Poimintoja menneeltä vuodelta ja odotuksia uudelta vuodelta 2016

Poimintoja menneeltä vuodelta ja odotuksia uudelta vuodelta 2016

Näin vuoden vaihtuessa on mukava vähän miettiä, mitä mielenkiintoista tapahtui edellisenä vuonna ja mitä on odotettavissa uudelta alkaneelta vuodelta. Vuosi 2015 oli varsin tapahtumarikas ja siksi päätin keskittyä tässä blogissa vain ammatillista toimintaani lähellä oleviin aiheisiin.

Vuonna 2015 mielenkiinnolla seurasin keskustelua istumisen vaarallisuudesta vähän ihmetellen. Kun tarkemmin tutustuin tutkimuksiin, niin kyse ymmärtääkseni on vähentää istumista ja muuta paikallaan oloa, ei vain puuttua istumiseen. Aiheesta löytyy hyvä STM:n julkaisu ”Istu vähemmän – voi paremmin!” Vuoden loppupuolella tuli myöstutkimusuutinen, jonka mukaan aikuisiällä aloitettu liikunta ei pidennä elinikää, vaikka niin on ilmeisesti oletettu. Muutakin mielenkiintoista julkaistiin, mutta nuo aiheet jäivät itselleni mieleen.

Euroopan komissio julkaisi vuoden lopulla kiertotalouspaketin, jolla autetaan eurooppalaisia yrityksiä ja kuluttajia siirtymään vahvempaan ja toimivampaan kiertotalouteen. Aiheesta on hyvin tietoa Euroopan komission internet-sivuilla. En ole vielä ehtinyt kovin hyvin aineistoa lukea, mutta esim. yhtenä teemana on pyrkiä vähentämään elintarvikkeiden hävikkiä. Kiertotalouteen on myös tulossa EU:n tutkimusrahoitusta. Todennäköisesti kiertotalous on vuonna 2016 yksi kiinnostuksen kohteita.

Vuosi 2016 tuo uutta sähkö- ja magneettikentille altistumiseen liittyen. Kuten jo monesti olen aikaisemmin tilannekatsauksien pääkirjoituksissa kertonut työntekijädirektiiviin ”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/35/EU terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille” liittyvä kansallinen lainsäädäntö on valmistumassa. Direktiivin mukaan ”Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2016”, joten siihen mennessä kotimaisten säädösten tulee valmistua. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa on velvoittavat säädökset työntekijöiden pientaajuisille kentille altistumisesta.

STM:n sivulta löysin myös tietoa siitä, mitä muutoksia vuoden vaihteessa tapahtuu heidän hallinnonalalla. Itseäni kiinnosti kaksi kohtaa: (1) Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki voimaan 2016 ja (2) Uusi yhtiö alkaa hoitaa Säteilyturvakeskuksen kansainvälisiä asiantuntijapalveluja. Lisäksi STM:n sivulta löytyy tietoa Ionisoimaton säteily –lainsäädäntöhankkeesta, joka myös on käynnissä vuonna 2016.

Omassa toiminnassani sähkö- ja magneettikentät ovat edelleen vahvasti mukana vuonna 2016. Esimerkiksi tilannekatsauksia kenttien terveysvaikutuksista julkaistaan edelleen. Lisäksi jatkan Kansainvälisen työterveyskomission – International Commission on Occupational Health (ICOH) Radiation and Work- tieteellisen komitean sihteerinä. Erilaisia artikkeleja on myös tekeillä. Niiden valmistumisesta tulee yleensä nopeimmin tietoa ResearchGate -sivulleni ja twitteriin.

Sähköalan SF6 koulutuksen sisältöön liittyvä Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2066, julkaistiin 17.11.2015. Sen mukaan koulutukset tulevat jonkin verran jatkossa muuttumaan. Odotan, että vuoden 2016 aikana julkaistaan myös kotimainen säädös aiheesta. Sen jälkeen on mahdollista päivittää myös sähköalan SF6 koulutusaineistot ja järjestää uusien säännösten mukaista koulutusta.

Lopuksi haluan vielä kertoa, että myös Tampere3-hanke etenee. Se tarkoittaa prosessia, jossa Tampereella toimivat yliopistot ja Tampereen ammattikorkeakoulu valmistelevat uudenlaisen yliopiston perustamista Tampereelle. Hankejohtajan mielenkiintoinen haastattelu löytyy Rajapinta 4/2015 lehdestä.

Paljon mielenkiintoista on odotettavissa uudelta alkaneelta vuodelta.

Hyvää alkanutta vuotta 2016 kaikille!

