Tervetuloa uusille kotisivuilleni leenakorpinen.com!

|

Avasin ensimmäiset omat dynaamiset kotisivut internetissä elokuussa 2007. Siitä lähtien olen julkaissut myös tätä blogia. Sivujen avaamisesta on kulunut kymmenen vuotta ja ajattelin, että nyt on korkea aika avata uudet sivut, jotka toimivat tehokkaammin nykyaikaisissa mobililaitteissa. Vanhoja leenakorpinen.fi sivuja ei ole tarkoitus jatkossa päivittää, vaan uusi sisältö tulee leenakorpinen.com sivuille.

Löysin kymmenen vuotta sitten kirjoitetun vanha blogini, jonka kirjoitin ensimmäisten sivujen avautuessa. Tekstiä lukiessa muistin, miten innostunut olin sivujen avautumisesta. Niin olen tälläkin kertaa. Mukava saada sivuille uusi ilme.

Oikeastaan monet samat asiat ovat edelleen internetissä, mitä kymmenen vuotta sitten oli. Esimerkiksi blogeja kirjoitetaan edelleen ja TV-ohjelmia voi katsoa internetin kautta. Tiedonsiirtonopeus on tietenkin parantunut ja erilaiset palvelut ovat nykyään laajemmin käytössä.

Kun vertaan tätä päivää ja 10 vuoden takaista tilannetta, niin viestintä on nykyään nopeampaa. Esim. Twitter-viesteillä tietoa liikkuu hyvin nopeasti. Itsellänikin on nykyään Twitter-tilejä, joilla voin kertoa kaikille seuraajilleni nopeasti mielenkiintoisia asioita. Välitän myös mielelläni muiden tviittejä eteenpäin. Uusilta kotisivuiltani löytyvät kaikki Twitter-tilini. Niiden kautta viestin esimerkiksi uusista artikkeleistani ensimmäiseksi.

Videoiden ja ehkä myös valokuvien käyttö on on kymmenessä vuodessa lisääntynyt. Avasin itsellenikin Instragramin, jotta voin halutessani laittaa valokuvia helposti muidenkin nähtäväksi. Videoita en ole vielä alkanut tuottaa, mutta mielenkiinnolla katselen ja ajoittain välitänkin muiden videoita esimerkiksi Twitterissäni. Esim. revontulista on ollut todella kauniita videoita.

Uusilla kotisivuillani aion jatkaa blogieni kirjoittamista. Periaate on sama kuin 10 vuotta sitten blogissani kerroin ”blogin kirjoittamiselle en ole asettanut erityisiä tavoitteita. Kirjoitan, kun huomaan kiinnostavia aiheita.” Viime vuosina olen kirjoittanut blogeja noin kuukauden väleihin suomeksi ja englanniksi silloin, kun uusi Situation report bulletin on julkaistu, eli kahdesti vuodessa.

Uusilla leenakorpinen.com sivuilla julkaistaan jatkossa myös tilannekatsaukset, jotka ovat muutaman kerran vuodessa sähköpostiin tilattavissa olevia uutiskirjeitä pientaajuisiin sähkö- ja magneettikenttiin liittyvistä terveyskysymyksistä. Kaikki vanhat tilannekatsaukset löytyvät myös uusilta sivuilta.

Mainittakoon vielä, että olen kerännyt uusille sivuille talteen myös edellisten kotisivujen arkistossa olleita opetukseen ja tutkimukseen liittyviä www-aineistoja. Minua on toivottu säilyttämään sisällöt verkossa, joten ne löytyvät edelleen myös sivuiltani.

Tervetuloa uusille kotisivuilleni ja mukavaa syyskuuta kaikille!

STM:n asetusluonnos ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta lausuntokierroksella

|

Mietin ensin tämän kesäblogin aiheeksi erilaisia kesään liittyviä teemoja. Esimerkiksi olen katsellut viime päivinä mielenkiintoisia uutisia ja TV-juttuja siitä, miten voi helpottaa lomalta työhön paluuta. (Se jäi mieleeni, että kannattaa aloittaa työt keskellä viikkoa, jos mahdollista).

Varsinaiseksi blogin aiheeksi päätin kuitenkin valita ionisoimattomaan säteilyyn liittyvän säädöksen valmistelun. Aihe on tällä hetkellä varsin ajankohtainen ja siksi tärkeä kertoa siitä kesästä huolimatta.

