Osallistuin maaliskuun lopulla SESKOn Kevätseminaariin 2023 Taitotalon kongressikeskuksessa Helsingissä. SESKO:n www-sivulla olevan uutisen mukaan seminaari kokosi yhteistyökumppanit ja sähköteknisen standardoinnin asiantuntijat ajankohtaisten aiheiden äärelle 30.3.2023. Tilaisuudessa oli yli sata kutsuvierasta. Tänä vuonna tilaisuuden teemana oli eurooppalainen energiaturvallisuus.

Tilaisuuden tarkka ohjelma ja esityksiin liittyvät aineistot löytyvät SESKO:n www-sivulta. Tilaisuudessa käsiteltiin mm seuravia aiheita.

• Energiamuutoksen ajurit: varmemmin, ketterämmin ja kestävämmin, Riku Huttunen, energiaosaston osastopäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö TEM
• Strengthening European Energy security with European Standards, Elena Santiago Cid, Director General, CEN-CENELEC
• Energiahuoltovarmuus ja sen kehittäminen, Petri Nieminen, vanhempi varautumisasiantuntija, Huoltovarmuuskeskus
• Sähköverkkojen kyberturvallisuusaspektit, Teemu Väisänen, energiasektorin toimialavastaava, Traficom

Tilaisuudesta laaditun uutisen mukaan eurooppalainen energiaturvallisuus taataan parhaiten panostamalla älykkääseen sähköistykseen ja päästöttömään sähköntuotantoon. Tämä myös mahdollistaa Suomen ja Euroopan kilpailukyvyn lisäämisen. SESKOn laatiman uutisen mukaan ”tämän saavuttamiseksi on jo otettu isoja askelia niin SESKOn omassa toiminnassa kuin yhdessä kotimaisten ja eurooppalaisten standardoinnin yhteisöjen kanssa”.

Itse innostuin tilaisuuden jälkeen tutkimaan vähän tarkemmin Teemu Väisäsen esitystä sähköverkkojen kyberturvallisuusaspekteista. Traficom näyttää käyttävän esityksissään yhteistyöryhmien tiedonvaihtokäytäntöjä – Traffic Light Protocol -käsittelyluokitusta. Esityksen mukaan tätä TLP:tä voidaan käyttää niin kokousten yhteydessä kuin yhteistyöryhmien välisessä tiedonvaihdossa ja viestinnässä. Tästä löytyy tarkemmin tietoa kyberturvallisuuskeskuksen www-sivulta.

Lyhyesti esityksen voi kirjata seuraavilla TPL-käsittelyluokilla (lista otettu Väisäsen esityksestä):

• TLP:CLEAR: Ei jakelurajoitetta. Saa jakaa edelleen missä ja kenelle tahansa.
• TLP:GREEN: Yhteisön sisäinen jakelu. Ei saa laittaa julkisesti internetiin.
• TLP:AMBER: Rajattu organisaation sisäinen ja sen välttämättömien sidosryhmien keskeinen jakelu. ”Perusteltu tarve tietää itsensä tai asiakkaansa suojaamiseksi”.
• TLP:AMBER+STRICT: Rajattu organisaation sisäinen jakelu. ”Perusteltu tarve tietää”.
• TLP:RED: Henkilökohtainen jakelu.

En ole itse tutustunut aikaisemmin tähän luokitukseen, mutta ehkä tällaista voisi käyttää muissakin yhteyksissä. Monesti kaikkea esityksen sisältöä ei oikein voi laittaa julkiseen internettiin niin tällaisilla tunnuksilla aineiston rajoitukset voisi ilmaisesti kuulijoille varsin vaivattomasti. Teemu Väisäsen esityksessä oli paljon mielenkiintoisia asioita mm. erilaisia esimerkkejä ja ohjeita tietoturva-asioista. Itselleni jäi mieleen, että monivaiheista tunnistautumista on kaikkien hyvä käyttää pelkkien salasanojen asemesta.

