Ajatuksia vuoden vaihtuessa

|

Vuoden 2025 lopussa oli lehdissä kirjoituksia siitä, mitä muutoksia tulee voimaan vuoden 2026 alussa. Paljon erilaisia asioita muuttuu. Googletin mikä muuttuu vuonna 2026. YLE:n www-sivulta löysin Janne Toivosen kirjoituksen 29.12.2025: ”Listasimme 10 muutosta, jotka näkyvät lompakossasi vuonna 2026”. Se vaikutti hyvälle muistilistalle. Helsingin Sanomissa oli toisenlainen artikkeli 30.12.2025: ”Tulevan vuoden hyvinvointitrendit syynissä”. Tähän en kunnolla itse tutustunut.

Myös vanhoja asioita on tapana muistella vuoden vaihtuessa. Vuonna 2025 oli varsin paljon ikäviä uutisia, niin aloin miettiä, onko jotain positiivisia asioita. Koko vuotta en alkanut miettiä, mutta jouluun liittyen tuli mieleeni junamatkani lumimyrskyn jälkeen, kun junat eivät kulkeneet ajallaan. Hoksasin, että ainakin itselleni VR Matkalla -sovellus on kyllä tosi kätevä. Sain sen avulla hankittua junalipun pikaisesti asemalaiturilla. Tuo sovellus on ollut jo pidempään käytössä, mutta nykyään siitä on tullut itselleni ihan rutiinia.

Toinen mukava asia liittyy lintuihin. Keväällä oli mukava käyttää Muuttolintujen kevät -sovellusta. Joulukuussa olin saanut Tiede-lehden digitaaliseen näköislehteen tunnukset vuodelle 2026 ja aloin sitä välipäivinä lukea. Pääsin myös TIEDE Luonto -lehtiin. 7/2025 lehdessä oli Mikko Putosen kirjoitus: ”Uudet talviasukkaat”. Kirjoituksen mukaan leudot talvet pitävät Suomessa lintuja, jotka aikaisemmin muuttivat osaksi vuotta pois. Uusina lajeina, joita voimme talvella kohdata ovat: tukkasotka, punarinta, harmaahaikara ja sepelkyyhky. Toinen mielenkiintoinen lintuihin liittyvä kirjoitus oli TIEDE Luonto -lehdessä 8/2025 aiheesta: ”Lusikat jakoon — Eläinten erot ja syrjähypyt”. Opin, että esim. talitiaiset voivat tehdä syrjähyppyjä. Oli ihan mukava lukea välillä luontoon liittyviä lehtiä. Linnut piristävät.

Vuoden vaihtuessa olen yleensä miettinyt myös sitä, mitä ajattelen tapahtuvan vuonna 2026. Vuodesta 2009 alkaen olen julkaissut tilannekatsauksia, jotka sisältävät ajankohtaista tutkimustietoa pientaajuisiin sähkö- ja magneettikenttiin liittyvistä terveyskysymyksistä. Näitä jatketaan myös vuonna 2026.

Kansainvälinen BioEM-yhdistys järjestää vuosittain sähkömagneettisiin kenttiin liittyvän konferenssin. BioEM2026 pidetään 21.-26.6.2026 Australiassa. CIGRE:n Paris Session järjestetään 23.-28.8.2026 Pariisissa. CIGRE on sähkövoimajärjestelmiin keskittyvä kansainvälinen voittoa tavoittelematon järjestö, joka järjestää parin vuoden välein ison tilaisuuden Pariisissa. Mielenkiintoista nähdä mitä vuosi 2026 tuo tullessaan.

Hyvää alkanutta vuotta 2026 kaikille!

Psykologia näyttää kiinnostavan

|

Marraskuussa huomasin lehdissä useita mielenkiintoisia artikkeleja. Esimerkiksi Tiede-lehdessä 13/2025 oli Antti Kivimäen artikkeli ”Nykyihminen on liian vapaa”. Otsikko vaikutti niin mielenkiintoiselle, että päätin lukea ihan koko artikkelin. Artikkeliin oli haastateltu psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvistä.

