Nro. 5 / 2013/1 Altistuminen sähkömagneettisille kentille ja miesten rintasyöpä: tilastollinen meta-analyysi 18 tutkimuksesta

|
Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat tutkivat miesten rintasyövän mahdollista yhteyttä sähkömagneettisille kentille altistumiseen. He kokosivat yhteen 18 tutkimusta ja tekivät meta-analyysin. Heidän johtopäätöksensä meta-analyysin perusteella oli, että pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumisella on yhteys miesten rintasyöpäriskin kohoamiseen. Kuitenkin he pitivät laadukkaita epidemiologisia lisätutkimuksia tarpeellisena, jotta voidaan tehdä vahvempia johtopäätöksiä.

Tutkijat ovat jo pitkään keskustelleet mahdollisuudesta, saattaisiko altistuminen sähkömagneettisille kentille lisätä miesten rintasyövän riskiä. Aiempia tutkimuksia on kritisoitu siitä, että niiden heikko laatu, esimerkiksi pienet tutkimusmäärät tai kehittymättömät altistusmittausmenetelmät, olisivat saattaneet johtaa tilastollisesti merkittäviin tuloksiin sattuman tai tutkimusharhojen kautta. Lisäksi viimeisen kymmenen vuoden aikana tehtyjen tutkimusten ristiriitaisia tuloksia ei ollut aiemmin koottu järjestelmällisesti yhteen.

Tutkimusryhmä suoritti tilastollisen meta-analyysin järjestelmällisellä hakustrategialla saadakseen vahvistusta miesten rintasyövän ja sähkömagneettikenttäaltistuksen väliselle mahdolliselle yhteydelle. He löysivät kaikkiaan seitsemän tapaus-verrokkitutkimusta ja yksitoista kohorttitutkimusta. Tärkeimpänä mittayksikkönä tutkimuksessa käytettiin yhteenlaskettuja todennäköisyysarvoja. Tutkimusten tiedot poimittiin vakiometa-analyysimenetelmällä, ja ne ryhmiteltiin tutkimusrakenteen, kynnysarvon, altistuksen arviointimenetelmän, säätömallin (iän huomiointi) ja altistusmallin mukaan.

Tutkijat määrittivät yhteisanalyysin perusteella, että sähkömagneettisille kentille altistuminen lisää tilastollisesti merkittävästi miesten rintasyövän riskiä (yhteenlaskettu todennäköisyys 1,32). Vastaavia tuloksia osoittivat myös analyysit tietyistä tutkimusten alaryhmistä, kuten altistuksen arviointi ammatin perusteella ja työperäinen altistus. Tutkijat testasivat meta-analyysinsa laatua, mahdollisia tutkimusharhoja ja tulosten heterogeenisyyden vaikutusta erilaisilla lisäanalyyseilla ja saivat näin tilastollisesti päteviä tuloksia.

He tekivät tämän meta-analyysin perusteella sen johtopäätöksen, että pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumisella oli yhteys miesten rintasyöpäriskin kohoamiseen, vaikka muunlaisiakin väitteitä oli esitetty aiempien tutkimusten tulosten ja luotettavuuden perusteella. He pitivät kuitenkin laadukkaita epidemiologisia lisätutkimuksia tarpeellisena, jotta voidaan tehdä vakaampia johtopäätöksiä.

Lähde:
Sun J-W, Li X-R, Gao H-Y, Yin J-Y, Qin Q, Nie S-F, Wei S. Electromagnetic Field Exposure and Male Breast Cancer Risk: A Meta-analysis of 18 Studies. Asian Pacific J Cancer Prev (2013) 14 (1): 523–528

Nro. 4 / 2013/1 50 Hz:n magneettikentille altistumisen pitkäaikaiset vaikutukset terveiden miesten immuunijärjestelmään ja veriarvoihin

|
Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat ovat tutkineet 50 Hz:n magneettikentille 1–20 vuoden ajan altistuneita sähkötyömiehiä seuraamalla veriarvojen yöllisiä profiileja. Aineisto on ollut varsin pieni vain; 15 työntekijää ja saman verran verrokkeja. Altistustasot ovat myös olleet varsin vaatimattomia. Kirjoittajien mukaan tulokset viittaavat siihen, että magneettikentillä ei ole kumulatiivisia vaikutuksia immuunijärjestelmään ja veriarvoihin.

