Nro. 3 / 2009/2 Altistuksen arviointi ja muut haasteet lapsuusiän leukemiaa koskevissa ei-ionisoivan säteilyn tutkimuksissa

Päätoimittajan kommentti: Käsitellään altistumista sähkömagneettisille kentille (sisältää myös radiotaajuisia kenttiä) ja sen yhteyttä lapsuusiän leukemiaan. Todettu miten vaikeaa aihetta on tutkia. Lisäksi on kiinnitetty huomiota siihen, miten nopeasti tekniikka kehittyy ja altistuminen lisääntyy.

Tutkimuksilla sähkömagneettisten kenttien (EMF) ja lapsuusiän leukemian kehittymisen yhteydestä on ollut ainutlaatuisia vaikeuksia. Sähkömagneettisia kenttiä ei voida havaita, niitä on kaikkialla, niillä on useita lähteitä ja ne voivat vaihdella paljon ajasta ja etäisyydestä riippuen. Sekä lapsuusiän leukemia että voimakas keskimääräinen altistuminen magneettikentille ovat melko harvinaisia. Tässä tutkimuksessa keskityttiin pien- ja suurtaajuuskenttäaltistuksen mittausmenetelmiin sekä lapsuusiän leukemiatutkimuksen haasteisiin.

Sähkömagneettisten kenttien epidemiologiassa suuria haasteita ovat voimakkaasti altistuneiden tapausten pieni määrä sekä altistuksen takautuvan arvioinnin välttämättömyys ja hankaluus. Vain sellaisilla tutkimuksilla, jotka on suunniteltu minimoimaan tutkimusharhat ja maksimoimaan tutkijan kyky havaita mahdollinen yhteys, voi olla mahdollisuus lisätä tietämystämme.

Uusia lähestymistapoja tarvitaan. Yksi lupaavimmista uusista lähestymistavoista pientaajuisten magneettikenttien alueella on kohorttitutkimus voimakkaasti altistuneista lapsista, jotka ovat asuneet sisäänrakennettujen muuntajien tai sähkötilojen viereisissä asunnoissa. Toinen lupaava tutkimuspolku on ympäristöaltistuksen (esim. sähkömagneettisten kenttien) ja geneettisten kofaktorien mahdolliset yhteisvaikutukset.

Ihmiset altistuvat yhä enenevässä määrin myös radiotaajuuksille sähkömagneettisille kentille mm. matkapuhelinten käytön myötä. Radiotaajuuskentille altistuksen mittausmenetelmät ovat kuitenkin vielä ”lapsenkengissä”. Nopeat muutokset tekniikassa ja matkapuhelinten käytön räjähdysmäinen kasvu tekee altistusmittauksista yhä vaikeampia ja tärkeämpiä. Tarvitaan hypoteeseja ja tutkimuksia niiden selvittämiseksi.

Lähde: Kheifets L and Oksuzyan S. Exposure assessment and other challenges in non-ionizing radiation studies of childhood leukaemia. Radiation Protection Dosimetry 2008;132(2):139-147

Nro. 2 / 2009/2 Davosin konferenssissa esillä mittaustuloksia 110 kV avojohdoilta ja maakaapeleilta

Päätoimittajan kommentti: 110 kV avojohtojen ja kaapelien aiheuttamat kentät ovat selvästi alle väestön altistumista koskevien suositusarvojen.

Voimajohtomittauksia (110 kV) käsittelevässä konferenssiartikkelissa esiteltiin mittaustuloksia kymmenellä pylväsvälillä. Mittaukset tehtiin yhden metrillä korkeudelta aina kyseisestä pylväsvälistä poispäin sekä johdon suuntaisesti. Mittarina käytettiin EFA-3 mittaria. Suurimmat sähkökentät olivat väliltä 0,5 – 2,3 kV/m ja magneettikentät väliltä 0,6 -6,0 mikroteslaa. Paikassa missä mitattiin suurin sähkökenttä (2,3 kV/m) kulki vieressä 400 kV voimajohto, joten se on voinut vaikuttaa mittaustulokseen. Seuraavaksi suurin mitattu sähkökenttäarvo oli 1,7 kV/m. Mitatut arvot jäivät selvästi väestön altistumista koskevan Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetuksen (294/2002) mukaisten suositusarvojen (5 kV/m ja 100 mikroteslaa) alle.