Olen tilannekatsauksissa aikaisemmin kertonut, että Suomessa on käynnissä säteilylainsäädännön uudistus. Tästä kokonaisvalmistelusta löytyy tieto esim. Säteilyturvakeskuksen internet sivuilta löytyvästä uutisesta ”Säteilylainsäädännön uudistus koskee kaikkia suomalaisia”.

Yhtenä osana tätä valmistelua parhaillaan STM:n internet sivuilta löytyy lausuntopyyntö luonnoksesta sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta.

Internetsivuilta löytyy muistio aiheesta ”luonnos sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta”, sekä liitteet: (1) Altistumisraja-arvot optiselle säteilylle, (2) Altistumisraja-arvot ultraäänelle ja (3) Altistuksen raja-arvot ja toimenpidetasot sähkömagneettisille kentille. WWW-sivun mukaan lausuntoaika päättyy 14.8.2017.

Tietääkseni aikaisemmin Suomessa ei ole ollut velvoittavia säädöksiä niin laajasti mitä nyt on tulossa, joten suosittelen tutustumaan STM:n sivuilta löytyvään aineistoon. Lisää tietoa tästä valmistelusta löytyy myös tämän lainsäädäntöhankkeen internetsivulta.

Myös ionisoivaan säteilyyn liittyvä valmistelu etenee. Viime vuoden marraskuussa Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi lausuntoja esityksestä uudeksi säteilylaiksi. Internetistä löytyy esimerkiksi lääkäriliiton lausunto liittyen tuohon uuteen säteilylakiin.

Todennäköisesti tästä valmistelusta löytyy lisää tietoa internetistä, mutta keskityin tässä blogissa nyt ionisoimattomaan säteilyyn. Mielenkiintoista ammatillista luettavaa näyttää riittävä näin kesälläkin.

Mukavaa elokuuta kaikille!

Nro. 9 / 2017/1 Tanskalaisten sähkötyöntekijöiden työperäinen altistuminen pientaajuisille magneettikentille ja keskushermostosairauksien riski

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä tutki dementian, motoneuronitautien, Parkinsonin taudin, MS-taudin ja epilepsian riskiä miehillä, jotka olivat työskennelleet Tanskaan sähköä toimittaneissa yhtiöissä.

Lähtökohtana tälle tutkimuksille olivat aiempien tutkimusten epäyhteneväiset todisteet siitä, onko altistuminen pientaajuisille magneettikentille yhteydessä keskushermostosairauksiin. Tutkimusryhmä oli aiemmassa kohorttitutkimuksessaan osoittanut, että tanskalaisilla sähkötyöntekijöillä oli suurempi riski sairastua ja kuolla motoneuronitauteihin (ALS mukaan lukien), dementiaan ja MS-tautiin kuin Tanskan väestöllä yleisesti. Tässä tutkimuksessa he päivittivät aiempaa tutkimustaan pidentämällä seuranta-ajan lähes kaksinkertaiseksi, jotta saisivat enemmän tilastollista näyttöä.

He tutkivat dementian, motoneuronitautien, Parkinsonin taudin, MS-taudin ja epilepsian riskiä 32 006 mieheltä, jotka olivat työskennelleet 99:ssä Tanskaan sähköä toimittaneessa yhtiössä vuosina 1900–1993. Tiedot tutkimuskohteiden keskushermostosairauksista saatiin Tanskan kansallisesta potilasrekisteristä, ja kohortin seuranta-aika oli 1982–2010. Altistumista pientaajuisille magneettikentille arvioitiin työaltistematriisilla, joka perustui yrityksiltä saatuihin tietoihin tehtävänimikkeistä ja työskentelyalueista. Tutkimuskohteet luokiteltiin altistustason mukaan kolmeen ryhmään: < 0,1, 0,1–0,99 ja ≥ 1,0 μT.

He havaitsivat, että ≥ 0,1 μT:n säteilylle altistuneilla sähkötyöntekijöillä dementian, MS-taudin ja epilepsian riski oli lähes sama kuin sellaisella Tanskan väestöllä, joka ei ollut työskennellyt sähkönjakelussa. Motoneuronitautien riski oli puolestaan korkeampi ja Parkinsonin taudin riski alhaisempi kuin muulla väestöllä. Aineiston voimakkaimmin altistuneella ryhmällä (≥ 1,0 μT) he havaitsivat korkeamman dementian, motoneuronitautien, MS-taudin ja epilepsian riskin verrattuna muuhun väestöön.