50 Hz:n magneettikentille altistumisen ja ihmisen terveyden välinen suhde on tutkimusryhmän mukaan kiinnostanut tutkijoita yhä enenevässä määrin siitä lähtien, kun yhteyksiä aikuisiän aivosyöpään ja lapsuusiän leukemiaan on löytynyt. Tässä tutkimuksessa he tutkivat magneettikenttäaltistuksen kroonisia (jopa 20 vuotta työperäistä altistusta) vaikutuksia ihmisissä.

He tutkivat kroonisesti ja päivittäin sekä töissä että kotona 1–20 vuoden ajan 50 Hz:n magneettikentille altistuneen 15 sähkötyömiehen seuraavien veriarvojen yöllisiä profiileja: veren punasolut, hemoglobiini, hematokriitti, verihiutaleet, verihiutaleiden keskimääräinen määrä, valkosolujen kokonaismäärä, lymfosyytit, monosyytit, eosinofiilit, basofiilit, neutrofiilit, vasta-aineet (IgA, IgM, IgG), suhteelliset määrät CD3, CD4, CD8, luonnolliset tappajasolut, B-solut, kokonaismäärät CD28, CD8+ CD28+, aktivoituneet T-solut, interleukiini (IL)-2 ja IL-6 ja IL-2-reseptori.

Yksilöllistä magneettikenttäaltistusta mitattiin annosmittarilla viikon ajan 30 sekunnin välein, ja yksilöiden viikoittaisen altistuksen geometrinen keskiarvo vaihteli välillä 0,1 ja 2,6 mikroteslaa. Näitä tuloksia verrattiin verrokkiryhmään, jonka muodostivat 15 töissään magneettikentille altistumatonta samanikäistä miestä. Verrokkiryhmässä yksilöllinen magneettikenttäaltistus vaihteli 0,004–0,092 mikroteslaan. Verinäytteet otettiin sairaalassa suoritetussa 12 tunnin tutkimuksessa kerran tunnissa klo 20:00–08:00. Näytteidenottomenetelmät ja tutkittaville sallitut fyysiset aktiviteetit näytteidenottopäivänä vastasivat tapausryhmää.

Tutkimustulokset osoittivat, että pitkäaikainen päivittäinen altistus 50 Hz:n magneettikentille ei aiheuttanut muutoksia terveiden miesten veri- ja immuunijärjestelmän toiminnoissa tai profiileissa – ainakaan tutkituissa muuttujissa. Tutkimusryhmän mukaan tulokset viittaavat siihen, että magneettikentillä ei ole kumulatiivisia vaikutuksia näihin toimintoihin.

Lähde:
Touitou Y, Djeridane Y, Lambrozo J, Camus F, Selmaoui B. Long-term (up to 20 years) effects of 50-Hz magnetic field exposure on immune system and hematological parameters in healthy men. Clinical Biochemistry 46 (2013): 59–63 [http://dx.doi.org/10.1016/j.clinbiochem.2012.09.003].

Juhlaseminaari aiheesta sähkö- ja magneettikentät työ- ja elinympäristössä

|

Järjestin 25-vuotisjuhlaseminaarin Tampereen teknillisellä yliopistolla (TTY) 21.5.2013. Tilaisuuden avauksessa korostin niin kansallisen kuin kansainvälisenkin yhteistyön tärkeyttä, jotta 25 vuotta sähkö- ja magneettikenttien terveyskysymyksiin liittyvää tutkimustoimintaa on ollut mahdollista TTY:llä. Paikalla oli kansainvälisiä ja kotimaisia puhujia ja vieraita tärkeimmistä yhteistyötahoista.

