Juhlaseminaari aiheesta sähkö- ja magneettikentät työ- ja elinympäristössä

|

Järjestin 25-vuotisjuhlaseminaarin Tampereen teknillisellä yliopistolla (TTY) 21.5.2013. Tilaisuuden avauksessa korostin niin kansallisen kuin kansainvälisenkin yhteistyön tärkeyttä, jotta 25 vuotta sähkö- ja magneettikenttien terveyskysymyksiin liittyvää tutkimustoimintaa on ollut mahdollista TTY:llä. Paikalla oli kansainvälisiä ja kotimaisia puhujia ja vieraita tärkeimmistä yhteistyötahoista.

Professori Fabriziomaria Gobba Modenan ja Reggio Emilian yliopistosta luennoi sähkömagneettisille kentille altistumisen ja terveyden yhteyksistä. Alan tutkimustoiminta on ollut varsin vilkasta useiden vuosien ajan. Esimerkiksi EMF-portal-sivustolta, joka kerää alan tutkimuksia yhteen, löytyy yli 17000 julkaisua.

Japanilainen professori Noriyki Hayashi Miyazakin yliopistosta esitteli sähkö- ja magneettikenttien ominaispiirteitä sekä mittauksia ja tutkimuksia niihin liittyen. TTY on tehnyt hänen ja erityisesti professori Hiroo Taraon kanssa yhteistyötä lähinnä altistuksen laskemiseen liittyen. Uusin yhteistyönä syntynyt artikkeli aiheesta ”Numerical evaluation of currents induced in a worker by ELF non-uniform electric fields in high voltage substations and comparison with experimental results” löytyy Bioelectromagnetics -lehden numerosta 1/2013.

Suomalaiset alan johtavat asiantuntijat Harri Kuisti ja professori Jarmo Elovaara Fingrid Oyj:stä tarkastelivat aihetta energiasektorin kannalta. Työterveyslaitoksen johtaja Rauno Pääkkönen toi esityksessään esille työssä tapahtuvaa työntekijöiden altistumista sähkömagneettisille kentille. Työalistuksen näkökulmasta aihe on erityisen ajankohtainen, koska uuden työtekijöitä koskevan EU -direktiivin on tarkoitus valmistua tämän vuoden aikana.

Seminaarin viimeisessä luennossa SESKO:n toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman käsitteli tutkimuksen, yliopistojen ja standardoinnin keskinäistä yhteistyötä viimeisten lähes kymmenen vuoden aikana. Erityisesti esillä olivat monipuoliset ja runsaat yhteistyömuodot TTY:n kanssa.

Kiitokset kaikille yhteistyöstä mielenkiintoisen tutkimusaiheen parissa kuluneen 25-vuoden aikana ja toivon mielenkiintoisia uusi tutkimuksia tuleville vuosille!

Liikkuvalle työntekijälle uusia työtilamahdollisuuksia

|

Huomasin uutisen, jossa kerrottiin uudesta tavasta käyttää toimisto- ja kokoustiloja. Oli syntynyt palveluja, joissa tarjotaan osa-aikaisesti työtiloja. Aikaisemminkin on ollut tarvetta esimerkiksi käyttää ulkopuolisia kokoustiloja matkoilla, mutta nyt kysyntä oli lisääntynyt.

Aloin itsekin vähän etsiä Internetistä minkälaisia palveluja on tarjolla ja huomasin, että tarjonta on ilmeisesti lisääntynyt. Oikeastaan on mielenkiintoista miten ensin työnteko muuttui sellaiseksi, että sitä voidaan tehdä miltei missä tahansa ja nyt muuttuvat myös työtilat. Tietenkin on edelleen myös työtehtäviä, joissa ei ole mahdollista liikkua, mutta monissa töissä niin on tapahtunut.

Seuraava vaihe nyt näyttää olevan se, että myös työskentelytilat alkavat tavallaan ”kulkea” mukana. Joitakin vuosia sitten oli aika paljonkin keskustelua siitä, miten työskenneltiin eri työpisteissä, vaikka oltiin työssä samassa rakennuksessa tai maisemakonttorissa. Tavarat kulkivat vain henkilön mukana.

