Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä tutki astmariskiä lapsilla, joiden äidit olivat altistuneet raskauden aikana yli 0,2 μT:n tasoisille magneettikentille, hyödyntäen Tanskan kansallista syntymärekisteriaineistoa. He mittasivat myös lasten altistumista pientaajuisille magneettikentille. Tutkijat eivät löytäneet todisteita siitä, että magneettikentille altistuminen asuinpaikassa raskauden aikana tai varhaislapsuudessa lisäisi lapsuusiän astmariskiä.
Aiemmassa tutkimuksessa oli raportoitu kohonnut astmariski lapsilla, joiden äidit olivat altistuneet raskauden aikana yli 0,2 μT:n tasoisille magneettikentille. Tutkimusryhmä halusi tutkia tätä yhteyttä hyödyntäen Tanskan kansallista syntymärekisteriaineistoa.
He sisällyttivät tutkimukseen 92 676 yksöisraskaudesta syntynyttä lasta äiteineen vuosilta 1996–2002. Magneettikentille altistumista arvioitiin kaikista äitien raskauden aikaisista asuinpaikoista ja lasten asuinpaikoista syntymästä seuranta-ajan loppuun laskemalla GPS-koordinaattien avulla etäisyydet voimajohtoihin, joiden sijaintitiedot ja magneettikenttätasoarviot he saivat sähköyhtiöiltä.
Tutkimusryhmä luokitteli altistustasot analyysiä varten kolmeen luokkaan: 0 μT, 0,1 μT ja ≥ 0,2 μT. Varmat ja mahdolliset astmatapaukset tunnistettiin hyödyntämällä äitien merkintöjä kyselylomakkeisiin sekä Tanskan kansallisia potilasrekistereitä sairaalakäynneistä ja määrätyistä reseptilääkkeistä. Tutkimusryhmä laski riskisuhteet ja luottamustasot äidin raskauden aikaisen voimakkaimman
altistustason ja lapsen astman väliselle yhteydelle huomioiden useat mahdolliset vääristävät tekijät. He tutkivat myös riskiarvioiden herkkyyttä muutoksille esimerkiksi pidentämällä altistusaikaa hedelmöittymisajasta seuranta-ajan loppuun ja tarkastelemalla eri lähteistä saatuja astmatapaustietoja erikseen.
He eivät havainneet eroja tai kehityssuuntia astmariskissä eri altistustasoluokkien lapsilla riippumatta astman tietolähteestä. Varmoilla astmatapauksilla riskisuhde minkä tahansa tasoisille magneettikentille altistuneilla oli 0,72 ja yli 0,2 μT:n altistuksella 0,41. Myöskään vääristävien tekijöiden huomioiminen ei vaikuttanut tulokseen merkittävästi.
Tutkimusryhmä ei löytänyt todisteita siitä, että magneettikentille altistuminen asuinpaikassa raskauden aikana tai varhaislapsuudessa lisäisi lapsuusiän astmariskiä. Tämä tukee heidän mukaansa myös sitä tosiasiaa, että magneettikenttäaltistuksen ja astman väliltä ei ole löydetty niitä suoraan yhdistävää biologista mekanismia. Tutkimuksensa rajoitteena he pitivät voimakkaille magneettikentille altistuneiden vähäistä osuutta.
Lähde:
Sudan M, Arah OA, Becker T, Levy Y, Sigsgaard T, Olsen J, Vergara X, Kheifets L. Re-examining the association between residential exposure to magnetic fields from power lines and childhood asthma in the Danish National Birth Cohort. PLoS ONE (2017) 12(5): e0177651.
