Ajatuksia EANM’16 kongressimatkalta

|

European Association of Nuclear Medicine järjestö järjesti lokakuussa EANM’16 kongressin Barcelonassa. Osallistujia oli yhteensä 6300, joten varsin isosta tapahtumasta oli kyse. Kongressi järjestetään vuosittain ja nyt oli 29. kerta. Itselleni kyseessä oli ensimmäinen kerta.

Kongressissa oli paljon uutta opittavaa. Välillä oli vähän vaikea valita mihin osallistui, koska ohjelmaa oli rinnakkain useammassa salissa. Kongressin sisältöihin voi tutustua edelleen konferenssin kotisivuilla. Sieltä löytyy myös EANM’16 abstract book, jonka voi vapaasti ladata. Myös Twitteristä löytyy tietoa, jota voi hakea #EANM tunnisteella.

Konferenssi oli mielestäni hyvin järjestetty ja mielenkiintoinen. Yksi mielenkiintoisimmista esityksistä oli kooste, johon oli kerätty kongressin parhaimpia papereita ja niiden tuloksia. Tietenkin yksittäisistä papereista ei paljon jäänyt mieleen, mutta sen huomasin, että ala on hyvin kehittyvä ja paljon mielenkiintoista on menossa.

Tietokoneiden toiminta on vuosien varrella kehittynyt varsin paljon ja nykyään ne voivat käsitellä suuria datamääriä. Tämä auttaa myös kuvien käsittelyssä ja erilaisilla tekniikoilla tehtyjen lääketieteellisten kuvien yhdistämisessä. Yhdistämällä erilaisia kuvausmenetelmiä ja erilaisia kuvakulmia saadaan esim. anatomisia rakenteita hyvin näkyviin.

Voidaan myös käyttää kolmiuloitteista pyörivää rakennetta. Twitteristä löysin mielenkiintoisen Philipsin esimerkkikuvan.

Olen aikaisemmin kirjoittanut blogissani, miten tekniikan kehitys vaikuttaa ihmisten elämään ja tuo mukavia uusia asioita. Barcelonassa huomasin taas kerran, miten tekniikan kehitys on tuonut myös isotooppilääketieteeseen uusia mahdollisuuksia. Ilman Barcelonan matkaa en olisi sitä ehkä niin hyvin huomannutkaan.

Mukavaa marraskuuta kaikille!

Syksyistä luonnon kauneutta

Syksyistä luonnon kauneutta

|

Kävelin yhtenä syyskuun aamuna töihin ja ihailin kaunista ruskaa. Tuntui kuin puut olisivat olleet kullattuja keltaisessa värissään. Mietin itsekseni miten onnekas olen, kun voin nähdä työmatkalla niin kaunista luontoa.

Toisena päivänä satoi vettä ja välillä paistoi aurinko. Sade ja aurinko vuorottelivat useamman kerran. En siihen erityisesti kiinnittänyt huomiota, mutta jonkin ajan kuluttua näin todella komean sateenkaaren. En muista olleeni niin lähellä sateenkaarta koskaan aikaisemmin.

Nuo jäivät itselleni mieleen syyskuun kaunista hetkistä. Twitteristä kauniita luontokokemuksia löytyy muiden kertomina lisää. Välillä kuviin liitetyistä teksteistä voi hyvin huomata miten erilaiset luontomaisemat tai luonnon ilmiöt ovat ihmisiä koskettaneet. Usein tuoneet iloa ja piristystä heidän päiväänsä.

Luonnon vaikutuksesta ihmisiin löytyy myös tieteellisiä tutkimustuloksia. Ihminen voi kokea tietyn luontopaikan sellaiseksi, jossa hän virkistyy. Ihmiset ovat näiden mielipaikkojen suhteen erilaisia. Joku viihtyy esimerkiksi meren rannassa, toinen puistossa ja kolmas kaupunkiympäristössä.

Tätä blogia kirjoittaessa katselen kaunista auringon laskua, joten kaunista katsottava näyttää olevan näin lokakuun alussakin.

Mukavaa lokakuuta kaikille!

Nro. 9 / 2016/1 Vanhempien työperäinen altistuminen pientaajuisille magneettikentille ja lapsuusiän leukemian riski

|
Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajien mukaan vanhempien työperäistä altistumista pientaajuisille magneettikentille ja sen yhteyttä lapsen leukemiariskiin selvittävissä tutkimuksissa on saatu epäyhteneviä tuloksia. Sen tähden he tekivät kvantitatiivisen meta-analyysin yhteyden arvioimiseksi. Tulosten mukaan kummankaan vanhemman työperäinen altistuminen ei vaikuta lapsen leukemiariskiin.