Tutkimusryhmä sai tässä uusintatutkimuksessa vahvistusta pientaajuisille magneettikentille altistumisen yhteydestä kohonneeseen dementian, motoneuronitautien, MS-taudin ja epilepsian riskiin ja alhaisempaan Parkinsonin taudin riskiin. He eivät kuitenkaan pystyneet sulkemaan pois vääristävien tekijöiden, kuten sähköiskujen ja tupakoinnin, vaikutusta.

Lähde:
Pedersen C, Poulsen AH, Rod NH, Frei P, Hansen J, Grell K, Raaschou-Nielsen O, Schüz J, Johansen C. Occupational exposure to extremely low-frequency magnetic fields and risk for central nervous system disease: an update of a Danish cohort study among utility workers. International Archives of Occupational and Environmental Health, julkaistu verkossa 20.4.2017,

Nro. 8 / 2017/1 Työperäinen altistus ja ALS prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkijat hyödynsivät syöpää ja ruokavalioita käsitelleen prospektiivisen alankomaalaisen kohorttitutkimuksen aineistoa arvioidakseen työperäisen altistuksen ja ALS:n välistä yhteyttä. Tutkimusryhmän mukaan tulokset vahvistavat aiempia todisteita pientaajuisille sähkömagneettikentille altistumisen ja ALS-taudin välisestä yhteydestä, mutta aiempia löydöksiä yhteydestä muihin työperäisiin altistuksiin he eivät pystyneet toistamaan.

Tutkimusryhmän tavoitteena oli tutkia prospektiivisesti ALS-taudin työperäisiä riskitekijöitä, joista oli saatu viitteitä aiemmissa tutkimuksissa. Hypoteeseja oli esitetty ALS-taudin yhteydestä erilaisiin työperäisiin altistuslähteisiin, kuten pientaajuiset magneettikentät, sähköiskut, liuottimet, metallit ja torjunta-aineet. Tutkimusryhmän mukaan aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin kärsineet metodologisista puutteista. He halusivat tehdä aiempaa paremman tutkimuksen ja testata erilaisia työperäisiä altistuksia käyttämällä laajaa prospektiivista, populaatiopohjaista kohorttia, josta oli tiedossa työhistoria tutkimuksen alkuun asti.

Tutkimusryhmä hyödynsi alankomaalaisen syöpää ja ruokavalioita käsitelleen prospektiivisen kohorttitutkimuksen aineistoa ja seurasi 17,3 vuoden ajan tutkimukseen osallistuneiden 58 279 miehen ja 62 573 naisen kuolleisuutta ALS-tautiin. Tutkimuksen alkaessa vuonna 1986 kohteiden ollessa 55–69-vuotiaita heiltä kerättiin itse täytettävällä lomakkeella tietoja ammatillisesta historiasta ja mahdollisista vääristä muuttujista. Sekä satunnaisen alikohortin (2092 miestä ja 2074 naista) että ALSkuolemien (76 miestä ja 60 naista) tiedot tallennettiin. Työperäistä altistusta liuottimille, torjuntaaineille, metalleille, pientaajuisille magneettikentille ja sähköiskuille arvioitiin työaltistematriisien avulla.

Coxin regressioanalyysillä tutkittiin sukupuolen mukaan ALS-kuolleisuuden yhteyttä kumulatiiviseen altistukseen ja siihen, oliko henkilö altistunut työperäisesti joskus tai ei koskaan. Tutkimuksessa löydettiin mahdollinen yhteys miesten ALS-kuolleisuuden ja työperäisen pientaajuisille magneettikentille altistumisen väliltä. Työtehtävässään joskus voimakkaasti altistuneella ryhmällä ALS-kuolleisuuden riskisuhde oli 2,19 verrattuna tausta-altistukseen. Kumulatiivisessa altistuksessa voimakkaimmin altistuneen kolmanneksen riskisuhde oli 1,93 verrattuna tausta-altistukseen.

Tutkimusryhmän mukaan tulokset vahvistavat aiempia todisteita pientaajuisille sähkömagneettikentille altistumisen ja ALS-taudin välisestä yhteydestä, mutta aiempia löydöksiä yhteydestä muihin työperäisiin altistuksiin he eivät pystyneet toisintamaan. Tutkimuksensa vahvuuksina he pitivät prospektiivisen kohortin ja työaltistematriisien käyttöä, kattavia tietoja mahdollisista vääristävistä tekijöistä ja työhistoriatietoja.

