Nro. 1 / 2017/1 Pääkirjoitus

|

Kesä on aktiivista konferenssien järjestämisaikaa. Myös sähkö- ja magneettikenttiin liittyvä vuosittainen BioEM-konferenssi (BioEM2017) järjestettiin kesäkuussa 5.–9.6.2017 Hangzhoussa Kiinassa. BioEM-konferenssi on Bioelectromagnetics Societyn (BEMS) ja European Bioelectromagnetics Associationin (EBEA) vuosittainen tapaaminen. Tämänvuotisessa konferenssissa pidettiin muiden muassa erilaisia workshopeja ajankohtaisista aiheista. Esitysten lyhyet abstraktit ovat saatavana konferenssin www-sivuilta (www.bioem2017.org).

Kuten edellisessä tilannekatsauksessa (2/2016) totesin, Suomessa on käynnissä säteilylainsäädännön uudistus. Uusi säteilylaki on ollut lausuntokierroksella, mutta ymmärtääkseni laki tulee voimaan vasta 1.1.2018. Myös muiden säädösten valmistelu etenee. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta on parhaillaan lausuntokierroksella, joka päättyy 14.8. Palaan aiheeseen seuraavissa tilannekatsauksissa.

Pientaajuisten sähkö- ja magneettikenttien osalta erityisen kiinnostavaa on seurata, mitä väestön altistumisesta säädetään, sillä työntekijöiden altistumisesta on jo olemassa velvoittava säädös, valtioneuvoston asetus (388/2016) työntekijöiden suojelemiseksi sähkömagneettisista kentistä aiheutuvilta vaaroilta. Työntekijöiden altistumisen määrittelemiseksi on valmisteilla erilaisia standardeja erityisesti Euroopan tasolla.

Olen löytänyt tähän katsaukseen erilaisia mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Katsaus alkaa ympäristöaltistuksen ja lapsuusiän leukemian välistä yhteyttä käsittelevällä artikkelilla, jossa on mukana sähkömagneettisten kenttien lisäksi myös muita ympäristöaltistuksia. Mielenkiintoista oli huomata, että myös muiden ympäristöaltistusten suhdetta leukemiaan on tutkittu.

Seuraavassa artikkelissa on käsitelty pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien lisäksi välitaajuisia kenttiä. Muutama vuosi sitten konferensseissa keskusteltiin siitä, että välitaajuiset kentät ovat jääneet tutkimatta. Nyt niistäkin näyttää löytyvän tietoa.

Tilannekatsauksessa on mukana eurooppalaisia tutkimustuloksia useammasta maasta, esimerkiksi tanskalainen tutkimus voimajohtojen magneettikentille altistumisen ja lapsuusiän astman välisestä yhteydestä. Tällä kertaa tilannekatsauksessa on myös yksi tutkimus jokapäiväisten sähkö- ja magneettikenttien sydämentahdistimiin aiheuttamista sähkömagneettisista häiriöistä. Aihetta tutkitaan varsin paljon, enkä yleensä ole ottanut niitä mukaan. Koska erilaisten aktiivisten implantoitavien laitteiden kuitenkin käyttö lisääntyy jatkuvasti, päätin ottaa mukaan tämän artikkelin.

Tilannekatsauksen kaksi viimeistä artikkelia käsittelevät työperäistä altistumista eli perinteiseen tapaan tilannekatsaus päättyy tutkimuksiin työntekijöiden altistumisesta. Tällä kertaa aiheena ovat ALS ja keskushermostosairaudet.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

Korpinen työskentelee parhaillaan kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuvana lääkärinä Pohjois-Karjalan keskussairaalassa ja on myös Tampereen yliopistossa dosenttina.