Professori Fabriziomaria Gobba Modenan ja Reggio Emilian yliopistosta luennoi sähkömagneettisille kentille altistumisen ja terveyden yhteyksistä. Alan tutkimustoiminta on ollut varsin vilkasta useiden vuosien ajan. Esimerkiksi EMF-portal-sivustolta, joka kerää alan tutkimuksia yhteen, löytyy yli 17000 julkaisua.

Japanilainen professori Noriyki Hayashi Miyazakin yliopistosta esitteli sähkö- ja magneettikenttien ominaispiirteitä sekä mittauksia ja tutkimuksia niihin liittyen. TTY on tehnyt hänen ja erityisesti professori Hiroo Taraon kanssa yhteistyötä lähinnä altistuksen laskemiseen liittyen. Uusin yhteistyönä syntynyt artikkeli aiheesta ”Numerical evaluation of currents induced in a worker by ELF non-uniform electric fields in high voltage substations and comparison with experimental results” löytyy Bioelectromagnetics -lehden numerosta 1/2013.

Suomalaiset alan johtavat asiantuntijat Harri Kuisti ja professori Jarmo Elovaara Fingrid Oyj:stä tarkastelivat aihetta energiasektorin kannalta. Työterveyslaitoksen johtaja Rauno Pääkkönen toi esityksessään esille työssä tapahtuvaa työntekijöiden altistumista sähkömagneettisille kentille. Työalistuksen näkökulmasta aihe on erityisen ajankohtainen, koska uuden työtekijöitä koskevan EU -direktiivin on tarkoitus valmistua tämän vuoden aikana.

Seminaarin viimeisessä luennossa SESKO:n toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman käsitteli tutkimuksen, yliopistojen ja standardoinnin keskinäistä yhteistyötä viimeisten lähes kymmenen vuoden aikana. Erityisesti esillä olivat monipuoliset ja runsaat yhteistyömuodot TTY:n kanssa.

Kiitokset kaikille yhteistyöstä mielenkiintoisen tutkimusaiheen parissa kuluneen 25-vuoden aikana ja toivon mielenkiintoisia uusi tutkimuksia tuleville vuosille!

Liikkuvalle työntekijälle uusia työtilamahdollisuuksia

|

Huomasin uutisen, jossa kerrottiin uudesta tavasta käyttää toimisto- ja kokoustiloja. Oli syntynyt palveluja, joissa tarjotaan osa-aikaisesti työtiloja. Aikaisemminkin on ollut tarvetta esimerkiksi käyttää ulkopuolisia kokoustiloja matkoilla, mutta nyt kysyntä oli lisääntynyt.

Aloin itsekin vähän etsiä Internetistä minkälaisia palveluja on tarjolla ja huomasin, että tarjonta on ilmeisesti lisääntynyt. Oikeastaan on mielenkiintoista miten ensin työnteko muuttui sellaiseksi, että sitä voidaan tehdä miltei missä tahansa ja nyt muuttuvat myös työtilat. Tietenkin on edelleen myös työtehtäviä, joissa ei ole mahdollista liikkua, mutta monissa töissä niin on tapahtunut.

Seuraava vaihe nyt näyttää olevan se, että myös työskentelytilat alkavat tavallaan ”kulkea” mukana. Joitakin vuosia sitten oli aika paljonkin keskustelua siitä, miten työskenneltiin eri työpisteissä, vaikka oltiin työssä samassa rakennuksessa tai maisemakonttorissa. Tavarat kulkivat vain henkilön mukana.

