2/2013 Tilannekatsauksia sähkö- ja magneettikentille altistumisen mahdollisista terveysvaikutuksia on tuotettu jo viisi vuotta

2/2013 Tilannekatsauksia sähkö- ja magneettikentille altistumisen mahdollisista terveysvaikutuksia on tuotettu jo viisi vuotta

Olen aloittanut useamman edellisen tilannekatsauksen kertomalla, missä ollaan menossa työntekijöiden sähkömagneettisille kentille altistumista koskevan direktiivin osalta, mutta tällä kertaa teen poikkeuksen. Huomasin vasta itsekin, että tekeillähän on jo kymmenes tilannekatsaus. Nyt tulee täyteen tilannekatsauksien viides vuosi. Mukava, että tälle on riittänyt kiinnostusta.

»

TTY tiedottaa ”Tolppaan kiipeävä ei altistu sähkökentille yli raja-arvojen

TTY lähetti tällä viikolla tiedotteen liittyen hankkeeseen, jossa on tutkittu ihmisiin indusoituvia virrantiheyksiä 400 kilovoltin sähköasemilla ja voimajohdoilla työskenneltäessä. Hankkeen mittausaineistoa liittyen 400 kV voimajohdoilla työskentelyyn on äskettäin julkaistu Bioelectromagnetics lehdessä. Tiedote löytyy TTY:n verkkosivulta.

Leena Korpinen, Harri Kuisti, Jarmo Elovaara. Current densities and total contact currents associated with 400 kV power line tasks. Bioelectromagnetics, Volume 34 Issue 8 (December 2013) p. 641–644.

Uutta tekniikkaa – mielenkiintoisia mahdollisuuksia

Ennen joulua tulee usein kauppoihin uusia laitteita. On hyvä hetki katsoa, mitä uutta tekniikkaa on saatavana. Tänä vuonna huomasin uutena laitteena ainakin älykellon. En ole vielä ehtinyt siihen tarkemmin tutustua, mutta mpc.fi sivulta löysin siitä lisätietoa. Ihan mielenkiintoiselle vaikuttaa.

Jatkuvasti lehdissä on esillä erilaisia ajatuksia siitä, mitä tekniikka tulevaisuudessa meille tarjoaa. Monesti osa ideoista tai kokeiluista on sellaisia, että ne eivät johda todellisiin muutoksiin, mutta aina joku uutuus lyö itsensä läpi.

Internet on jo muuttanut selvästi ihmisten elämää. Joitakin vuosia sitten eri tahoilla mietittiin sitä, miten internetiin saadaan sisältöä. Nykyään sisältöä näyttää tulevan todella paljon. Osa ihmisistä on jopa ongelmaksi asti riippuvaisia netin palveluista ja sinne tietojensa päivittämisestä. Todennäköisesti tulevaisuudessa erilaiset videokuvat lisääntyvät netissä, kun tiedonsiirtoyhteydet paranevat. Enää ei tyydytä perinteisiin kuviin ja tekstiin.

Yksi tämän ajan ilmiö on oman kehon jatkuva monitorointi. Käyttäjä voi mitata esim. sykettään tai kuljettuja askeleita. Erilaisia laitteita ja järjestelmiä on tarjolla ainakin kymmeniä meille kaikille. Mielenkiintoista nähdä miten paljon tällainen yleistyy. Ihminen pystyy kyllä ihan itsekin aistimaan omaa hyvinvointiaan kuuntelemalla itseään ja kehoaan. Erilaiset tekniset monitorointilaitteet voivat tietenkin tukea ja kannustaa liikkumaan jne.

Kehoon voidaan nykyään laittaa myös erilaisia implantteja. Näistä tunnetuin ehkä on sydämentahdistin. Nykyään on tarjolla myös esim. erilaisia lääkepumppuja ja stimulaattoreita. Kehitystyö on hyvin aktiivista.

Uudessa Tietokone-lehdessä 11/2013 oli kiinnostava artikkeli aiheesta ’Elektroniikkaa elimistöön’. Siinä on tulevaisuuden implanttien lisäksi kerrottu mahdollisuudesta käyttää kehoa datan siirtoon. Jännittävää nähdä minkälaisia tuotteita tällä uudella tekniikalla meille tulevaisuudessa tarjotaan.

Mukavia kokemuksia uuden tekniikan parissa ja hyvää joulukuuta kaikille!