1/2017 Altistumista pientaajuisille sähkö‐ ja magneettikentille tutkitaan erilaisista näkökulmista

1/2017 Altistumista pientaajuisille sähkö‐ ja magneettikentille tutkitaan erilaisista näkökulmista

|

Kesä on aktiivista konferenssien järjestämisaikaa. Myös sähkö- ja magneettikenttiin liittyvä vuosittainen BioEM-konferenssi (BioEM2017) järjestettiin kesäkuussa 5.–9.6.2017 Hangzhoussa Kiinassa. BioEM-konferenssi on Bioelectromagnetics Societyn (BEMS) ja European Bioelectromagnetics Associationin (EBEA) vuosittainen tapaaminen. Tämänvuotisessa konferenssissa pidettiin muiden muassa erilaisia workshopeja ajankohtaisista aiheista.

»

Ajatuksia lentokoneesta

|

Istuin lentokoneessa ja pitkästä aikaa oli aikaa lukea sanomalehtiä. Mielenkiintoisia artikkeleja oli monia, mutta päädyin valitsemaan tähän blogiin niitä, joissa eläimet vaikuttavat terveyteen.

Ilta-Sanomissa (31.5) huomasin artikkelin myyräkuumeesta ja mielenkiintoisen tilaston sen esiintyvyydestä eripuolilla Suomea. THL:n tilastojen mukaan Itä- ja Etelä-Savossa myyräkuumetta näyttää olevan enemmän kuin muualla Suomessa. Toinen mielenkiintoinen havainto oli se, että aika monet eivät edes tiedä sairastaneensa myyräkuumetta. Duodecimin terveyskirjastossa löytyy lisätietoa aiheesta.

Helsingin sanomissa (31.5) oli artikkeli ’Hirvieläimet levittävät punkkeja, mutta punkkitaudit ovat peräisin pikkueläimistä’. Artikkelissa kerrotaan, että borrelioosin ja puutiaisaivotulehduksen yleistymisen ja metsäkauriiden sekä valkohäntäpeurojen kantojen kasvun välillä voisi olla yhteyttä. Aihe vaikutti ihan mielenkiintoiselle, mutta lentokoneessa sitä ei pystynyt alkaa tarkemmin selvittämään.

Ilta-Sanomissa (31.5) kerrottiin myös tarina henkilöstä, joka oli saanut hyttysten levittämän pogostantaudin. Tätä tarinaan en enää ehtinyt kunnolla lukea, mutta sen ymmärsin, että tauti on aika harvinainen. Terveyskirjastosta ja THL:n www-sivuilta löytyy pogostantaudista lisää tietoa, jos aihe alkoi kiinnostaa enemmän.

Mukavaa kesäkuuta kaikille!

STUK:n Isotooppilääketieteen TT-opas oli esillä isotooppipäivillä

|

Viime viikolla oli lääketieteellisen radioisotooppiyhdistyksen Isotooppipäivät Pohjois-Karjalassa (11.5-12.5.2017). Osallistujia oli toista sataa ympäri Suomea. Tilaisuudessa esiteltiin esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen (STUK) vuonna 2016 julkaisemaa Isotooppilääketieteen TT-opasta.

Innostuin selvittämään myös vähän laajemmin STUK:n www-sivuja ja mitä tietoa siellä on isotooppilääketieteen alueelta. Löysin aiheesta oman www-sivun otsikolla Isotooppilääketiede, joka löytyy Säteily terveydenhuollossa -kohdan alta. Sivulta löytyy muiden muassa taulukko, jossa kerrotaan eräiden isotooppitutkimusten määriä (vuonna 2012) ja keskimääräisiä potilasannoksia Suomessa.

STUK:n sivun (isotooppilääketiede) mukaan Suomessa tehdään vuosittain noin 40 000 isotooppitutkimusta, joista suurin osa on luuston tutkimuksia. Vuonna 2012 niitä oli yhteensä 8884. Toiseksi eniten tehtiin vartijaimusolmukkeiden paikantamisen gammakuvausta (4188).

STUK on julkaissut myös laajemman raportin aiheesta Isotooppitutkimukset ja -hoidot Suomessa 2012. Raportissa on verrattu vuoden 2012 tutkimus- ja hoitomääriä vuoteen 2009. Isotooppitutkimusten määrä oli pienentynyt 5 % ja isotooppihoitojen määrä oli lisääntynyt 6 %. Elinkohtaisesti jaotelluista kuvauksista eniten ovat lisääntyneet kasvainten kuvantamiset (53 %) ja eniten ovat vähentyneet verenkiertoelimistön tutkimukset (32 %).