Tässä Tiede-lehden artikkelissa kerrotaan, että Keltikangas-Järvisen mukaan liika yksilöllisyys ja valinnanvapaus tekevät ihmisistä itsekkäitä ja onnettomia. Pitkässä artikkelissa on paljon mielenkiintoista asiaa, mutta ainakin väliotsikko ”Lapsille ei sovi itseohjautuvuus” jäi mieleeni. Mikäli aihe kiinnostaa, niin kannattaa lukea koko artikkeli.

Juuri kun aloin tätä blogia kirjoittaa huomasin myös Helsingin Sanomista 27.11. Anne Haikolan artikkelin ”Meistä tuli uhreja”. Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Tiede-lehdessä 10/2025. Tähän artikkeliin on kerätty tietoa useammalta asiantuntijalta. Myös Keltikangas-Järvisen kommentteja on mukana. Lyhyesti tiivistettynä ymmärsin niin, että uhriutumisesta on tullut muotia ja ihmiset korostavat haavoittuvuuttaan entistä enemmän. Toisaalta nykykulttuurissa ei vahvisteta selviytymiskykyä, vaikka se parantaisi hyvinvointia. Tekstissä myös kerrotaan London School of Economicsin viestinnän professorin Lilie Chouliarakin kirjoittaneen, että kärsimyksen eetos leviää useille elämänalueille.

Näitä artikkeleja lukiessa aloin miettiä, että ehkä eri ikäiset ihmiset kokevat näitä asioita eri tavalla. Sukupolvet ja tietenkin myös yksilöt ovat erilaisia. Sukupolvien erilaisuutta työelämässä on käsitelty mm. Kauppalehdessä 10.11.2025 Cilla Bhosen artikkelissa ”Marjo Miettinen avautuu Enston ja verottajan perintökiistasta, josta uhkaa sukeutua vuosien oikeustaistelu”.

Artikkelissa perheyhtiö Enston yksi omistajista ja yhtiön hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen miettii johtamista ja listaa seuraavat sukupolvet: on 1950- ja 1960-luvuilla syntynyt hyvinvoinnin sukupolvi ja X-sukupolvi, johon kuuluvat 1970-luvulla syntyneet, sitten on Y-sukupolvi, eli millenniaalit ja vielä Z-sukupolvi eli zoomerit. Artikkelin mukaan työntekijöiden leveä ikähaarukka vaikeuttaa johtamista, mutta toisaalta Miettinen näkee työntekijöiden leveän ikähaarukan mahdollisuutena.

Ajattelisin niin, että nuo edellä luetellut sukupolvet voivat olla erilaisia suhteessa uhriutumiseen tai liialliseen vapauteen. Ehkä jatkossa itsekin huomaa tällaisia asioita paremmin, kun tuli näitä artikkeleja luettua. Ihan mielenkiintoista että näin vuoden pimeänä aikana psykologian näkökulmasta on julkaistu useampia artikkeleja. Aihe ilmeisesti kiinnostaa.

Mukavaa joulukuuta kaikille!

Huijauksia liikkeellä

|

Lokakuun viimeisenä päivänä katsoin pikaisesti aamulla MTV:n uutisia ja huomasin it-asiantuntija Petteri Järvisen kommentoimassa pankkihuijauksia. Tällä kertaa Petteri totesi, että pankit eivät tee tarpeeksi. Tapanani on seurata Järvisen kommentteja, sillä itse en ehdi aihetta kunnolla seuraamaan.

Yritän pysyä aina perillä siitä, minkälaisia huijauksia on liikkeellä. Toivon, että osaisin paremmin niitä varoa, kun tiedä niistä. Järvistä ehkä haastateltiin siksi, kun päivää aikaisemmin kerrottiin, että Suomen Pankin entinen pääjohtaja oli tullut huijatuksi. Esim. Yle uutisoi asiasta.

