Nro. 2 / 2017/1 Yleiskatsaus ympäristöaltistuksen ja lapsuusiän leukemian yhteydestä

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkijat kokosivat tietoa erilaisten ympäristöaltistusten ja lapsuusiän leukemian välisestä yhteydestä. Sähkömagneettisten kenttien lisäksi mukana ovat muiden muassa torjunta-aineet ja radonsäteily. Heidän mielestään katsaus ei vahvista mitään ympäristötekijää leukemian maailmanlaajuisesti merkittäväksi aiheuttajaksi.

Lapsuusiän leukemia on lapsilla maailmanlaajuisesti yleisimmin diagnosoitu syöpä, jonka aiheuttajia on tutkimusryhmän mukaan vahvistettu vain muutamia, esimerkiksi geneettisiä oireyhtymiä ja ionisoiva säteily suurina määrinä. Heidän mukaansa ympäristötekijöiden ja lapsuusiän leukemian riskin välistä yhteyttä on tutkittu laajalti, joten he kokosivat yleiskatsauksen tuloksista.

Tutkimusryhmä löysi aineistosta joitain todisteita lapsuusiän leukemian ja vanhempien työperäisen torjunta-aineille altistumisen välisestä yhteydestä sekä viitteitä yhteyksistä lääketieteellisten tutkimusten, esimerkiksi röntgen- tai tietokonekerroskuvausten, aiheuttamaan säteilyyn tai luonnossa esiintyvään radon-säteilyyn.

Matkapuhelinten tukiasema-antennien ja langattomien verkkojen reitittimien aiheuttamalle radiotaajuiselle sähkömagneettiselle säteilylle altistumista oli kartoitettu useammassakin tutkimuksessa, mutta niiden tuottamat sähkömagneettiset kentät olivat heikompia kuin kauempana sijaitsevien analogisten televisio- tai radiolähetystornien, eikä yhteyttä kohonneeseen leukemiariskiin havaittu.

Useista epidemiologisista tutkimuksista löytyi positiivinen yhteys asuinpaikassa pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja lapsuusiän leukemian väliltä. Yhteisanalyysit osoittivat kuitenkin, että päivittäinen altistustaso oli tällöin yli 0,3/0,4 μT ja voimakkaasti altistuneiden lasten määrä vähäinen, joten harhat ja vääristävät tekijät olivat saattaneet vaikuttaa tulokseen. Uudemmat tutkimustulokset olivat yhteneviä vanhempien tulosten kanssa, mutta tutkimusryhmän mukaan se saattoi vahvistaa joko yhteyden tai harhat.

Tutkimusryhmän mielestä katsaus ei vahvistanut mitään ympäristötekijää leukemian maailmanlaajuisesti merkittäväksi aiheuttajaksi. Koska tauti diagnosoidaan yleensä hyvin varhaisessa iässä ja sairastuneista lapsista on löytynyt todisteita kromosomivaurioista ennen syntymää, he pitävät vanhempien altistusta kiinnostavana tutkimuskohteena. Vaikka paranemisennuste on hyvä kehittyneissä maissa, sairaudesta ja sen hoidosta aiheutuvien myöhempien haittojen vuoksi he kokivat ennaltaehkäisyn kannalta tärkeäksi tunnistaa riskitekijät.

Lähde:
Schüz J, Erdmann F. Environmental Exposure and Risk of Childhood Leukemia: An Overview. Archives of Medical Research 47 (2016) 607–614, http://dx.doi.org/10.1016/j.arcmed.2016.11.017.

Nro. 1 / 2017/1 Pääkirjoitus

|

Kesä on aktiivista konferenssien järjestämisaikaa. Myös sähkö- ja magneettikenttiin liittyvä vuosittainen BioEM-konferenssi (BioEM2017) järjestettiin kesäkuussa 5.–9.6.2017 Hangzhoussa Kiinassa. BioEM-konferenssi on Bioelectromagnetics Societyn (BEMS) ja European Bioelectromagnetics Associationin (EBEA) vuosittainen tapaaminen. Tämänvuotisessa konferenssissa pidettiin muiden muassa erilaisia workshopeja ajankohtaisista aiheista. Esitysten lyhyet abstraktit ovat saatavana konferenssin www-sivuilta (www.bioem2017.org).