Taifuunia odotellessa

Istuin hotellihuoneessa ja katsoin japanilaista televisio-ohjelmaa, jossa parhaillaan ennustettiin saapuvan taifuunin reittiä. Kuvien perusteella oli helppo ymmärtää taifuunin kulkureitistä, että seuraavan yön aikana se etäältä ohittaisi Naran, jossa parhaillaan olin. Televisiota katsellessa mietin, että on tämä aika erilaista mitä kotimaassa. Onhan sitä Suomessakin erilaisia myrskyjä, mutta ei onneksi yleensä taifuuneja. Koin itseni varsin onnekkaaksi, siitä huolimatta että pari tuntia aikaisemmin olin kävellyt hotellille hyvin rankassa vesisateessa. Se verran taifuuni vaikutti silläkin alueella.

Kyseinen televisio-ohjelma jatkui ilmeisesti pitkään, mutta itse päätin nukkua yön yli ja katsoa aamulla miten taifuunin kanssa on käynyt. Turha sitä oli alkaa odottaa.

Seuraavana aamuna hotellin lähellä ollut kukko alkoi tapansa mukaan kiekua. Kiekuminen alkoi samaan aikaan kuin aikaisempinakin aamuina. Siitä päättelin, että ihan hyvin ovat asiat. Ainakin kukko oli virkeänä. Aamulla televisio kertoi taifuunin vaikutuksista eri puolella Japania ja YLE:n nettisivuilta huomasin, että Suomessakin oli uutisoitu asiasta. Kaikki eivät olleet selvinneet yhtä onnekkaasti.

Ulkona oli ihan kaunis pilvinen aamu. Sen kyllä voi helposti huomata, että vettä oli satanut varsin paljon. Taifuuni unohtui nopeasti. Vasta kotiin lähtiessä huomasin, että ehkä oli tulossa jo seuraava taifuuni. Koin taas kerran itseni onnekkaaksi, kun tiesin, että Suomessa ei sellaisia ole.

Suomeen palattuani en ole enää taifuunia juuri muistanut, mutta tätä blogia kirjoittaessa se tuli mieleeni. Mietin vaan, miten onnekkaita me olemme. Meillä huolen aiheena on viime päivänä ollut lähinnä se, että istuminen on niin haitallista. Taifuuniin verrattuna meidän huolet vaikuttavat aika pienille asioille.

Mukavaa marraskuuta kaikille!

Työelämä kiinnostaa tutkijoita

Yhtenä aamuna kuuntelin kiinnostuneena TV-uutisista juttua siitä, miten työelämässä sählätään ja työaikaa menee hukkaan. Toisena päivänä luin nettilehdestä juttua siitä, miten työelämää voi tuunata itselleen paremmaksi. Muitakin työelämää koskevia tutkimustuloksia on ollut viime aikoina mediassa.

Syksyn myötä työelämä on taas tullut keskeisemmäksi ja kesän lomajutut ovat taakse jäänyttä aikaa. Ehkä siksi itsekin niin kiinnostuneena seurasin uutista sähläämisestä. Olisihan se mukava saada sähläystä vähemmäksi ja siten omakin toimintansa tehokkaammaksi.

En ehtinyt tarkkaan itselleni selvittää, mitä tutkijat tarkoittivat sähläämisellä, mutta mietin asiaa siitä näkökulmasta mitä itse ajattelen sanan tarkoittavan. Oikeastaan aika usein siihen, ettei yksilö pysty tekemään töitään järjestelmällisesti tai suunnitellusti, vaikuttaa ympäristö. Esimerkiksi kiireellisiä viestejä tai puheluja tulee väliin ja suunniteltu työ häiriintyy. Erilaisia ’aikavarkaita’ löytyy todennäköisesti itse kunkin ympäriltä.

Mietin sitäkin, että myös työyhteisö tai ryhmä voi sählätä. Pieniin asioihin voi mennä paljon aikaa, jos ei ole selvää, kuka tekee mitäkin. Tuohon auttaa ymmärtääkseni se, jos työprosessit on kuvattu ja kaikkien tiedossa. Tietenkin myös töiden mitoitus pitää olla kunnossa, jotta tehtävät pystytään tekemään.

Kaikkia työtehtäviä ei voi välttämättä ennakkoon tietää joten joustavuuttakin usein tarvitaan. Oikeastaan olisi hyvä löytää itselleen sopiva kokonaisuus, riittävästi järjestystä ja joustavuutta. Konemaisen järjestelmällinen työskentely ei ehkä myöskään tuntuisi ihmisestä pitää mukavalle. Se taas laskee joidenkin tutkimusten mukaan tuottavuutta, jos työssä ei viihdytä.

Mielenkiintoista seurata mitä tutkijat raportoivat seuraavaksi työelämään liittyen.

Mukavaa lokakuuta kaikille!