Maakaapeleita (110 kV) käsittelevässä konferenssiartikkelissa esiteltiin mitattuja magneettikenttiä seitsemältä maakaapelilta. Mittauksia oli tehty maanpinnalla ja 1 m korkeudella maantasosta. Suurin arvo maanpinnalla mitattaessa oli 5 mikroteslaa ja metrin korkeudella 1,7 mikroteslaa. Mittauspaikoiksi yritettiin löytää sellaisia, missä kuormitusvirrat olisivat mahdollisimman suuria. Paikassa missä mitattiin suurimmat magneettikentät, virta oli mittauksen alussa ja lopussa 229,8 ampeeria. Myös nämä mittaustulokset ovat selvästi alle väestön altistumista koskevan STM:n asetuksen (294/2002) mukaisten suositusarvojen.

Lähteet:

Lehtelä R, Laurila T, Österholm L, Korpinen L. Magnetic field exposure of 110 kV underground power cables. BIOEM 2009 (Joint Meeting of The Bioelectromagnetics Society and the European BioElectromagnetics Association), June 14-19, 2009, Davos, Switzerland

Österholm, L., Laurila, T., Lehtelä, R., Korpinen, L.Measuring exposure to electric and magnetic fields near 110 kV transmission lines in Tampere region. BIOEM 2009 (Joint Meeting of The Bioelectromagnetics Society and the European BioElectromagnetics Association), June 14-19, 2009, Davos, Switzerland.

Nro. 1 / 2009/2 Pääkirjoitus

Parhaillaan on käynnissä kansainvälisten ohjearvojen tarkastelu sekä Euroopan unionissa että kansainvälisessä säteilysuojelutoimikunnassa, ICNIRP:ssa (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection). Jo edellisen tilannekatsauksen pääkirjoituksen lopussa kerroin odottavani uutta tietoa ICNIRP:n suunnasta. Uusia ohjearvoja ei ole vielä julkaistu. Kuitenkin syksyn aikana ICNIRP antoi mahdollisuuden tutustua ennakkoon heidän luonnokseensa. He halusivat saada tällä kertaa palautetta ennen kuin julkaisevat lopulliset ohjearvonsa. Aikaisemmin en ainakaan muista, että kommentteja olisi pyydetty vastaavalla tavalla, mutta nykyään Internet tarjoaa hyvän mahdollisuuden tällaiseenkin kommenttien keräämiseen. ICNIRP:n ehdotuksessa uutta oli se, että virrantiheysarvoista oli luovuttu ja tilalle oli otettu kehon sisäiset sähkökentät. Muuten ehdotuksessa ohjearvot vaikuttivat sähköjärjestelmän kannalta pysyneen ennallaan.

Vaikka uusia ohjearvoja ei saatukaan vielä tähän katsaukseen, niin muuta mielenkiintoista on löytynyt. Tilannekatsauksen alussa kerrotaan parista BioEM2009-konferenssissa olleesta artikkelista. Konferenssi oli tämän alan tutkijoiden vuosittainen tapaaminen, jossa voi nähdä, mitä maailmalla tutkitaan. Matkapuhelimiin liittyvät asiat olivat konferenssissa varsin paljon esillä. Pientaajuisia kenttiä taas käsiteltiin varsin vähän.

Radiation Protection Dosimetry -lehdestä löytyi useita artikkeleita, joissa oli käsitelty lasten leukemiaa ja erilaisia ympäristötekijöitä sen mahdollisena riskitekijänä. Mielenkiintoista oli huomata, miten monia tekijöitä on tutkittu suhteessa lasten leukemiaan. Kaikkia artikkeleita ei ole otettu tähän mukaan, mutta yritin koota kiinnostavimmat.

Lasten leukemian lisäksi katsauksessa käsitellään myös muita syöpätyyppejä ja ammatillista altistumista. Katsauksien on tarkoitus painottua väestöaltistukseen, mutta otin myös muutaman ammatillista altistumista koskevan artikkelin mukaan. Työntekijäpuolen tutkimuksien tulokset voivat kuitenkin tuoda uutta tietoa, joka on tärkeää myös väestön näkökulmasta.

Katsauksen viimeiseksi artikkeliksi valitsin oman artikkelini, joka käsittelee työntekijöiden altistumista 400 kV sähköasemilla ja voimajohdoilla. Ajattelin, että sekin voi lukijoita kiinnostaa, ja tietenkin oli mukava kertoa, että noin iso tutkimus on saatu niin valmiiksi, että siitä on jo kansainvälinen julkaisu. Aiheesta löytyy myös suomenkielinen artikkeli Sähkö&Tele -lehden numerossa 5/2009.

