Ajan kuluessa mielenkiintoisia muutoksia

|

Istun junassa vanhassa ykkösluokan vaunussa ja ihmettelen itsekseni penkkien hienoutta. Ihan mukava, että nykyään niitä voivat käyttää kaikki matkustajat. Ovat jo tehneet tehtävänsä ykkösluokkana.

Vähitellen asiat muuttuvat muuallakin kuin junissa. Toinen muutoksia kokenut aihe, jota olen viime päivinä miettinyt on opetukseen tai opiskeluun liittyvät muutokset. Tekniikan kehitys on tuonut paljon uusia mahdollisuuksia. Tietoa on todella paljon saatavilla ja internet mahdollistaa opetuksen seuraamisen ympäri maapalloa. Oppimismenetelmät ovat myös monipuolistuneet tietotekniikan tuomien uusien mahdollisuuksien myötä.

Tietotekniikan lisäksi muutoksiin ehkä vaikuttavat erilaiset yhteiskunnalliset suuntaukset. Eri aikoina erilaisia asioita arvostetaan enemmän kuin toisina. Se näkyy todennäköisesti myös siinä miten asioita opiskellaan ja miten opiskelua eri tasoilla tuetaan.

Itseäni on kiinnostanut aina se, miten opiskelijasta kehittyy itsenäinen asiantuntija. Opiskelu on monesti aika tarkkaan ohjattua ja tavallaan se on aika kaukana asiantuntijan työnkuvasta.

Asiantuntijan pitää itse tietää mitä tekee ja osaa tehdä. Hänen on tärkeää myös tunnistaa osaamisensa rajat. Sellaisen taidon oppiminen tapahtuu ehkä ilman erillistä koulutusta, mutta se olisi kuitenkin tärkeää oppia. Tätäkin aihetta on todennäköisesti myös tieteellisesti tutkittu, mutta en alkanut etsiä artikkeleja tähän blogiin.

Ilman tieteellistä taustaa olen itsekseni miettinyt, että opiskelun tarkalla ohjaamisella saatetaan vaikuttaa oman osaamisen itsenäiseen hahmottamiseen. Todellinen osaaminen ei ole sama kuin kurssin sisältö tai niistä kirjoitettu kuvaus. Osa opitusta vielä vuosien varrella unohtuu ja silloin myös yksikön osaaminen muuttuu. Ihan mielenkiintoista nähdä miten esim. opiskelumenetelmät muuttuvat jatkossa.

Mukavaa maaliskuuta kaikille!

Nykyajan ilmiö – aika ei riitä

|

Istuin junassa matkalla Kuopioon ja mietin itsekseni, että nyt on hyvin aikaa lukea erilaisia papereita. Perästä ajateltuna oikeastaan nykyihmiselle alkaa olla melko harvinaista, että on riittävästi tai paljon aikaa. Ajasta näyttää enemmänkin olevan pulaa ja ihmisten ajasta kilpaillaan.

Tekniikan kehitys on tuonut paljon helpotusta ihmisten elämään. Raskaita töitä voidaan hoitaa koneilla ja tietoa saa paljon helpommin kuin ennen Internetiä ja älypuhelimia. Eli periaatteessa vapaata aikaa luulisi olevan enemmän, mutta silti ajasta tuntuu olevan pulaa. Ihmisillä tai ainakin monella heistä on ilmeisesti taipumus tai tarve täyttää vapautunut aika jollain uudella. Sosiaalinen paine saattaa myös selittää asiaa.

En alkanut etsiä aiheesta tieteellisiä tutkimuksia, mutta ajan puute ja jatkuva kiireen tunne voi todennäköisesti johtua hyvin erilaisista syistä. Pysähtyminen voi myös tuntua vähän pelottavalle, sillä silloin helposti tulee mieleen asioita, joita kiireessä ei ehdi kohtaamaan. Onkohan kyseessä sittenkään aina pelkästään ajan puute? Aina ei myöskään ole motivaatiota tehdä jotain. Lisäksi ihmisen on hyvä välillä myös levähtää, silloin on ehkä helpompi todeta, ettei ehdi tehdä jotain.

Yksi näkökulma tuli vielä mieleeni. Ihmistä on ehkä aika helppo myös ns. ”koukuttaa”. Siitä löytyy erilaisia esimerkkejä ihan riippuvuuteen asti. Lievä ”koukutus” tuskin haittaa ihmisen luontaista ajanhallintaa, mutta voi selittää yksittäisiä tilanteita, joissa on tullut jäätyä vähän ”koukkuun” ja aiheutettua itselleen kiireen.

Paljon paineita tulee tietenkin myös ympäristöstä. On erilaisia velvoitteita jne. Eli ajan puute on välillä myös ihan todellinen ongelma. Erilaisia ruuhkahuippuja voi tulla itse kullekin. Onneksi ruuhkahuiput menevät yleensä myös ohi ja jos eivät ala mennä, niin ajan riittävyyteen voi yrittää myös vaikuttaa. Aika on ainakin periaatteessa ihmisen omassa hallinnassa.