Nyt suuri osa työstä kulkee kannettavan tietokoneen ja internetyhteyden kautta erilaisissa järjestelmissä. Silloin työtä voi hyvin tehdä eri paikoissa. Tietenkin erityisen tärkeäksi tulee se, että työpisteissä tekniset palvelut toimivat hyvin ja niihin voi luottaa. Kun aloin tätä aihetta miettiä niin keksin muitakin selityksiä kuin uusien mobiilien palvelujen kehittymisen sille, että tarvetta tämäntapaiselle palvelulle nykyään on enemmän. Pieniä yhden hengen yrityksiä on nykyään aika paljon, niin myös heille voi olla käyttöä työtiloille, jotka he voivat ottaa vain osa-aikaisesti käyttöönsä.

Internet on myös tuonut mukanaan mahdollisuuden tehdä varauksia ja maksaa laskuja tehokkaasti. Sen myötä voidaan helpommin tarjota erilaisia palveluita kustannustehokkaasti. Esimerkiksi ajanvarausten tekeminen on selvästi tullut helpommaksi internetin myötä.

Mielenkiintoista nähdä miten tällainen toiminta jatkossa kehittyy.

Aurinkoista kevättä kaikille!

Pysähtymällä hetkeen saa voimia itselle

|

Yritin löytää tähän blogiin jonkun yhteisen teeman, josta viimeajat on käyty keskustelua. Oikeastaan yllätyin miten paljon viimeisen kuukauden aikana on puhuttu rahasta. Aloin jo kirjoittaa siitä blogia, mutta totesin, ettei se oikein tunnu hyvälle aiheelle. Totta kyllä on, että rahaan liittyviä uutisia on ollut viime aikoina varsin paljon. EU:n talousasiat ovat miltei päivittäin esillä mediassa ja monet kotimaisetkin uutiset ovat käsitelleet rahaa. Erilaisia uudistuksia tehdään, jotta voidaan lisätä tehokkuutta ja säästää rahaa. Aihetta miettiessäni huomasin myös Apteekkilehdestä 2/2013 jutun ”Tartu hetkeen” ja päätin tarttua itsekin siihen aihepiiriin.

Tietenkin taloudelliset asiat ovat tärkeitä ja niistä on tärkeä pitää huolta, mutta joskus alkaa tuntua sille, että muut näkökulmat miltei kärsivät, kun oikein keskitytään vain raha-asioihin. Muistan, kun kerran opettelin pitämään tarkkaa kirjanpitoa kustannuksista yhdessä rakennerahastoprojektissa, niin istuessani muiden kanssa suunnittelupalaverissa mieleen tuli vain raha-asioita, vaikka olisi pitänyt miettiä hankkeen sisällöllisiä kysymyksiä. Aina välillä, kun olen seurannut erilaisia keskusteluja rahasta, olen muistanut tuon oman tilanteeni ja ajattelut, että ehkä muillekin voi käydä samoin. Muut asiat hämärtyvät raha-asioiden taustalle.

Ajatus keskittyä hetkeen ja opetella pysähtymään voi auttaa selviytymään tilanteesta, jossa on vaikea tietää mitä oikein on tulevaisuudessa tulossa. Apteekki lehden artikkelista voi löytää ideoita, miten voi opetella nauttimaan tästä hetkestä. Itse kukin voi seurata esimerkiksi luonnon keväistä heräämistä tai nauttia aamukahvin tuoksusta.

Taloudelliset asiat liitetään helposti myös johtamiseen. Ajatellaan kai niin, että mitä parempaa johtaminen on, niin sitä paremmin yritys tai joku muu työyhteisö tuottaa. Tuohon aiheeseen liittyen huomasin uusimmastaKauppalehti Optiosta (6/2013) mielenkiintoisen jutun ’Maailman paras johtaja työskentelee Pohjoismaissa’. Jutussa on vertailtu pohjoismaista ja angloamerikkalaista johtajaa. Ainakin itseäni piristi huomata, mitä kaikkea positiivista Pohjoismaiseen johtamiseen liittyy.

Mukavia hetkiä kaikille, nautitaan kevään tulosta!