Suosittelen tutustumaan mielenkiintoisten esitysten aineistoihin SESKOn www-sivulla.

Mukavaa huhtikuuta kaikille!

Kuuntelin viime perjantaina junassa Yle Areenasta Politiikkaradion podcastia. Ohjelma oli julkaistu perjantaina 27.1. Jakson nimi oli ”Puheet päreiksi: Pelin politiikkaa ja politiikan pelejä”.

Ohjelmassa suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen kertoi, miten on tullut tavaksi käyttää peliin liittyviä sanoja puhuttaessa politiikasta. Esimerkiksi puhutaan pelisäännöistä ja valtapelistä. Ohjelmaa kuunnellessa itsekin huomasin, miten paljon tällaisilla kielikuvilla voidaan vaikuttaa mielikuvaan asioista. Ehkä näillä voidaan myös lisätä mielenkiintoa aihetta kohtaan, mutta silti mielikuva on aika erilainen, jos puhutaan neuvottelusta tai pelistä. Ohjelman jälkeen aloin miettiä, että varmaan on paljon muitakin vastaavia aiheita, joilla voidaan ihmisiin vaikuttaa, mutta niitä voi olla vaikea huomata.

Helsingin Sanomista huomasin kiinnostavan Anu Kantolan kolumnin 31.1. ”Piinaavat kokoukset ovat työelämän riesa – kokous täytyy keksiä uudelleen”. Kirjoittajan mukaan suurissa yrityksissä kehiteltiin 1800-luvun lopulla uusi tapa tehdä töitä: moderni kokous. Kokousten avulla yritykset ohjasivat toimintaansa. En tiennytkään, että kokoukset on kehitelty 1800-luvulla. Koronaviruspandemia on vaikuttanut kokouskäytäntöihin ja ehkä nyt on hyvä hetki alkaa niitä kehittää.

Muistaakseni aikaisemminkin on kokouksia yritetty kehittää. Kokouksia on pidetty seisten, jotta ne olisivat kestoltaan lyhyempiä ja tehokkaampia. Myös kävelykokouksia on kehitelty. Näissä kokouksissa tulee samalla liikuttua. Mielenkiintoista nähdä minkälaisiksi kokoukset vielä kehittyvät. Hybriditilaisuudet ainakin ovat varsin paljon viime aikoina lisääntyneet, niin ehkä kokouksetkin ovat jatkossa aikaisempaa enemmän hybridikokouksia.

Kolmas mielenkiintoinen juttu, jonka tuli itselleni tammikuussa vastaan, oli Tamperelaisessa 25.1.2023. Lehteen oli Petteri Mäkinen kirjoittanut artikkelin ”Ajattelin, että tässä ei ole mitään järkeä” – Näin Paulina Ahokas on kamppaillut vuoden eroon riippuvuudestaan älypuhelimeen ja someen. Varsinaisen jutun voi lukea vapaasti Tamperelaisen www-sivulta.

Itse kiinnostuin jutun lopussa olevista Ahokkaan vinkeistä somepaussiin. Esimerkiksi voi poistaa somesovellukset pois älypuhelimesta, puhelimeen voi asentaa käyttörajoituksen ja omaan kalenteriin voi merkitä selkeät merkinnät someajasta. Voi kokeilla lyhyempiä katkoja tai pyytää läheisiltä palautetta somekäytöstä. Tarkemmin vinkeistä voi lukea Tamperelaisesta.

Paljon muutakin mielenkiintoista on ehtinyt jo tänä vuonna tapahtumaan, mutta näitä juttuja itse pysähdyin miettimään, kun ne tulivat vastaan.

Mukavaa helmikuuta kaikille!

