Selailin Taloustaito 1/2024 lehteä ja huomasin mielenkiintoisen pienen tekstin ”Miten voi parantaa keskittymiskykyään?”. Tekstin kysymyksiin oli vastannut professori Satu Palva. Esimerkiksi jutussa käsiteltiin, miten väsymystila vaikuttaa keskittymiskykyyn. Itse olin juuri huomannut käytännössä, että univaje vaikutti omaan keskittymiskykyyn, niin innostui tätä aihetta vähän enemmän miettimään.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS:n) www-sivulta löysin myös tietoa keskittymisestä. Sivun mukaan keskittyminen edellyttää kykyä kohdistaa tarkkaavuus tiettyyn kohteeseen. Keskittyminen vaikeutuu, jos huomio karkailee havaintoihin ympäristöstä tai omiin ajatuksiin. Tämä vaikeuttaa opiskelemista tai työskentelyä.

Useammalla www-sivulla on kerrottu, miten keskittymiskykyä voi parantaa. Esimerkiksi Yle on julkaissut www-sivun ”Löydä kadonnut keskittymiskykysi näillä viidellä harjoituksella”. Sivulla on psykologian tohtori ja aivoasiantuntija Mona Moisalan kanssa kehitettyjä harjoituksia, jotka auttavat takaisin kadonneen keskittymiskyvyn äärelle. Käyttäjät ovat antaneet harjoituksista myös palautetta. Harjoitus ”Aistikävely” näyttää olevan suosituin.

Me Naiset on julkaissut www-sivullaan 21.1.2023 Noora Valkosen artikkelin ”Etkö pysty enää keskittymään Asiantuntija kertoo 8 tapaa, miten kyvyn saa takaisin”. Artikkelissa on käsitelty Johann Harin kirjoittamaa kirjaa ”Kadonnut keskittymiskyky”. Keskittymistä kohentavat tavat ovat varsin perinteisiä. Ne liittyvät mm. syömiseen, liikkumiseen, nukkumiseen ja koukuttavan teknologian käyttöön. Yksi tavoista on ”vältä keskeyttämistä”. Sillä on merkitystä, millainen esim. työpaikan viestittelykulttuuri on. Ehkä tuota on hyvä joskus työyhteisössäkin miettiä. Tarkemmin näihin tapoihin voi tutustua artikkelista.

Myös YTHS:ltä löytyy sivu ”Keinoja parantaa keskittymiskykyä”. Täältä löytyy varsin samanlaisia asioita kuin muultakin. Itselleni uusi aihe oli Pomodoro-tekniikka, joka auttaa pilkkomaan isolta tuntuvan tehtävän tekemisen pienempiin osiin. Jos ymmärsin oikein niin työskentely tehdään pienissä jaksoissa ja välissä pidetään aina tauko.

Mielenkiintoisia vinkkejä keskittymiskyvyn parantamiseksi, näyttää löytyvän eri lähteistä. Ehkä helpointa on aloittaa siitä, että yrittää nukkua riittävästi.

Mukavaa helmikuuta kaikille!

Selailin Taloustaito-lehteä 11/23, joka julkaistiin marraskuun lopussa. Huomasin ihan mielenkiintoisia juttuja. Esimerkiksi Korvan taakse -palstalla oli kirjoitus aiheesta ”Joululahja työnantajalta – onko lahjasta maksettava veroa?”. Myös joululahjaksi sopivia kirjoja lehdessä esitellään. Pelkästään selaamalla muutaman sivun lehteä huomaa, että joulu ja vuodenvaihde ovat tulossa.

Itseäni ehkä eniten kiinnosti Janne Kalluisen kirjoitus ”Kutistuiko tuotteesi?”. Artikkelissa käsitellään mm. shrinkflaatiota, miksi voidaan kutsua tilannetta, kun tuotteen sisältö pienenee, mutta myyntihinta ei alene vastaavalla tavalla. Kotimaisten kielten keskus Kotus on lisännyt tämän sanan myös sanakirjaansa vuonna 2022 (tieto löytyy Kotuksen www-sivulta). Sanakirjan mukaan shrinkflaation määritelmä on: ”inflaatio, joka johtuu tuotteiden hintojen vaivihkaisesta nostamisesta pakkauskokoja pienentämällä”. Jos tuotteen laatu heikkenee ilman, että hinta laskee, voidaan käyttää sanaa skimpflation. Näitä käsitteitä voi tutkia tarkemmin kyseisestä artikkelista.

Kalluisen kirjoituksessa kerrotaan, että lukijoille tehdyllä kyselyllä on saatu kerättyä kokemuksia shrinkflaatiosta. Useasti ostettavien tuotteiden kohdalla on helppo huomata pakkauskoon muutos. Eniten mainintoja sai kahvi. Korkean inflaation aikana ruuan hintapaine on ollut kova. Myös asiakaspalvelun laatu on vastaajien mukaan muuttunut. Olen itsekin huomannut muutoksia pakkausten koossa ja joidenkin palvelujen laadussa. Tuo shrinkflaatio sana oli kyllä itselleni vieras. Kuluttajaliitto on myös aihetta tutkinut jo syyskuussa.