Nyt suuri osa työstä kulkee kannettavan tietokoneen ja internetyhteyden kautta erilaisissa järjestelmissä. Silloin työtä voi hyvin tehdä eri paikoissa. Tietenkin erityisen tärkeäksi tulee se, että työpisteissä tekniset palvelut toimivat hyvin ja niihin voi luottaa. Kun aloin tätä aihetta miettiä niin keksin muitakin selityksiä kuin uusien mobiilien palvelujen kehittymisen sille, että tarvetta tämäntapaiselle palvelulle nykyään on enemmän. Pieniä yhden hengen yrityksiä on nykyään aika paljon, niin myös heille voi olla käyttöä työtiloille, jotka he voivat ottaa vain osa-aikaisesti käyttöönsä.

Internet on myös tuonut mukanaan mahdollisuuden tehdä varauksia ja maksaa laskuja tehokkaasti. Sen myötä voidaan helpommin tarjota erilaisia palveluita kustannustehokkaasti. Esimerkiksi ajanvarausten tekeminen on selvästi tullut helpommaksi internetin myötä.

Mielenkiintoista nähdä miten tällainen toiminta jatkossa kehittyy.

Aurinkoista kevättä kaikille!

Pysähtymällä hetkeen saa voimia itselle

|

Yritin löytää tähän blogiin jonkun yhteisen teeman, josta viimeajat on käyty keskustelua. Oikeastaan yllätyin miten paljon viimeisen kuukauden aikana on puhuttu rahasta. Aloin jo kirjoittaa siitä blogia, mutta totesin, ettei se oikein tunnu hyvälle aiheelle. Totta kyllä on, että rahaan liittyviä uutisia on ollut viime aikoina varsin paljon. EU:n talousasiat ovat miltei päivittäin esillä mediassa ja monet kotimaisetkin uutiset ovat käsitelleet rahaa. Erilaisia uudistuksia tehdään, jotta voidaan lisätä tehokkuutta ja säästää rahaa. Aihetta miettiessäni huomasin myös Apteekkilehdestä 2/2013 jutun ”Tartu hetkeen” ja päätin tarttua itsekin siihen aihepiiriin.

Tietenkin taloudelliset asiat ovat tärkeitä ja niistä on tärkeä pitää huolta, mutta joskus alkaa tuntua sille, että muut näkökulmat miltei kärsivät, kun oikein keskitytään vain raha-asioihin. Muistan, kun kerran opettelin pitämään tarkkaa kirjanpitoa kustannuksista yhdessä rakennerahastoprojektissa, niin istuessani muiden kanssa suunnittelupalaverissa mieleen tuli vain raha-asioita, vaikka olisi pitänyt miettiä hankkeen sisällöllisiä kysymyksiä. Aina välillä, kun olen seurannut erilaisia keskusteluja rahasta, olen muistanut tuon oman tilanteeni ja ajattelut, että ehkä muillekin voi käydä samoin. Muut asiat hämärtyvät raha-asioiden taustalle.

Ajatus keskittyä hetkeen ja opetella pysähtymään voi auttaa selviytymään tilanteesta, jossa on vaikea tietää mitä oikein on tulevaisuudessa tulossa. Apteekki lehden artikkelista voi löytää ideoita, miten voi opetella nauttimaan tästä hetkestä. Itse kukin voi seurata esimerkiksi luonnon keväistä heräämistä tai nauttia aamukahvin tuoksusta.

Taloudelliset asiat liitetään helposti myös johtamiseen. Ajatellaan kai niin, että mitä parempaa johtaminen on, niin sitä paremmin yritys tai joku muu työyhteisö tuottaa. Tuohon aiheeseen liittyen huomasin uusimmastaKauppalehti Optiosta (6/2013) mielenkiintoisen jutun ’Maailman paras johtaja työskentelee Pohjoismaissa’. Jutussa on vertailtu pohjoismaista ja angloamerikkalaista johtajaa. Ainakin itseäni piristi huomata, mitä kaikkea positiivista Pohjoismaiseen johtamiseen liittyy.

Mukavia hetkiä kaikille, nautitaan kevään tulosta!

Piristystä auringosta

|

Aurinko paistaa kauniisti, kun kirjoitan tätä blogia. Olen taas kerran yrittänyt valita useista mielenkiintoisista aiheista yhtä, josta kirjoittaisin blogin. Itseäni auringonpaiste piristää ja saa hyvälle tuulelle. Kevät ja kesä taitavat jo olla tulossa.

Kauppalehti Optiosta 4/2013 löysin ihan mielenkiintoista juttua aiheesta oma pääoma. Siinä kerrotaan psykologisesta pääomasta, joka on kykyä ottaa kaikki irti annetuista ominaisuuksista ja olosuhteista.