Nro. 9 / 2015/2 Työperäinen altistuminen magneettikentille ja sähköiskuille sekä ALS:n riski Sveitsissä

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat tutkivat työperäisen altistuksen (magneettikentät ja sähköiskut) yhteyttä ALS:n riskiin. Sähköammatissa toimimisen ei havaittu lisäävän riskiä.

ALS-taudin esiintymisen on arvioitu olevan pääasiassa satunnaista, jolloin selitys saattaa löytyä ympäristötekijöistä. ALS onkin yhdistetty muun muassa niin kutsuttuihin sähköammatteihin. Tässä tutkimuksessa ALS:n ja työperäisen magneettikentille ja sähköiskuille altistumisen mahdollista yhteyttä tutkittiin käyttäen aineistona laajaa, koko Sveitsin väestön kattavaa Swiss National Cohort -aineistoa, joka koostuu vuosien 1990 ja 2000 väestönlaskennoissa kerätyistä tiedoista yhdistettyinä kuolleisuustilastoihin. Aineistosta selvitettiin ALS-kuolleisuus vuosina 2000–2008 sekä työssä käyneiden ammatit väestönlaskentavuosina.

Altistuksen määritykseen käytettiin kahta työaltistusmatriisia, joista toinen tarjosi tietoa siitä, missä määrin eri ammateissa altistutaan pientaajuisille magneettikentille, ja toinen työhön liittyvien sähköiskujen todennäköisyydestä ammattinimikkeittäin. Sähköammattien ja ALS-riskin yhteyttä selvitettiin lisäksi aiemmissa tutkimuksissa tehtyjen ammattinimikeluokitusten perusteella. Analyysissa käytettiin Coxin suhteellisten riskitiheyksien mallia.

Tämän tutkimuksen tulosten perusteella sähköiskujen todennäköisyys työssä ei ole yhteydessä ALS:ään. Myöskään sähköammatissa toimimisen ei havaittu lisäävän ALS-riskiä. ALS-kuolleisuus näytti kuitenkin olevan muita suurempaa niiden henkilöiden keskuudessa, jotka olivat altistuneet edes toisen väestönlaskennan aikoihin paljon tai kohtalaisesti pientaajuisille magneettikentille. Magneettikenttäaltistuksen ja sähköammattien osalta tulokset olivat näin aiempien tutkimusten vastaisia.

Tutkijoiden johtopäätös oli, että pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja ALS-kuolleisuuden välillä on yhteys ja ALS:n todennäköisyys kasvaa altistuksen voimakkuuden ja keston lisääntyessä. Sähköiskujen vaikutusten osalta tutkimuksen voima oli heidän mukaansa rajallinen, sillä niiden arvioimiseen käytetty työaltistusmatriisi otti huomioon vain vammoihin ja tapaturmiin johtaneet, raportoidut sähköiskutapaukset ja jätti huomiotta muun sähköön liittyvän altistuksen, kuten lievemmät sähköiskut ja sähkökentät.

Lähde:
Huss A, Spoerri A, Egger M, Kromhout H, Vermeulen R. Occupational exposure to magnetic fields and electric shocks and risk of ALS: The Swiss National Cohort. Amyotrophic Lateral Sclerosis and Frontotemporal Degeneration 16 (2015) 80–85.

Nro. 8 / 2015/2 Työperäinen altistuminen sähköiskuille ja magneettikentille ja yhteys ALS-taudin esiintymiseen Ruotsissa

Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä selvitti tapaus-verrokkitutkimuksella sähköammatissa magneettikentille ja sähköiskuille altistumisen ja ALS:n esiintymisen suhdetta Ruotsissa. He erittelivät muun muassa sukupuolet sekä alle ja yli 65-vuotiaiden ikäryhmät. Tutkijoiden mukaan tulokset eivät tue aiempien tutkimusten löydöksiä sähköammatissa toimimisen tai magneettikentille altistumisen yhteydestä kasvaneeseen ALS-riskiin. Heidän mielestään tarvitaan lisätutkimuksia.

Niin sanottuihin sähköammatteihin on johdonmukaisesti yhdistetty kohonnut ALS-taudin riski. Pientaajuisille magneettikentille altistumisen on lukuisissa tutkimuksissa raportoitu olevan ALS:n riskitekijä, mutta tämä yhteys on kuitenkin tutkimusten mukaan heikompi kuin sähköammatissa toimimisen ja ALS:n välinen yhteys. Selitykseksi on ehdotettu sitä, että sähköammateissa altistutaan myös sähköiskuille, mutta tutkimusnäyttö ei toistaiseksi tue tätäkään vaihtoehtoa.

