Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät sitä, onko asuinalueen köyhyydellä ja sisätilojen kemikaalipitoisuudella yhteyttä lapsuusiän leukemiariskiin. He käyttivät aineistona vuosina 1999–2006 Pohjois- ja Keski-Kaliforniassa diagnosoituja lapsuusiän leukemiatapauksia. Tutkijat havaitsivat merkittävän alueellisen riskin kahdessa piirikunnassa, kun huomioitiin köyhyysindeksi ja yksilölliset muuttujat. Heidän mukaansa mahdolliset valintaharhat ja useista lähteistä peräisin olevien eri altistumisten ja muuttujien huomioiminen eri tasoilla ovat… »
Nro. 7 2022/2 Kvalitatiivinen lähestymistapa kohderyhmiltä hankittuun kokemusperäiseen tietoon provokaatiotestin yhteissuunnittelua varten sähköyliherkkyyden tutkimiseksi
Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat kertovat projektista, jossa he ottivat sähköyliherkkyydestä kokemusperäistä tietoa omaavat mukaan tutkimusprotokollan kehittämiseen ja saivat siten lisättyä luottamusta tutkimusprotokollaa kohtaan. Tämänhetkisessä biolääketieteellisessä tutkimuksessa arvostetaan tutkimusryhmän mukaan yhä enenevässä määrin potilaiden kokemusperäistä tietoa, joka ei perustu abstraktiin opiskeluun, vaan suoraan henkilökohtaiseen sairauden kokemukseen. Heidän mukaansa esimerkiksi potilasjärjestöjen osallistuminen tutkimukseen voi tuoda esiin sairaudesta tutkimattomia… »
Nro. 4 2022/2 Pilottitutkimus siitä, voidaanko ihmisen verkkotaajuiselle magneettikentälle altistamisen akuuttia vaikutusta testata veren kortisoli- ja TSH-pitoisuuksien perusteella
Päätoimittajan kommentti: Tässä pilottitutkimuksessa tutkijat altistivat vapaaehtoisia henkilöitä suurelle magneettikentille (50 mT / 60 Hz), kymmenen minuutin ajan. Koehenkilöiden stressihormonitasot mitattiin ottamalla sormenpäästä verinäytteitä ennen koetta, kokeen aikana ja sen jälkeen. Koehenkilöitä oli vain viisi, joten tilastollisia analyysejä ei ollut mahdollista tehdä. Pientaajuisten (0–300 Hz) magneettikenttien mahdollisia vaikutuksia ihmisen terveyteen on tutkittu lukuisissa tutkimuksissa, mutta… »
Nro. 3 2022/2 Tasapainoelimen stimulointi pientaajuisilla magneettikentillä ja sähkövirralla ja sen vaikutukset ihmisen subjektiiviseen visuaalisen pystysuoran havaitsemiseen
Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät pientaajuisten magneettikenttien aiheuttamien sähkökenttien vaikutuksia ihmisen tasapainoelimeen ja vertasivat niitä vaihtovirtastimulaation vaikutuksiin. He huomasivat pieniä eroja. Tutkimusryhmän mukaan niin pientaajuisilla magneettikentillä kuin vaihtovirralla stimuloitaessa syntyvät sähkökentät vaikuttavat ihmisen neurofysiologiaan. Esimerkiksi ICNIRP:n suosituksissa huomioidaan heidän mukaansa yhtenä tekijänä fosfeenien (silmien valoaistimuksia, vaikka niihin ei osu valoa) havaitseminen. Sen arvellaan tutkimusryhmän mukaan aiheutuvan… »
Nro. 2 2022/2 Miten tasapainoelimen stimulointi verkkotaajuisilla sähkökentillä vaikuttaa ihmisen osoitustarkkuuteen?
Päätoimittajan kommentti: Tutkijat halusivat selvittää, miten tasapainoelimeen kohdistettu sähkökenttä vaikuttaa käden osoitustarkkuuteen. Tutkimuksessa oli mukana 20 koehenkilöä, joiden tasapainoelintä stimuloitiin tasavirralla ja sinimuotoisella virralla. Tutkijoiden mukaan tulokset eivät viitanneet siihen, tasapainoelimen altistaminen voimakkaalle sähkökentälle muuttaisi ihmisen käden osoitustarkkuutta. Aiemmissa tutkimuksissa on tutkimusryhmän mukaan todistettu, että tasapainoelimen sähköinen stimulointi pientaajuisilla, korkeintaan 300 hertsin magneettikentillä on laukaissut… »