STUK:n verkkosivuilta löytyy myös esite Potilas isotooppitutkimuksessa. Esite on tehty Säteilyturvakeskuksen ja Lääketieteellisen radioisotooppiyhdistys ry:n yhteistyönä. Esitteessä on käytännönläheisestä kerrottu muiden muassa miten tutkimukseen valmistaudutaan, mitä tutkimuksessa tapahtuu ja mitä sen jälkeen. Pieni mielenkiintoinen yksityiskohta vielä esitteestä, jos on heti tutkimuksen jälkeen lähdössä matkalle (esim. lennolle): kannattaa pyytää todistus siitä, että on ollut tutkimuksessa.

Isotooppipäivillä oli paljon muutakin mielenkiintoista. Ala näyttää kehittyvän jatkuvasti.

Mukavaa kevättä kaikille!

Active Implantable Medical Devices (AIMDs) – mielenkiintoisia esimerkkejä

|

Luin äskettäin ilmestynyttä Suomen Lääkärilehteä (13/2017) ja huomasin kuvan neurostimulaattoriin liittyen Jari Punkkisen katsauksessa ’Diabetekseen liittyvät vatsaoireet’. Diabeetikoiden vaikeisiin vatsaoireisiin liittyvästä neurostimulaattorista löytyy tietoa myös Diabetesliiton www-sivulta, jos aihe alkoi kiinnostaa.

Artikkelia lukiessa aloin miettiä, että erilaisia aktiivisia implantoitavia lääketieteellisiä laitteita (AIMDs) alkaa olla jo varsin paljon markkinoilla. Välillä tuntuu, että on vähän vaikea pysyä niiden kehityksen perässä. Innostuin keräämään tähän blogiini joitakin laitteita. Valitsin niitä, jotka ovat tulleet vastaan artikkeleissa viime aikoina.

DUODECIM 5/2017 lehdessä oli mielenkiintoinen Sarita Murtojärven ja Jaakko Salosen tapausselostus aiheesta ’Sisäkorvaistutteen magneetin irtoaminen magneettikuvauksen yhteydessä’. He kertovat tapauksen, jossa sisäkorvaistutteen sisäisen osan magneetti irtosi silikonitaskustaan potilaalle tehdyn pään magneettikuvauksen yhteydessä. Sisäkorvaistute on kuuloapuväline sellaisille henkilöille, joille vahvinkaan akustinen kuulokoje ei tuo riittävää apua kuulemiseen tai puheen erottamiseen. Tarkemmin aiheesta voi lukea artikkelista tai kuuloliiton www-sivulta.

Tapausselostuksesta ymmärsin, että magneettikuvauksia voidaan tehdä, mutta on hyvä kiinnittää erityistä huomiota istutevalmistajan ohjeiden noudattamiseen.

DUODECIM 20/2016 lehdessä (Gordin et al.) oli myös mielenkiintoinen artikkeli karotispoukaman aktivaatiohoitolaitteeseen liittyen. Laitetta voidaan käyttää hoitomuodossa, jonka avulla kaulavaltimon painereseptoreita stimuloidaan sähköisesti, jolloin verenpaine laskee. Eli laite soveltuu hoitoresistentin kohonneen verenpaineen hoitoon.

Sydämeen liittyvät tahdistinhoidot ovat varsin hyvin tunnettuja. Usein puhutaan sydämentahdistimista tai rytmihäiriötahdistimista. Vähemmälle huomiolle usein jää sydämen vajaatoimintatahdistin. Mainitsen senkin vielä, vaikka siitä en ole uutta artikkelia juuri huomannutkaan. Tahdistinhoitoihin voi tarkemmin tutustua aiheeseen liittyvästä käypähoitosuosituksesta.

Mielenkiintoista huomata miten erilaiset AIMD – tuotteet kehittyvät lääketieteen eri aloilla.

Mukavaa huhtikuuta kaikille!