Sinänsä huijausuutisia on ollut jo pitkään, mutta uusimmat uutiset konkretisoivat hyvin sen, että kuka vaan voi tulla huijatuksi. Huijauksiin varautumiseen liittyen löytyy netistä erilaisia materiaaleja. Esim. Kuluttajaliitolla on huijausinfo-sivusto, josta voi mm. ladata Tunnista nettihuijaus -oppaan.

En tutustunut tuohon oppaaseen, mutta itselleni tuli mieleen, että huijausta näyttää olevan muullakin kuin netissä. Ainakin ensimmäinen yhteydenotto voi tulla vaikka puheluna tai tekstiviestinä. Kun yritin löytää, minkälaisia hujauksia nyt on liikkeellä, huomasin Kyberturvallisuuskeskuksen viikkokatsauksen.

Lisäksi huomasin, että Aktia on julkaissut 22.10.2025 jutun ”Huijaukset 2025 – Trendi jatkuu, mutta mitä voimme tehdä?”. Tekstissä on lueteltu yleisimpiä huijauksia juuri nyt. Sen mukaan monelle hyvinkin tuttuja ja edelleen yleistyviä huijaustyyppejä ovat: Tunnepohjaiset huijaukset (esim. rakkaushuijaukset), Kalastelusivustot, QR-koodien kautta tehtävät huijaukset sekä valepoliisi- ja valepankkivirkailijahuijaukset. Tarkemmin aiheesta voi lukea Aktian www-sivuilta.

Palatakseni alussa mainittuun Petteri Järvisen kommenttiin, niin ainakin jotain asioille on yritetty tehdä. Esim. verkkopankkimaksaminen muuttui 9.10. alkaen. Jatkossa verkkopankki tarkistaa maksutiedot, joten käyttäjän pitää olla aikaisempaa tarkempana. Tästä löytyy tarkemmin tietoa Finanssialan www-sivulta.

Mukavaa marraskuuta kaikille!

Podcasteja kuunnellessa

|

Innostuin kuuntelemaan ”Iida Tikka & mureneva maa” -podcastin syyskuun lopussa. Kuuntelin lähes kaikki toisen kauden jaksot putkeen. Itselleni tuli paljon uutta tietoa ja ihmeteltävää. Oikeastaan on vaikea hahmottaa, miten erilaista elämä voi olla ulkomailla. Helsingin Sanomilla on myös Amerikkapodi-podcast. Kuuntelin vain heidän uusimman jakson. Molemmat podcastit vaikuttivat ihan hyville.

Podcasteja on ollut jo pitkään tarjolla, mutta monesti itselläni ei ole ollut aikaa niitä kuunnella. On nopeampi kuunnella tai lukea vaikka yksittäinen lehden artikkeli, kuin kuunnella yli puolen tunnin podcast. Näköjään Iida Tikan podcastit ovat vähän alle puoli tuntia.

Syyskuussa muuttuivat YLE:n radio-ohjelmat. Itse olen eniten kuunnellut radiota aamuisin. Alueellista lähetystä ei enää tule esim. seitsemän aikoihin aamusta YLE Radio Suomen -kanavalta. Olen uutta ohjelmaa kuunnellut, mutta en vielä oikein tiedä mitä olen siitä mieltä. Ei ole ehkä ihan helppoa yrittää tehdä ohjelmaa koko Suomelle, sääkin kun on aika usein erilainen eri puolella Suomea.

Huomasin, että alueellisilla lehdilläkin näyttää olevan aikaisin aamusta radiolähetystä, niin ehkä niistä tulee vielä hyvä vaihtoehto valtakunnallisille toimijoille. Itse en ole vielä niitä juurikaan kokeillut, mutta ainakin kännykällä sain ihan hyvin sellaisen kerran toimimaan. Helsingin Sanomat tuottaa kuunneltavaa uutiskoostetta ”2 MIN”, joka sisältää päivän kolme tärkeintä uutista parissa minuutissa. Tuota olen kuunnellut aika usein. Lähetyksen lopussa kerrotaan, että seuraavat uutisia jatkuvasti ja päivittävät sen mukaan. Itselleni tuo on oikein sopiva palvelu.