Tekoälyä on myös käsitelty marraskuussa mediassa aika paljon. Esim. Puoli seitsemän ohjelmassa oli keskiviikkona 29.11. haastateltavana aiheesta Tero Ojanperä. Hän perusteli ohjelmassa, miksi tekoälysovellusten käytöstä pitäisi tehdä kansalaistaito. Myös Kauppalehti Option (11/2023, 29. marraskuuta) sivulla 26, on Risto E.J. Penttilän kirjoitus ”Kuka hallitsee tekoälyä?”. Tekoälyä käsitellään myös lehden pääkirjoituksessa.

Itse en pidä tekoälyä erityisesti uutena asiana. Siitä on kirjoitettu mielestäni jo pitkään. Voi olla tietenkin, että aikaisemmin tekoäly määriteltiin vähän eri tavalla kuin nykyään. Ainakin näyttää olevan paljon ideoita siitä, mihin tekoälyä voisi käyttää tulevaisuudessa. Taloustaito 11/23 lehden jouluksi sopivien kirjojen joukossa oli muuten myös tekoälyä käsittelevä kirja. Mielenkiintoista nähdä miten suosittuja joululahjoja tekoälykirjat tänä jouluna ovat.

Mukavaa joulukuuta kaikille!

Useasti liikkuessani eri paikoissa olen huomannut, että samalla, kun ihmiset kävelevät vaikka lentokentällä, he selaavat kännyköitään. Jos itsellä on kiire, niin asian huomaa tavallista paremmin. Kävely on yleensä hitaampaa, kun selaa samalla kännykkää. Usein muille tulee tarve päästä ohi. Tätä samaa kännykän kanssa kävelyä näkee monessa paikassa.

Näitä kännykän kanssa kävelijöitä ohitellessa tuli mieleeni Helsingin Sanomien uutinen 2.8.2023 ”Kiina rajoittaa nuorten äly­puhelinten käyttöä”. Myös Yle kertoi aiheesta 4.8.2023 uutisessa ”Ehdotus kännykän käyttörajoituksista: Kaksi tuntia päivässä 16-18-vuotiaille, tunti 8-16-vuotiaille – Kiina yrittää leikata ruutuaikaa”. Ylen uutisessa kerrotaan, että ehdotuksen mukaan alaikäisten ei pitäisi päästä kännykällä verkkoon iltakymmenen ja aamukuuden välillä.

Helsingin sanomien artikkelin alareunasta löysin linkkejä aikaisempiin artikkeleihin samasta aiheesta. Helsingin Sanomissa oli ollut 8.3. artikkeli ”Vastaanotolle saapuu täysin lukossa olevia nuoria: Psykologi kertoo mitä älylaitteet voivat pahimmillaan tehdä”. Artikkelia lukiessa ymmärsin, että tilanne voi olla selvästi haastavampaa verrattuna siihen, että kävellään kännykkä kädessä.

Tätä blogia kirjoittaessa huomasin myös Me Naiset -lehden nettiartikkelin aiheesta: Pimeällä puolella. ”TikTokin algoritmi voi syöstä alustaa selaavan yksitoikkoisen sisällön pyörteeseen. Asiantuntijan mukaan ilmiö lisää ahdistusta”.

En ole itse käyttänyt TikTokia, niin minulla ei ole siitä käytännön kokemusta, mutta artikkelista ymmärsin niin, että käyttäjä saa itselleen videoita ja hänen voi olla vaikea niiden katselemisesta irrottautua. Artikkeliin on haastateltu Traumaterapiakeskuksen kouluttajapsykoterapeutti Tuija Korhosta. Kirjoituksen mukaan hän on huomannut, että sosiaalinen media sekä palkitsee että huonontaa käyttäjän oloa nopeasti. Esimerkiksi aivojen palkkiojärjestelmä aktivoituu tykkäyksistä ja käyttäjän on vaikea suojella itseään tältä hyvän olon tunteelta. Tarkemmin hänen ajatuksia voi lukea kyseisestä artikkelista.

Tähän samaan aihepiiriin liittyen huomasin vielä Tiede 10/2023 lehdestä pienen artikkelin ”Nykynuoret ovat aiempaa ujompia”. Artikkelissa kerrotaan kanadalaistutkijoiden tutkimuksesta, jossa he totesivat Z-sukupolven edustajien eli zoomerien olevan ujompia kuin edeltävän Y-sukupolven eli millenniaalien. Tutkijat pohtivat, että ihmisarkuuden lisääntyminen liittyy kasvotusten tapahtuvat vuorovaikutuksen vähenemiseen. Mielenkiintoine artikkeli on tämänkin.

Monenlaisia näkökulmia näyttää kännykän käyttöön liittyvän. Joka tapauksessa on vaikea kuvitella enää elämää ilman kännykkää. Toisaalta on mukava, ettei enää ole voimassa korona-ajan rajoitukset ja voimme tavata toisia ihmisiä kasvotusten.

Mukavaa lokakuuta kaikille!