Esimerkiksi istuessa pitkällä junamatkalla voi mietiskellä, miten paljon tässä onkaan aikaa, vaikka vaan katsella suomalaista luontomaisemaa.

Mukavaa helmikuuta kaikille riittävän ajan kera!

Uusi vuosi – mittauksia tiedossa

Uusi vuosi – mittauksia tiedossa

|

Vuoden alussa itselläni on ollut tapana miettiä, mitä uusi vuosi tuo tullessaan. Ennustaminen ei ole mahdollista, mutta yritän silti koota tähän blogiin asioita, jotka tiedän olevan tulossa. Oikeastaan harvinaisen paljon on itselläni tiedossa erilaisia mittauksia vuoden alkupuolella. Tämä tietenkin liittyy käynnissä oleviin tutkimuksiini.

Viime vuoden puolella TTY tiedotti aiheesta ”Etäluettavien sähkömittareiden terveysvaikutuksia tutkitaan TTY:ssä”, joten näitä mittauksia on itselläni tekeillä. Lisäksi marraskuussa TTY:n www-sivulla tiedotettiin, ettäLänsimetro on tilannut noin vuoden kestävän tutkimuksen, jossa nykyisen metron magneettikenttiä mitataan ensisijaisesti sähkömagneettisen yhteensopivuuden (EMC) näkökulmasta. Näitä mittauksia on tänä vuonna tarkoitus tehdä.

Muitakin tutkimuksia on käynnissä. Vuoden 2013 puolella strategisen huippuosaamisen keskittymät CLEEN Oy ja FIBIC Oy käynnistivät Tulevaisuuden kestävät bioenergiaratkaisut (BEST) -tutkimusohjelman. Tässä hankkeessa myös TTY:n tutkimusosuus jatkuu. Mielenkiinnon kohteena ovat muun muassa voimalaitostontit. Viime kesällä julkaistu uutinen löytyy edelleen TTY:n sivulla.

Edellä kerrottujen hankkeiden kanssa itselläni riittää tekemistä. Viime vuonna tuli myös kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun aloitin tilannekatsaukset sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutuksiin liittyen. Niitä ollaan edelleen jatkamassa. Seuraavaksi on tulossa englanninkielinen tiivistetty katsaus 2/2013 tilannekatsauksesta ja kesällä on tulossa seuraava suomenkielinen 1/2014 tilannekatsaus. Mukavaa, että tilannekatsauksille on riittänyt kysyntää ja kiinnostuneita lukijoita. Joitakin artikkeleja on myös tulossa, laitan niistä tietoa kotisivulleni, kun valmistuvat. Niitä voi myös seurata ResearchGate:n sivullani.

Viime vuoden lopulla EU:ssa käynnistyi Horizon 2020 (The EU Framework Programme for Research and Innovation). Sen puitteissa alkoi juuri vuoden vaihteessa mahdollisuus hakea tutkimusrahoitusta. Mielenkiinnolla odotan, jos tämä uusi ohjelma tarjoaisi itsellenikin joitakin uusia tutkimusmahdollisuuksia. Niistä voin toivottavasti kertoa seuraavina vuosina.

Menestyksellistä alkanutta vuotta 2014 kaikille!

Nro. 3 / 2013/1 Aikuisten syövät suurjännitteisten voimajohtojen lähellä

|
Päätoimittajan kommentti: Tällä kertaa tutkimuksen kohteeksi otettiin aikuisten syövät ja tutkittiin niiden yhteyttä voimajohtoihin. Tutkimuksessa oli mukana leukemiatapauksia, aivo- tai keskushermoston syöpätapauksia, naisten rintasyöpätapauksia ja pahanlaatuisia melanoomatapauksia. Tutkimusryhmän mukaan tulokset eivät tukeneet aikuisten syöpien ja asuinpaikan lähellä olevista voimajohdoista johtuvan magneettikenttäaltistuksen välistä epidemiologista yhteyttä.

Pientaajuiset magneettikentät on määritetty mahdollisiksi karsinogeeneiksi ihmiselle perustuen epidemiologiseen yhteyteen lapsuusiän leukemian kanssa, mutta todisteet yhteyksistä aikuisten syöpiin ovat olleet ristiriitaisia.

Tässä tapaus-verrokkitutkimuksessa tutkittiin aikuisten syöpien riskien yhteyttä suurjännitteisten voimajohtojen muodostamiin pientaajuisiin magneettikenttiin ja asuinpaikan etäisyyteen voimajohdosta. Tutkimus pohjautui Englannin ja Walesin valtakunnallisen syöpärekisterin tietoihin vuosilta 1974–2008.

Tutkimus käsitti 7823 leukemiatapausta, 6781 aivo- tai keskushermoston syöpätapausta, 9153 pahanlaatuista melanoomatapausta ja 29 202 naisten rintasyöpätapausta ja 79 507 verrokkia, jotka oli poimittu vastaamaan tapausta diagnoosivuoden ja alueen suhteen, mutta joiden syöpää ei ollut liitetty magneettikenttiin. Tutkittavat olivat 15–74-vuotiaita ja asuivat enintään 1000 metrin etäisyydellä suurjännitteisestä voimajohdosta.