Lähde:
Koeman T, Slottje P, Schouten LJ, Peters S, Huss A, Veldink JH, Kromhout H, van den Brandt PA, Vermeulen R. Occupational exposure and amyotrophic lateral sclerosis in a prospective cohort. Occupational and Environmental Medicine, julkaistu verkossa 29.3.2017,

Nro. 7 / 2017/1 Tutkimus jokapäiväisten sähkö- ja magneettikenttien sydämentahdistimiin aiheuttamista sähkömagneettisista häiriöistä elävillä kohteilla

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkijat halusivat selvittää sydämentahdistimien häiriöiden raja-arvot ja esiintymisolosuhteet. Tutkimuksessa oli mukana 119 sydämentahdistinta kantavaa potilasta, joita altistettiin 50 Hz:n sähkö- ja magneettikentille tahdistimien eri herkkyysasetuksilla. Tutkimusryhmän mukaan sähkömagneettisia häiriöitä voi esiintyä päivittäisissä altistustilanteissa.

Tutkimusryhmän mukaan ihmiset kohtaavat päivittäisissä elin- ja työympäristöissään esimerkiksi voimajohtojen ja sähkölaitteiden aiheuttamia 50/60 Hz:n sähkö- ja magneettikenttiä. Ei kuitenkaan ole laajoja kliinisiä tutkimuksia tai vakaita tieteellisiä todisteita siitä, missä määrin sähkömagneettisten kenttien lähteet voivat aiheuttaa haitallisia sähkömagneettisia häiriöitä sydämentahdistinta tai rytmihäiriötahdistinta kantavilla potilailla.

Tutkimusryhmän aiemmassa elävillä kohteilla tehdyssä tutkimuksessa raportoitiin, että 50 Hz:n sähkömagneettiset kentät voivat häiritä rytmihäiriötahdistimien toimintaa, mutta niiden vaikutuksesta sydämentahdistimien toimintaan ei ollut systemaattisia analyysejä. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää sydämentahdistimien häiriöiden raja-arvot ja esiintymisolosuhteet elävillä kohteilla.

Tutkimukseen osallistui 119 sydämentahdistinta kantavaa potilasta, joista viidellä oli yksinapaiset ja 114:llä kaksinapaiset tahdistimen johdot. Potilaat altistettiin tahdistimien eri herkkyysasetuksilla 50 Hz:n sähkö- ja magneettikentille. Kentän voimakkuutta lisättiin vaiheittain, kunnes ilmeni tahdistimen ensimmäinen tunnistusvika (häiriöraja) tai saavutettiin kentän maksimitaso (30 kVm-1 ja 2550 μT, työperäisen altistuksen raja-arvot Saksassa).

Jokaisessa viidessä yksinapaisessa sydämentahdistimessa esiintyi sähkömagneettisia häiriöitä sekä maksimi- että nimellisherkkyydellä. Kaksinapaisissa tahdistimissa sähkömagneettisia häiriöitä ilmeni 71,9 prosentilla maksimiherkkyydellä ja 36 prosentilla nimellisherkkyydellä. Yhdysvalloissa väestöaltistusrajat ovat 5 kVm-1 ja 904 μT, ja näillä arvoilla 34 prosentilla tahdistimista esiintyi häiriöitä maksimiherkkyydellä ja 4,4 prosentilla nimellisherkkyydellä. Tutkimusryhmän mukaan tämä todistaa, että sähkömagneettisia häiriöitä voi esiintyä päivittäisissä altistustilanteissa.

Sähkömagneettisten häiriöiden sydämentahdistimille aiheuttamista ongelmista keskeisin on ylimääräisten signaalien havaitseminen, joka voi estää tahdistuksen ja aiheuttaa lyhyen sydänpysähdyksen (asystole), jolloin potilas voi tuntea sydämentykytyksiä tai huimausta tai pyörtyä. Potilaiden suojelemiseksi sähkömagneettisilta häiriöiltä tutkimusryhmä suosittelee säätämään tahdistimien tunnistusherkkyyttä alhaisemmaksi, käyttämään kaksinapaista tahdistinta ja pitämään etäisyyttä altistuslähteisiin.

Lähde:
Stunder D, Seckler T, Joosten S, Zink MD, Driessen S, Kraus T, Marx N, Napp A. In Vivo Study of Electromagnetic Interference With Pacemakers Caused by Everyday Electric and Magnetic Fields. Circulation 2017, 135: 907–909,