Tämä Ruotsissa tehty laaja populaatiopohjainen, upotettu tapaus-verrokkitutkimus selvitti sähköammatissa magneettikentille ja sähköiskuille altistumisen ja ALS:n esiintymisen suhdetta kolmen magneettikenttiin ja kahden sähköiskuihin liittyvän työaltistusmatriisin avulla. Useimmista aiemmista tutkimuksista poiketen tässä tutkimuksessa otettiin ALS-sairastavuus huomioon pelkkää ALS-kuolleisuutta laajemmin. Analyysissa eriteltiin muun muassa sukupuolet sekä alle ja yli 65-vuotiaiden ikäryhmät.

Vaikka tutkimuksessa hyödynnettiin joko magneettikenttiin tai sähköiskuihin liittyviä erillisiä työaltistusmatriiseja, kummallakaan altistuksella ei havaittu kokonaisuutena katsoen olevan yhteyttä ALS:ään. Myöskään sähköammateissa toimimisen ja ALS:n väliltä ei löydetty yhteyttä. Sähköiskuille altistuminen näytti hieman lisäävän ALS-riskiä alle 65-vuotiaiden ikäryhmässä, mikä voi tutkijoiden mukaan johtua satunnaisesta vaihtelusta. Mahdollista on heidän mielestään toisaalta esimerkiksi sekin, että altistumisen ajankohdalla on ollut merkitystä.

Tutkimus ei tekijöiden mukaan tue aiempien tutkimusten löydöksiä sähköammatissa toimimisen tai magneettikentille altistumisen yhteydestä kasvaneeseen ALS-riskiin. Koska sähköiskujen ja ALS:n yhteydestäkin saatiin vain heikkoa näyttöä, heidän mielestään ALS:n, sähköiskujen ja magneettikenttien väliset yhteydet vaativat yhä lisätutkimuksia.

Lähde:
Fischer H, Kheifets L, Huss A, Peters TL, Vermeulen R, Ye W, Fang F, Wiebert P, Vergara XP, Feychting M. Occupational Exposure to Electric Shocks and Magnetic Fields and Amyotrophic Lateral Sclerosis in Sweden. Epidemiology 26 (2015) 824–830.

Nro. 7 / 2015/2 Työperäinen altistuminen pientaajuisille magneettikentille ja sähköiskuille ja akuutin myelooisen leukemian riski Pohjoismaissa

Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä teki tapaus-verrokkitutkimuksen hyödyntäen yhteispohjoismaista työperäisten syöpien aineistoa. Aineistossa oli mukana 5 409 aikuista, jotka olivat aloittaneet työuransa vuoden 1945 jälkeen ja saaneet akuutin myelooisen leukemian (AML) diagnoosin vuosien 1961 ja 2005 välillä Suomessa, Islannissa, Norjassa tai Ruotsissa, sekä 27 045 verrokkia. Tutkijoiden mukaan AML ei ole tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä työperäiseen magneettikenttä- tai sähköiskualtistukseen tai sähköammatissa työskentelemiseen.

Työperäisen pientaajuisille magneettikentille ja sähköiskuille altistumisen ja akuutin myelooisen leukemian (AML) yhteydestä on toistaiseksi saatu epäjohdonmukaisia tutkimustuloksia. Syynä saattavat olla erot altistumisen arvioinnissa tai tutkimuspopulaatioissa tai liian vähäinen tutkittavien tapausten määrä.

Tämä tapaus-verrokkitutkimus oli upotettu yhteispohjoismaiseen työperäisten syöpien aineistoon (NOCCA). Tutkimuksessa oli mukana 5 409 aikuista, jotka olivat aloittaneet työuransa vuoden 1945 jälkeen ja saaneet AML-diagnoosin vuosien 1961 ja 2005 välillä Suomessa, Islannissa, Norjassa tai Ruotsissa, sekä 27 045 verrokkia, jotka oli kaltaistettu iän, sukupuolen ja maan suhteen. Ammattiin liittyvät tiedot perustuivat väestönlaskentoihin, ja työuran aikainen altistuminen selvitettiin käyttäen työaltistusmatriisien tarjoamia ammattinimikekohtaisia altistumistietoja. Pientaajuisille magneettikentille oli työssä altistunut vähän noin 40 % tutkittavista ja paljon 7 % tutkittavista. Sähköiskujen vaara oli ollut pieni 18 prosentilla ja suuri 15 prosentilla.

Riskin arviointiin käytetyssä ehdollisessa logistisessa regressioanalyysissa otettiin huomioon muita AML:ään yhdistettyjä riskitekijöitä, kuten bentseeni ja ei-ionisoiva säteily, joiden yhteys AML:ään näyttää tähänastisten tutkimusten perusteella vankimmalta. Tulosten luotettavuus arvioitiin useilla eri herkkyysanalyyseilla.