Jos ymmärsin oikein, niin ajatuksena on, että kun psykologista pääomaa kehittää voi tulla onnelliseksi ja menestyneemmäksi. Jutun mukaanprofessori Fred Luthans määrittelee psykologisen pääoman neljän ominaisuuden kimppuna (toiveikkuus, itseluottamus, sinnikkyys ja realistinen optimismi). Lehdestä voi tutkia tarkemmin miten psykologista pääomaa voi itse kukin kehittää.

Aurinkoiseen päivää sopii myös saman lehden juttu ”Mitä on kauneus?” Jutun vastaukset ”Oikeat mittasuhteet” ja ”Järjestys kaaoksessa” tuntuvat ihan tutuille, mutta viimeinen vastaus ”Arjen yllä”, ei olisi itselläni tullut mieleen. Ymmärsin tämän viimeisen kohdan niin, että jos tavallisena arkisena hetkenä laittaa ylleen jotain erityisen kaunista, se tekee hetkestä kuolemattoman ja tavallaan antaa siivet. Lehdessä asia on selitetty tarkemmin.

Tutkimusmaailman näkökulmasta yksi mielenkiintoinen tämän hetken aihe, josta näyttää olevan paljon kirjoituksia Internetissä on Himanen ja hänen tutkimusrahoituksensa. Luin niitäkin juttuja läpi tätä blogia ideoidessa. Keskustelu on varsin mielenkiintoista ja siitä voi yrittää ainakin oppia. Jos ei muuta niin ainakin sitä, miten tehdään hyvä tutkimussuunnitelma tai väliraportti. Ehkä tästä prosessista syntyy vielä uusi rahoitusmuotokin (Himas-gate).

Aurinkoista ja kaunista maaliskuuta kaikille!

Uudistumista ja päivittymistä

|

Luin uutta Kauppalehti Optiota ja huomasin jutun aiheesta ’Kuinka päivitän itseni?’. Jotenkin jäin miettimään aihetta. Aikaisemmin muistan lukeneeni, miten vuoden alussa ihmiset alkavat kuntoilla tai laihduttaa tai parantaa elämäntapojaan, mutta sana päivittäminen tuntui uudelta.

Mielenkiintoista miten asiat muuttuvat. Ennen tietokoneiden ja matkapuhelimien aikaa laitteet yleensä ostettiin täysin valmiina. Niitä ei tarvinnut päivittää. Nykyään tekniikka on muuttunut sellaiseksi, että miltei jatkuvasti jokin laite tai lähinnä siinä oleva ohjelma on päivittymässä. Ensin se tuntui ehkä vähän oudolle ja epämiellyttävälle, kun laitteet eivät olleetkaan suoraan valmiita, mutta nykyään se tuntuu aika luonnolliselle.

Samalla, kun tekniikka kehittyy, niin myös käytetty kieli muuttuu. Myös tekniikkaan liittyvät sanat siirtyvät muihin tilanteisiin. Koska laitteiden päivittäminen on kaikille jo hyvin tuttua, tuntuu ihan sopivalle ajatella myös itsensä päivittämistä.

Ihminen on tietenkin erilainen kuin kone. Itseään voi kehittää ja pitää terveydestään hyvää huolta, mutta mitään helppoa systeemiä ei ole ladata uusi ohjelmapäivitys sisälle ja sen seurauksena muuttua. Ihmisen kohdalla muutokset vievät yleensä aikaa. Ehkä päätöksen voi tehdä nopeastikin, mutta ennen kuin muutos oikeasti toteutuu esim. jokapäiväisessä elämässä, niin siihen menee usein enemmän aikaa.

Sinänsä sitä on hyvä aina välillä vähän miettiä, miten itsellä menee. Voi kai sitä ajatella itsensä päivittämistarpeen arviointina. Ehkä sitä huomaakin, miten hyvin itsellä asiat ovat, eikä mitään päivitystarvetta ole olemassa.

On myös tosi mukava, että vielä on olemassa paljon tekniikkaa, jota ei tarvitse päivittää. Itselleni tuli mieleen esim. kahvinkeitin. Olisi ehkä aika epämiellyttävää, jos aamukahvia keittäessä keitin pitäisi jotain päivitystaukoja.

Sen verran uudistumista on itselleni tapahtunut, että muutin juuri TTY:lla uuden laitoksen tiloihin Sähkötaloon. Jonkinlaiseksi itsensä päivittämiseksi sitäkin ehkä voi kutsua.

Mukavaa helmikuuta kaikille.