Katsoin TV:stä Finlandia-palkintojen jakotilaisuutta 2022 samalla kun yritin itse säästää sähköä. Huomasin Teksti-TV:stä aikaisemmin, että sähkö on aika kallista. Siksi yritin itse toimia säästeliäästi. Ohjelma löytyy myös Areenasta. Ohjelmaa katsoessani mietin, että ehkä me jatkamme ihan entiseen tapaan toimintaamme, vaikka miltei jatkuvasti tulee tietoa, että pitäisi säästää sähköä. Sähkökatkojakin voi olla tulossa. Sitä en kyllä tiedä, miten paljon kyseisessä palkintojen jakotilaisuudessa oli säästetty sähköä, sillä eihän se katsojille näy.

Selailin ohjelman aikana Iltalehteä ja sieltä löysin kirjoituksen ”Tästä tiedät, että sähkösi katkaistaan pian”. Kirjoituksessa on kerrottu erilaisia tapoja saada tietoa tilanteesta. Itse ihastuin sähköjärjestelmän tilan ”liikennevaloihin”. Fingridin verkkosivuilta löytyy sähköjärjestelmän tilan ”liikennevalot”, jotka havainnollistavat sähkön riittävyyttä. Sieltä löytyi tieto, että ollaan normaalissa tilassa (vihreä valo). Sivulta löytyi myös tieto, että voimajärjestelmän käyttötilanteen vaihtoehtoja ovat: normaali, heikentynyt, vaarassa, häiriö tai häiriön käytönpalautus. Näiden värejä en löytänyt. Hyvä, että ollaan normaalitilassa, mutta sähkön hinta oli silti aika korkea.

Itse päätin pitää TV:n välillä suljettuna, kun palkinnot oli jaettu. Yle:n TV-uutisia aloin kuitenkin katsoa ja sielläkin kerrottiin taas mahdollisista sähkökatkoista. Yle:n sivuilta löytyy myös aiheesta uutinen ”Jo 10 asteen pakkanen Etelä-Suomessa voi laukaista sähkökriisin – katko iskisi Carunan, Helenin ja Elenian asiakkaisiin ensimmäisten joukossa.”

Uutisesta ymmärsin, että esim. aamuisin, kun ihmiset lähtevät töihin, on kulutus korkealla. Tuon voi hyvin huomata pörssisähkön hintaa seuraamalla. Aamuisin klo 7 sähkö on usein selvästi kalliimpaa kuin klo 5 aamulla. Vastaavasti myöhään illalla usein on selvästi halvempaa kuin alkuillasta.

Olen yrittänyt opetella asennoitumaan sähköön niin, että jos sitä käytän, niin käytän sitä tarkoituksella. Nyt kun kerran käytin sähköä katsoakseni Finlandia-palkintojen jakoa, niin kerrottakoon vielä lopuksi, että kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon on voittanut Iida Rauma: ”Lasten kokema väkivalta ei ole mikään pikkujuttu”. Tästäkin aiheesta löytyy Yle:n sivulta uutinen.

Sähkön lisäksi on viime aikoina uutisoitu myös varsin paljon ruuan kallistumisesta. Esim. Yle uutisoi 14.11. ”Ruoan hinnat kohosivat uuteen ennätykseen – katso ruokakoneesta, mikä kallistui eniten”. Uutisessa kerrotaan, että tilastokeskuksen hintatietojen mukaan elintarvikkeet olivat lokakuussa 15,7 prosenttia kalliimpia kuin vuosi sitten. EU-maissa tilanne on myös haastava. Yle uutisoi 17.11. ”Ruoka kallistuu monissa EU-maissa nyt niin paljon, että Suomen hinnannousut tuntuvat murusilta”. Tästä uutisesta löytyy tietoa eri maiden ruoan hinnan kallistumisesta. Unkarissa näyttää nousseen eniten.

Mielenkiintoista nähdä miten hinnat kehittyvät loppuvuoden. Sähkökatkoilta toivottavasti vältymme. No onneksi on valmiina tuollaiset ”liikennevalot”, niin niistä voi katsoa missä mennään.

Mukavaa joulukuuta kaikille!