Tutkijat eivät löytäneet selkeitä viitteitä syöpien riskien kohoamisesta voimajohdon etäisyyden pienentyessä. Kun mahdolliset sekoittavat tekijät oli huomioitu, lähimpänä voimajohtoja (0–49 m) asuvien suhteelliset riskit vaihtelivat pahalaatuisen melanooman arvosta 0,82 aivosyövän / keskushermoston syövän arvoon 1,22 verrattuna 600–1000 metrin etäisyydellä asuviin.

Tutkijat eivät havainneet neljän tutkitun syövän osalta merkittävästi kohonnutta riskiä suhteessa magneettikentän voimakkuuteen. Tarkistetuissa analyyseissä todennäköisyydet vaihtelivat korkeimmissa magneettikenttien voimakkuuksissa ≥ 1000 nT pahanlaatuisen melanooman arvosta 0,68 naisten rintasyövän arvoon 1,08 verrattuna alle 100 nT:n voimakkuuksiin.

Tutkimusryhmän mukaan nämä tulokset eivät tukeneet aikuisten syöpien ja asuinpaikan lähellä olevista suurjännitteisistä voimajohdoista johtuvan magneettikenttäaltistuksen välistä epidemiologista yhteyttä. Schüz kyseenalaisti artikkelissaan tämän tutkimuksen rakenteen ja piti päärajoitteena eri syöpätyyppien luokittelua tapauksiksi ja verrokeiksi vähäisten todisteiden perusteella.

Lähteet:
Elliott P, Shaddick G, Douglass M, de Hoogh K, Briggs D J, Toledano M B. Adult Cancers Near High-voltage Overhead Power Lines. Epidemiology 24 (2013): 184–190
Schüz J. Power Lines and Cancer in Adults. Settling a Long-standing Debate? Epidemiology 24 (2013), 191–192.

Nro. 9 / 2013/2 Sähkömagneettisten kenttien riskien kokeminen Taiwanissa: millainen vaikutus on psyykkisillä häiriöillä ja sähköyliherkkyydellä

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä havaitsi haastattelujen perusteella, että psyykkinen ongelma saattoi vaikuttaa ihmisen yleiseen riskien kokemiseen ilman, että se vaikutti sähköyliherkkyyden voimakkuuden ja riskien kokemisen väliseen suhteeseen.

Tutkimusryhmän lähtökohtana oli se, että länsimaiden ulkopuolella on olemassa vain vähän tietoa ihmisten kokemista sähkömagneettisten kenttien aiheuttamista terveysriskeistä ja niihin liittyvistä tekijöistä. Aiemmissa tutkimuksissa oli esitetty psyykkisten ongelmien ja riskin kokemisen olevan sellaisia tekijöitä, jotka saisivat henkilön helpommin syyttämään terveyshaitoista ympäristötekijöitä.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka ihmiset kokivat sähkömagneettisiin kenttiin ja muihin ympäristötekijöihin liittyvät riskit ja millainen suhde toisiinsa oli riskin kokemisella, psyykkisillä häiriöillä ja itseraportoidun sähköyliherkkyyden voimakkuudella. Tutkimuksessa haastateltiin valtakunnallisen puhelinhaastattelujärjestelmän tietokannasta valittua 1251 aikuista puhelinkyselyllä, joka käsitteli ympäristötekijöiden ja ihmisten terveyden välisiä suhteita. Haastatteluun sisältyi myös kysymyksiä osallistujan psyykkisistä ongelmista, mahdollisesta yliherkkyydestä sähkömagneettisille kentille ja tämän yliherkkyyden voimakkuudesta.

170 osallistujalla oli itseraportoitu sähköyliherkkyys, ja 141 osallistujan tunnistettiin kärsivän psyykkisistä ongelmista mutta ei sähköyliherkkyydestä. Yli puolet haastattelun vastaajista oli sitä mieltä, että voimajohdot ja matkapuhelinten tukiasemat vaikuttavat suuresti ihmisten terveyteen. Sellaiset tekijät kuin voimakkaampi sähköyliherkkyys, psyykkinen häiriö, naissukupuoli, naimisissa oleminen, pidempi koulutus tai vakava sairaus yhdistyivät siihen, että sähkömagneettiset kentät ja kaikkien ympäristötekijät yhteensä koettiin riskeinä.

Tutkijat havaitsivat, että psyykkinen ongelma saattoi vaikuttaa ihmisen yleiseen riskien kokemiseen ilman, että se vaikutti sähköyliherkkyyden voimakkuuden ja riskien kokemisen väliseen suhteeseen. Sähköyliherkkä saattoi kokea magneettikentät riskeinä tiedostamatta psyykkisiä häiriöitään. Artikkelissa käsiteltiin todennäköisiä selityksiä tälle ilmiölle.

Lähde:
Tseng M-C M, Lin Y-P, Hu F-C, Cheng T-J. Risks perception of electromagnetic fields in Taiwan: the influence of psychopathology and the degree of sensitivity to electromagnetic fields. Risk Analysis, Vol. 33, No. 11, 2013.