neljä viikkoa.

Eläimistä otettiin kahdesti viikossa verinäyte, jonka seerumista analysoitiin progesteronin, melatoniinin, prolaktiinin ja insuliinin kaltaisen kasvutekijän 1 pitoisuus. Rehunkulutus mitattiin päivittäin.

Sähkökentän ei havaittu aiheuttavan mitään muutoksia muissa tutkituissa muuttujissa kuin melatoniinipitoisuudessa. Siinäkin tulokset olivat epäjohdonmukaisia siten, että ensimmäisessä kokeessa altistuksella näytti olevan melatoniinipitoisuutta laskeva ja toisessa sitä lisäävä vaikutus. Kun lisäksi tutkimuksen voima ei ollut optimaalinen prolaktiinitason ja eläimen painoon liittyvien muuttujien suhteen, tutkijoiden mukaan tuloksiin on suhtauduttava varauksella.

Koska sähkökentät eivät siis tämän tutkimuksen perusteella selitä aiemmissa tutkimuksissa havaittuja sähkö- ja magneettikentille altistumisen vaikutuksia, selvitettäväksi jää, johtuvatko ne yksinomaan magneettikentistä vai tarvitaanko niiden syntymiseen molempia kenttiä.

Lähde:
Burchard JF, Nguyen DH, Monardes HG, Petitclerc D. Lack of Effect of 10 kV/m 60 Hz Electric Field Exposure on Pregnant Dairy Heifer Hormones. Bioelectromagnetics 25 (2004) 308–312.