Edellä olevat esimerkit ovat lähinnä uutisiin liittyviä aiheita, mutta sekä YLE Areenasta että Helsingin Sanomista löytyy myös muiden aiheiden podcasteja. Lisäksi esim. Aamulehdestä tulee livenä usein urheiluun liittyviä paikallisia lähetyksiä. Kauppalehtikin näyttää lähtevän arkiaamuisin Talousaamu-lähetystä livelähetyksenä.

Osa varsinkin lehtien lähetyksistä on vai tilaajille, mutta ei kaikki. Mielenkiintoista nähdä miten ihmisten tapa seurata esim. uutisia tulevaisuuden kehittyy. Tarjontaa on niin paljon, ettei kaikkea voi seurata. Sinänsä on ihan hyvä, että on vaihtoehtoja.

Mukavaa lokakuuta kaikille!

Syksyn alkaessa odottelen kaunista ruskaa

|

Elokuun viimeisen sunnuntain aamuna kuuntelin radiosta Minna Pyykön maailma -ohjelmaa ”Neljätuhatta runoa linnuista – kuka voitti?”. Varsin nopeasti aika on kulunut, sillä ei siitä kovin paljon ole aikaa, kun samassa ohjelmassa seurattiin muuttolintujen kevättä.

Tällä kertaa aiheena oli kaikille avoin Sanoita linnunlaulu -linturunokilpailu. Runoja oli tullut paljon ja nyt oli valittu voittajat. Ohjelmassa runoilija tohtori Jenni Haukio kertoi, miksi juuri valitut runot tekivät häneen vaikutuksen. Haukion kommentteja voi tarkemmin lukea artikkelissa ”Tässä ovat Sanoita linnunlaulu -runokilpailun voittajat – Jenni Haukio: ”Todella upeita runoja oli paljon””. Kaikkiin runoihin voi tutustua Ylen www-sivuilla kohdassa luonto.

Sunnuntaiaamuna tuli myös toinen mielenkiintoinen luonto-ohjelma: Juha Laaksosen luontoretki ”Majavien mailla”. Jos ymmärsin oikein, niin jatkossakin nämä luonto-ohjelmat tulevat sunnuntaiaamuisin radiosta.

Elokuun loppupuolella on ollut niin viileää, että on jo keskusteltu tiedotusvälineissä joko on syksy. Itse yleensä ajattelen, että elokuu on vielä kesää, niin päätin etsiä ihan syksyn määritelmän. Wikipediasta löytyi, että syksyllä on kaksi määritelmää, joista toinen perustuu kalenteriin ja toinen säähän. Kalenterin mukaan syksynä pidetään yleisesti pohjoisella pallonpuoliskolla syys-, loka- ja marraskuuta. Näin olen ilmeisesti itse tottunut ajattelemaan.

Toinen syksyn määritelmä perustuu lämpötilaan. Ilmatieteenlaitoksen www-sivuilta löytyy tieto termisistä vuodenajoista. Sivun mukaan ”syksy alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvämmin +10 asteen alapuolelle”. Ilmatieteenlaitoksen sivulta löytyy myös syksytilastot. Jos käytetään tätä lämpötilaan perustuvaa määritelmää, niin ymmärtääkseni eri puolella Suomea syksy alkaa vähän eri aikaa.

Syyskuun alussa on ainakin tänä vuonna tulossa erilaisia uudistuksia. Itse seuraan mielenkiinnolla minkälaista radio-ohjelmaa radiosta tulee arkiaamuisin jatkossa. Jos olen ymmärtänyt oikein niin perinteiset alueelliset radio-ohjelmat ovat nyt sitten aamuisin loppumassa.

Arkiaamuisin on ollut mukava kuunnella paikalliset uutiset heti herättyä, mutta nyt pitää etsiä alueuutiset muulla tavalla. Ainakin lehdet näyttävät niitä mukavasti tarjoavan. Erilaisten uudistusten lisäksi, syksy tuo mukanaan myös ruskan. Toivottavasti tulee kaunis ruska tänä vuonna.

Mukavaa syyskuuta kaikille!