Nro. 7 / 2018/2 Asuntojen verkkotaajuisten magneettikenttien mittaus ja analyysi – tuloksia pilottitutkimuksesta

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat halusivat selvittää aikaisempaa paremmin magneettikentille altistumista. He analysoivat pientaajuisia magneettikenttiä 3 163 datatiedostosta, joita oli kerätty sadasta talosta Australiasta. He mittasivat kenttiä useissa paikoissa ja vertasivat tuloksia ICNIRP:n ohjearvoihin sekä vuosina 1987–2015 julkaistuihin 23 vertaisarvioituun tutkimukseen, joissa oli tietoa asuntojen magneettikenttämittauksista. Heidän mittauksissa yli 4 mG:n (0,4 µT) arvoja esiintyi mm. sängyissä… »

Nro. 6 / 2017/2 24 tunnin henkilökohtainen seurantatutkimus nuorten altistumisesta verkkotaajuisille magneettikentille Israelissa

Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä keräsi tietoa nuorten altistumisesta magneettikentille siten, että nuoret kantoivat 24 tunnin ajan mittareita. Kaikkien osallistujien päivittäisen aikapainotetun keskimääräisen altistuksen geometrinen keskiarvo oli 0,059 μT, ja alle 4 prosentilla osallistujista aikapainotettu keskimääräinen altistus ylitti 0,2 μT. Tulokset vastasivat muissa maissa raportoituja tuloksia. Tutkimusryhmän tavoitteena oli kerätä henkilökohtaisella seurantatutkimuksella tietoa nuorten altistumisesta verkkotaajuisille (50… »

Nro. 7 / 2013/1 Pientaajuisten sähkömagneettikenttien vaikutukset ajoneuvoteollisuuden työntekijöiden terveyteen

Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä selvitti työntekijöiden altistumista sähkömagneettisille kentille ajoneuvoteollisuudessa. Varsinainen tutkittavien ryhmä kerättiin hitsausosastolta ja heidän verrokkiryhmänsä stanssausosastolta. Tutkijoiden mielestä pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumisella saattaisi olla vaikutusta ajoneuvotehtaan työntekijöiden hermo-, sydän-, verisuoni- ja verijärjestelmään sekä maksan toimintaan. Tulokset kaipaavat kuitenkin vielä lisävahvistuksia, kuten kirjoittajat itsekin toteavat. Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena tutkia pientaajuisten sähkömagneettikenttien vaikutuksia ajoneuvoteollisuuden… »

Nro. 6 / 2013/1 Pientaajuiset magneettikentät sähkö- ja bensiinikäyttöisissä ajoneuvoissa

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat ovat verranneet magneettikentille altistumista sähkö- ja bensiinikäyttöisissä ajoneuvoissa. Molemmissa autotyypeissä mitatut altistustasot ovat varsin pieniä, mutta sähkökäyttöisissä ajoneuvoissa mitatut altistukset olivat vähän suurempia. Seitsemässä sähköautossa kaikkien mittausten geometrinen keskiarvo oli 0,095 µT, joka on yleisesti ottaen varsin pieni altistustaso. Tutkimusryhmä teki pilottitutkimuksen, jossa he vertasivat sähköajoneuvojen magneettikenttätasoja bensiinikäyttöisten ajoneuvojen tasoihin. He myös loivat… »

Nro. 9 / 2011/1 Väestöaltistus 50 hertsin magneettikentille Ranskassa: yleistuloksia ja suurjännitteisten voimajohtojen vaikutus

Päätoimittajan kommentti: Ranskassa on tutkittu laajasti väestön altistumista pientaajuisille magneettikentille. Yli 0,4 µT aritmeettinen keskiarvo todettiin 3,1 %:lla lapsista. Pääasiallinen altistuslähde heidän kohdalla oli kelloradio. Vuonna 2001 kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC luokitteli pientaajuiset magneettikentät mahdollisiksi karsinogeeneiksi ihmisille. Päätös perustui epidemiologisissa tutkimuksissa lapsuusiän leukemiariskin ja 24 tunnin, keskimäärin yli 0,4 μT:n magneettikenttäaltistuksen väliltä löytyneeseen tilastolliseen yhteyteen, jota ei… »