Ruotsin EU-puheenjohtajakaudella järjestettiin Uumajassa 6-8.10.2009 konferenssi ’Occupational exposure to EMF’, jossa eri tahot kertoivat näkemyksiään uudesta vielä käsittelyssä olevasta työntekijäaltistusta koskevasta direktiivistä. Professori Jarmo Elovaara oli kutsuttu kertomaan tilanteesta sähköalan näkökulmasta. Hänen esityksen pääasiana oli sähkösiirtotoimialan mielipide työntekijädirektiiviin liittyvästä kyselystä, jolla komissio on selvittänyt eri tahojen mielipiteitä erilaisista vaihtoehdoista sen suhteen, missä muodossa direktiivi voitaisiin saattaa voimaan.

Toivon, että olen löytänyt muitakin kiinnostavia artikkeleita katsaukseen.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen,
tilannekatsauksen päätoimittaja
Tampereen teknillinen yliopisto, Ympäristöterveys

Uusi vuosi – uudet tuulet ja mahdollisuudet

Tällä kertaa vuoden vaihtuessa siirryimme myös uudelle vuosikymmenelle. Aikaisemmin en ollut asiaa ehtinyt miettimään, mutta kun katsoin kansanväliseltä uutiskanavalta ohjelmaa siitä, mitä edellisen vuosikymmenen aikana on tapahtunut, itsekin aloin miettiä aihetta tarkemmin. Kummasti asiat ovat edenneet ja aika kulunut nopeasti.

Jo 10 vuotta sitten oli IT -teknologia edistynyttä, mutta edelleen on menty eteenpäin. Internetistä on tullut entistä tärkeämpi. Esimerkiksi nykyään TV-uutisissa kerrotaan mitä joku johtava poliitikko on blogissa tai nettipäiväkirjassaan kertonut. Sosiaalinen media on lisääntynyt ja matkapuhelimet ovat tulleet entistä monipuolisemmiksi.

Helpompi on kuitenkin muistella mitä viime vuonna tapahtui. Yliopistomaailmassa suurin asia oli todennäköisesti uusi yliopistolaki, joka mahdollistaa paljon muutoksia. Monet muutokset astuvat voimaan vuoden vaihteessa. Esimerkiksi Tampereen teknillinen yliopisto muuttuu säätiöyliopistoksi. Päällimmäisenä vuodesta 2009 jäi itselleni mieleen tämä säätiöyliopistoksi muuttumisen valmistelu. Paljon oli tehtävänä, mutta samalla syntyi uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Mielenkiintoista nähdä miten asiat etenevät tämän muutoksen myötä.

Mitä uutta on tulossa vuonna 2010?

TTY:n tasolla edellä kuvattu säätiöyliopistona aloittaminen on oletettavasti vuonna 2010 merkittävin uusi asia. Odotan myös muita uusia asioita. Sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutuksiin liittyen odotan tietoa aiheeseen liittyvän työntekijädirektiivin valmistumisesta. Myös muita kansainvälisiä kannanottoja on tietääkseni tekeillä.

Tarkemmin aihepiiristä kerron vuoden mittaan tilannekatsauksissa. Seuraava katsaus on tarkoitus julkaista lähipäivinä. Lisäksi on tekeillä tiivistetty englanninkielinen versio ensimmäisestä tilannekatsauksesta. Mahdollisesti myös seuraavista tehdään vastaava englanninkielinen versio.

Opetuspuolella täysin uusia kursseja ei ole suunnitteilla vuodelle 2010, mutta jonkin verran WWW-materiaaleja lisätään olemassa oleviin kursseihin. Viime syksynä aloitettu SF6 -kaasuun liittyvä koulutus jatkuu. Vuoden alussa järjestän 10.2. yhdessä HelenServicen kanssa ajankohtaispäivän energia-alaa koskevista SF6 -asetuksista ja aiheeseen liittyvästä raportoinnista Helsingin Energian Hanasaaren voimalaitoksella.

Tutkimuspuolella sähkö- ja magneettikentät ja niille altistuminen ovat toiminnassani edelleen ajankohtaisia. Tieteellisiä artikkeleja on edelleen tekeillä. Yksi valmis paperi on parhaillaan painossa odottamassa julkaisemista. Uusista tieteellisistä artikkeleista kerron jatkossakin englanninkielisillä kotisivuillani Current -palstalla.

Paljon mielenkiintoista muutakin on varmaan edessä vuonna 2010, sillä yleensä vuodessa ehtii tapahtua uskomattoman paljon asioita.

Hyvää alkanutta vuotta 2010 kaikille!