Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät henkilökohtaisen magneettikentille altistumisen mahdollista vaikutusta raskauteen käyttäen kohorttina hedelmöitysklinikalla asioineita naisia. Altistuksen tutkimiseksi naiset kantoivat mukanaan henkilökohtaisia altistusmittareita. Keskimääräisen päivittäisen altistuksen mediaanitaso oli 0,11 µT (1,10 mG) ja enimmäistaso 1,554 µT (15,54 mG). Tutkijoiden mukaan magneettikenttäaltistuksella ei havaittu olevan yhteyttä hedelmöityshoitojen tuloksiin tai raskaustuloksiin. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa henkilökohtaisen magneettikentille altistumisen mahdollista vaikutusta raskauteen… »
Nro. 3 / 2020/2 Pientaajuiset magneettikentät ja lapsuusiän B-solulinjaisen akuutin lymfaattisen leukemian riski kaupungissa, jossa esiintyy paljon leukemiaa ja altistutaan enemmän pientaajuisille magneettikentille
Päätoimittajan kommentti: Tutkijat pitivät tärkeänä tutkia magneettikenttien ja lapsuusiän leukemian välistä suhdetta sellaisessa kaupungissa, jossa lapsilla esiintyy paljon kasvaimia ja altistutaan enemmän voimakkaille pientaajuisille magneettikentille. He tekivät tutkimuksensa Méxicossa. Tutkijat selvittivät logistisella regressioanalyysillä magneettikentille altistumista jatkuvana muuttujana (0,2 μT:n välein) ja yhdistivät sen kohtalaiseen B-solulinjaisen akuutin lymfaattisen leukemian riskiin. Tutkimusryhmän mielestä oli tärkeää tutkia pientaajuisten… »
Nro. 2 / 2020/2 Liittyykö lapsuusiän leukemiariski sosioekonomisiin tekijöihin Tanskassa? Maanlaajuinen väestörekisteripohjainen tapaus-verrokkitutkimus
Päätoimittajan kommentti: Tutkijat arvioivat Tanskassa väestörekisteripohjaisella tapaus-verrokkitutkimuksella, olisiko sosioekonomisella asemalla yhteys lapsuusiän leukemiariskiin. Tutkijat totesivat, että vanhempien keskimääräisellä tai korkealla koulutustasolla oli yhteys jälkeläisten suurempaan akuutin myelooisen leukemian riskiin lapsen ollessa 0–4-vuotias diagnoosin saadessaan. Tutkijoiden mukaansa lisätutkimukset toisivat uusia näkemyksiä leukemian syntyprosessista. Koska lapsuusiän leukemian syntyprosessia tunnetaan huonosti, tutkimusryhmä arveli, että tieto sosioekonomisen aseman aiheuttamista… »
Nro. 2 / 2020/1 Puutteita sähkö- ja magneettikentille (1 Hz–100 kHz) altistumisen rajoittamista koskeviin ohjeisiin vaikuttavissa tiedoissa
Päätoimittajan kommentti: Kyseiseen artikkeliin kansainvälinen säteilysuojelutoimikunta (ICNIRP) on kerännyt pientaajuisiin sähkö- ja magneettikenttiin liittyviä aiheita, joista tarvitaan lisää tutkimustietoa. ICNIRP:n ehdottamia lisätietoa kaipaavia tutkimusalueita ovat mm. kivun kokeminen, hermostoa rappeuttavat taudit, lapsuusiän leukemia vaikutusmekanismit, radikaaliparimekanismi, dosimetria sekä mallinnus. Kansainvälisen säteilysuojelutoimikunnan (ICNIRP) mukaan pientaajuisten kenttien lähteitä löytyy laajasti nyky-yhteiskunnasta. Kaikki sähköä siirtävät tai käyttävät johdot tai… »
Nro. 4 / 2019/2 Rekisteri kiinteistömuuntamoita sisältävistä rakennuksista pohjaksi epidemiologisiin tutkimuksiin pientaajuisten magneettikenttien terveysvaikutuksista
Päätoimittajan kommentti: Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat luoneet suomalaisista asuinrakennuksista rekisterin, jotta he ovat voineet saada selville kiinteistömuuntamoiden lähellä asuneet henkilöt. Artikkelin mukaan löytyi yhteensä 677 rakennusta, joissa asunto oli muuntamon yläpuolella tai vieressä. Näissä asunnoissa on asunut noin 9 000 henkilöä. Rekisteriä voidaan käyttää hyväksi jatkotutkimuksissa. Rakennuksia, joiden sisällä on kiinteistömuuntamo, voidaan tutkimusryhmän mukaan hyödyntää… »