Tulosten perusteella AML ei ole tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä työperäiseen magneettikenttä- tai sähköiskualtistukseen tai sähköammatissa työskentelemiseen. Herkkyysanalyysit eivät aiheuttaneet merkittäviä muutoksia tähän tulokseen. Tutkimuksen suurimmaksi heikkoudeksi tekijät mainitsivat todelliseen altistukseen liittyvän epävarmuuden: työaltistusmatriiseihin perustuva altistuksen määrittely ei ota huomioon eroja samassa ammatissa toimivien henkilöiden välillä, eivätkä väestönlaskentatiedot anna tarkkoja tietoja kussakin ammatissa toimimisen kestosta.

Lähde:
Talibov M, Guxens M, Pukkala E, Huss A, Kromhout H, Slottje P, Martinsen JI, Kjaerheim K, Sparén P, Weiderpass E, Tryggvadottir L, Uuksulainen S, Vermeulen R. Occupational exposure to extremely low-frequency magnetic fields and electrical shocks and acute myeloid leukemia in four Nordic countries. Cancer Causes Control 26 (2015) 1079–1085.

Nro. 6 / 2015/2 Pientaajuiset magneettikentät ja Parkinsonin tauti – tutkimustulosten systemaattinen katsaus ja meta-analyysi

Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä analysoi 11 aikaisempaa tutkimusta, joissa oli selvitetty työperäisen magneettikentille altistumisen yhteyttä Parkinsonin tautiin. Työperäinen altistuminen kentille oli määritetty tutkimuksissa hyvin eri tavoin. Joissain oli otettu huomioon koko työhistoria, mutta joissain määritys perustui henkilön ammattiin tiettynä ajanjaksona. Tulokset eivät antaneet näyttöä siitä, että työperäinen pientaajuisille magneettikentille altistuminen lisäisi riskiä sairastua Parkinsonin tautiin.

Parkinsonin taudin esiintymisen katsotaan olevan satunnaista, jolloin ympäristötekijöillä saattaa olla siihen merkittävä vaikutus. Yhdeksi mahdolliseksi tekijäksi on nostettu esiin pientaajuisille magneettikentille altistuminen. Aiheesta tehdyistä tutkimuksista vuosikymmen sitten kootussa systemaattisessa katsauksessa todettiin vain muutaman tutkimuksen löytäneen jonkinlaisen yhteyden. Koska sen jälkeen on ilmestynyt lukuisia uusia julkaisuja, tämän tutkimuksen tekijät laativat uuden katsauksen. Siinä keskityttiin tutkimuksiin, joissa selvitettiin nimenomaan työperäisen altistumisen yhteyttä Parkinsonin tautiin, sillä magneettikentät ovat siinä usein voimakkaampia kuin yleisessä tausta-altistumisessa.

Katsaukseen sisällytettiin tulokset 11 aiemmasta tutkimuksesta, ja niiden pohjalta tehtiin satunnaisvaikutusten meta-analyysiin perustuva yhteenveto suhteellisista riskeistä. Työperäinen altistuminen pientaajuisille magneettikentille oli määritetty tutkimuksissa hyvin eri tavoin. Joissain tutkimuksissa oli otettu huomioon tutkittavien koko työhistoria, mutta enemmän oli niitä, joissa määritys perustui henkilön ammattiin tiettynä ajanjaksona. Jälkimmäisessä tapauksessa suurimman osan muodostivat tutkimukset, joissa altistuminen oli määritetty kuolintodistuksessa mainitun pitkäaikaisimman ammatin perusteella, mitä pidetään yleisesti riittämättömänä lähteenä altistumisen arvioinnissa.

Tutkimustulosten analyysi ei antanut näyttöä siitä, että työperäinen pientaajuisille magneettikentille altistuminen lisäisi riskiä sairastua Parkinsonin tautiin. Riskiin ei näyttänyt vaikuttavan se, kuinka kauan altistus oli kestänyt tai kuinka voimakasta se oli ollut.

Analyysin tekijöiden mukaan voidaan kuitenkin asettaa kyseenalaiseksi, onko muissa kuin koko työhistoriaan perustuvissa tutkimuksissa tehdyissä arvioinneissa otettu riittävästi huomioon kaikki oleellinen altistus.

Lähde:
Huss A, Koeman T, Kromhout H, Vermeulen R. Extremely Low Frequency Magnetic Field Exposure and Parkinson’s Disease – A Systematic Review and Meta-Analysis of the Data. International Journal of Environmental Research and Public Health 12 (2015) 7348–7356.