Vanhempien työperäistä altistumista pientaajuisille magneettikentille ja sen yhteyttä lapsen leukemiariskiin selvittävissä tutkimuksissa on toistaiseksi saatu epäyhteneviä tuloksia. Tässä tutkimuksessa tehtiin kvantitatiivinen meta-analyysi yhteyden arvioimiseksi. Tapaus-verrokki- ja kohorttitutkimuksia haettiin systemaattisesti pääasiassa PubMed-tietokannasta, ja haku ulottui syyskuuhun 2015. Tutkimukset arvioitiin tapausten ja verrokkien edustavuuden ja vertailtavuuden sekä altistuksen määrittämisen suhteen. Lopulliseen analyysiin valikoitui 11 tapaus-verrokkitutkimusta ja yksi kohorttitutkimus.

Tulosten perusteella kummankaan vanhemman työperäinen altistuminen ei vaikuta lapsen leukemiariskiin. Isän altistumisella näytti olevan merkittävä yhteys kohonneeseen riskiin, kun tarkasteltiin pelkästään tutkimuksia, joissa tutkittuja tapauksia oli vähän tai joiden laatu oli heikko väärien muuttujien riittämättömän hallinnan vuoksi. Yhteydelle ei kuitenkaan saatu vahvistusta tapausmäärältään suurempien tai laadultaan parempien tutkimusten yhteisanalyysissa. Samoin kohorttitutkimus antoi viitteitä siitä, että isän altistumisella olisi yhteys kohonneeseen riskiin, mutta tapaus-verrokkitutkimusten yhteisanalyysi ei tuottanut tilastollisesti merkittävää tukea tälle tulokselle.

Analyysinsa rajoituksiksi tutkijat mainitsivat ensinnäkin sen, että analysoiduissa tutkimuksissa pientaajuisille magneettikentille altistuminen oli arvioitu useimmiten ammattinimikkeen perusteella. Vain muutamissa uudemmissa tutkimuksissa altistuminen oli määritelty tarkemmin mittauksilla. Heidän mielestään jatkotutkimuksissa olisi syytä pyrkiä altistuksen kvantitatiiviseen arvioimiseen ja annosvaikutuksen tarkastelemiseen. Toinen tutkijoiden mainitsema rajoitus oli se, ettei lasten iälle asetettu kriteereitä tutkimusten valinnassa. Esimerkiksi yhdessä tutkimuksessa tiedossa oli vain tutkittavien keski-ikä, jolloin mukana saattoi olla myös aikuisia. Herkkyysanalyyseissa selvisi kuitenkin, etteivät tulokset muuttuneet, kun tällainen tutkimus jätettiin tarkastelusta pois.

Lähde:
Su L, Fei Y, Wei X, Guo J, Jiang X, Lu L, Chen G. Associations of parental occupational exposure to extremely low-frequency magnetic fields with childhood leukemia risk. Leukemia & Lymphoma 2016. DOI: 10.3109/10428194.2016.1165812.

Nro. 8 / 2016/1 Pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistuneiden henkilöiden geneettiset vauriot

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkijat arvioivat 22 artikkelia, jotka käsittelivät sytogeneettiseen biomonitorointiin perustuvia tutkimuksia. He halusivat selvittää sähkömagneettisille kentille altistuneiden henkilöiden mahdollisia geneettisiä vaurioita. Heidän mukaansa tutkimuksissa oli erilaisia puutteita. Toisaalta vain viidessä tutkimuksessa ei havaittu lainkaan sytogeneettisiä vaurioita altistuneissa henkilöissä, minkä tähden tutkimuksia ei voida heidän mielestään jättää myöskään kokonaan huomiotta.

Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC on luokitellut pientaajuiset magneettikentät mahdollisesti syöpää aiheuttaviksi (luokka 2B). Arvio perustuu lähinnä epidemiologiseen näyttöön, joka viittaa kentille altistumisen ja lapsuusiän leukemian mahdolliseen yhteyteen. In vitro- ja in vivo ‑tutkimuksissa syy-yhteyttä ei edelleenkään ole pystytty vahvistamaan lukuisista yrityksistä huolimatta.

Tässä tutkimuksessa arvioitiin sytogeneettiseen biomonitorointiin perustuvia tutkimuksia, joita oli julkaistu 22. Valtaosassa sähkömagneettisille kentille altistuminen oli ollut työperäistä, ja tarkasteltuja päätepisteitä olivat yleisesti kromosomipoikkeavuudet, geneettisen materiaalin vaihtuminen kromosomipuolikkaiden välillä (SCE) ja mikrotumat. Useimmissa tutkimuksissa havaittiin geneettisten vaurioiden lisääntymistä valkosoluissa ja bukkaalisissa soluissa. Sytogeneettisten soluvaurioiden tiedetään olevan yhteydessä kohonneeseen syöpäriskiin.

Arvioijat totesivat kuitenkin tarkasteltujen tutkimusten olevan niin selvästi puutteellisia, ettei niiden perusteella voida tehdä pitäviä päätelmiä. Esimerkiksi altistuminen oli määritelty epätarkasti, tutkittavat altistuivat myös muulle ionisoimattomalle säteilylle tai tulokset eivät olleet tilastollisesti luotettavia. Lisäksi sytogeneettisiä vaurioita havaittiin monissa sellaisissa tutkimuksissa, joissa altistustasot olivat todennäköisesti paljon matalampia kuin pääosin päinvastaisia tuloksia tuottaneissa in vitro- ja in vivo ‑tutkimuksissa. Tutkijat eivät siten pitäneet todennäköisenä, että kaikki todetut sytogeneettiset vaikutukset olisivat aiheutuneet pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumisesta.

Koska toisaalta vain viidessä tutkimuksessa ei havaittu lainkaan sytogeneettisiä vaurioita altistuneissa henkilöissä, tutkimuksia ei voida heidän mielestään jättää myöskään kokonaan huomiotta. Varovaisuusperiaatteen noudattaminen olisi siis tietyssä määrin paikallaan. Heidän mukaansa olisi tarvetta perusteellisemmille ja hallitummille lisätutkimuksille, joissa on tarkasteltavana riittävä määrä henkilöitä ja soluja sekä oikeat päätepisteet.

Lähde:
Maes A, Verschaeve L. Genetic damage in humans exposed to extremely low frequency electromagnetic fields. Archives of Toxicology 2016. DOI 10.1007/s00204-016-1769-9.

Nro. 7 / 2016/1 Verkkotaajuisille magneettikentille altistumisen vaikutukset hedelmällisyyteen ja raskauteen – katsaus tutkimustuloksiin ja uusia tutkimussuosituksia

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkijat pyrkivät selvittämään, voiko verkkotaajuisille magneettikentille altistuminen olla yksi syy hedelmällisyyteen ja raskauteen liittyviin ongelmiin. Artikkeli on yleiskatsaus ja analyysi vertaisarvioiduista epidemiologisista tutkimuksista, jotka on julkaistu vuoden 2002 ja heinäkuun 2015 välillä. Tekijöiden mukaan tuloksissa oli epäyhteneväisyyttä, ja heidän mielestään tarvitaankin lisää epidemiologisia tutkimuksia aiheesta.

Hedelmällisyyteen ja raskauteen liittyvät ongelmat ovat yleisiä kaikkialla ¬maailmassa. Jo yli 35 vuoden ajan on pyritty selvittämään, voisiko verkkotaajuisille magneettikentille altistuminen olla yksi syy niihin. Aiheeseen liittyvistä vertaisarvioiduista tutkimuksista ei kuitenkaan ole tehty asiantuntevaa katsausta lähes 15 vuoteen.

Tämä tutkimus on yleiskatsaus ja kriittinen analyysi vertaisarvioiduista epidemiologisista tutkimuksista, jotka on julkaistu vuoden 2002 ja heinäkuun 2015 välillä. Tekijät löysivät niitä PubMed-tietokannasta yhteensä 13, ja niissä oli selvitetty magneettikentille altistumisen mahdollisia prenataalisia, neonataalisia ja miehen hedelmällisyyteen liittyviä haittavaikutuksia (keskenmeno, ennenaikainen synnytys, syntymäviat, huono siemennesteen laatu jne.).

Joissain tutkimuksissa yhteyksiä havaittiin, mutta toisissa ei. Katsauksen tekijöiden mukaan epäyhtenevät tulokset saattoivat johtua tutkimusrakenteisiin liittyvistä rajoituksista. He korostavat esimerkiksi tarkoituksenmukaisen tapauspopulaation tärkeyttä ja suosittelevat altistuksen mittaamista prospektiivisesti sekä mittausten ulkopuolelle jätetyn fyysisen aktiivisuuden sekoittavan vaikutuksen huomioimista. Lisäksi he nostivat esiin informaatioharhan mahdollisuuden altistusmittauksissa esimerkiksi liian lyhyen mittausjakson tai epätarkoituksenmukaisen mittaustiheyden takia.

Katsauksen tekijöiden mielestä on myös tärkeää pyrkiä selvittämään mahdolliset biologiset mekanismit magneettikentille altistumisen ja sen lisääntymisterveydelle aiheuttamien haittojen takana, jotta osattaisiin käyttää oikeita mittareita altistuksen määrittämiseen. Lopuksi he pohtivat naisen ja miehen henkilökohtaisten altistustietojen keskinäistä korrelointia tutkimustulosten tulkinnassa. Heidän mukaansa tarvitaan lisää epidemiologista tutkimusta kaikki edellä mainitut seikat huomioon ottaen, koska verkkotaajuisille magneettikentille altistutaan lähes kaikkialla.

Lähde:
Lewis R C, Hauser R, Maynard A D, Neitzel R L, Wang L, Kavet R, Meeker J D. Exposure to Power-Frequency Magnetic Fields and the Risk of Infertility and Adverse Pregnancy Outcomes: Update on the Human Evidence and Recommendations for Future Study Designs. Journal of Toxicology and Environmental Health, Part B, 19 (2016) 29–45. DOI: 10.1080/10937404.2015.1134370.