Kuten edellisessä tilannekatsauksessa (2/2016) totesin, Suomessa on käynnissä säteilylainsäädännön uudistus. Uusi säteilylaki on ollut lausuntokierroksella, mutta ymmärtääkseni laki tulee voimaan vasta 1.1.2018. Myös muiden säädösten valmistelu etenee. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta on parhaillaan lausuntokierroksella, joka päättyy 14.8. Palaan aiheeseen seuraavissa tilannekatsauksissa.

Pientaajuisten sähkö- ja magneettikenttien osalta erityisen kiinnostavaa on seurata, mitä väestön altistumisesta säädetään, sillä työntekijöiden altistumisesta on jo olemassa velvoittava säädös, valtioneuvoston asetus (388/2016) työntekijöiden suojelemiseksi sähkömagneettisista kentistä aiheutuvilta vaaroilta. Työntekijöiden altistumisen määrittelemiseksi on valmisteilla erilaisia standardeja erityisesti Euroopan tasolla.

Olen löytänyt tähän katsaukseen erilaisia mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Katsaus alkaa ympäristöaltistuksen ja lapsuusiän leukemian välistä yhteyttä käsittelevällä artikkelilla, jossa on mukana sähkömagneettisten kenttien lisäksi myös muita ympäristöaltistuksia. Mielenkiintoista oli huomata, että myös muiden ympäristöaltistusten suhdetta leukemiaan on tutkittu.

Seuraavassa artikkelissa on käsitelty pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien lisäksi välitaajuisia kenttiä. Muutama vuosi sitten konferensseissa keskusteltiin siitä, että välitaajuiset kentät ovat jääneet tutkimatta. Nyt niistäkin näyttää löytyvän tietoa.

Tilannekatsauksessa on mukana eurooppalaisia tutkimustuloksia useammasta maasta, esimerkiksi tanskalainen tutkimus voimajohtojen magneettikentille altistumisen ja lapsuusiän astman välisestä yhteydestä. Tällä kertaa tilannekatsauksessa on myös yksi tutkimus jokapäiväisten sähkö- ja magneettikenttien sydämentahdistimiin aiheuttamista sähkömagneettisista häiriöistä. Aihetta tutkitaan varsin paljon, enkä yleensä ole ottanut niitä mukaan. Koska erilaisten aktiivisten implantoitavien laitteiden kuitenkin käyttö lisääntyy jatkuvasti, päätin ottaa mukaan tämän artikkelin.

Tilannekatsauksen kaksi viimeistä artikkelia käsittelevät työperäistä altistumista eli perinteiseen tapaan tilannekatsaus päättyy tutkimuksiin työntekijöiden altistumisesta. Tällä kertaa aiheena ovat ALS ja keskushermostosairaudet.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

Korpinen työskentelee parhaillaan kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuvana lääkärinä Pohjois-Karjalan keskussairaalassa ja on myös Tampereen yliopistossa dosenttina.

1/2017 Altistumista pientaajuisille sähkö‐ ja magneettikentille tutkitaan erilaisista näkökulmista

1/2017 Altistumista pientaajuisille sähkö‐ ja magneettikentille tutkitaan erilaisista näkökulmista

|

Kesä on aktiivista konferenssien järjestämisaikaa. Myös sähkö- ja magneettikenttiin liittyvä vuosittainen BioEM-konferenssi (BioEM2017) järjestettiin kesäkuussa 5.–9.6.2017 Hangzhoussa Kiinassa. BioEM-konferenssi on Bioelectromagnetics Societyn (BEMS) ja European Bioelectromagnetics Associationin (EBEA) vuosittainen tapaaminen. Tämänvuotisessa konferenssissa pidettiin muiden muassa erilaisia workshopeja ajankohtaisista aiheista.

»

Ajatuksia lentokoneesta

|

Istuin lentokoneessa ja pitkästä aikaa oli aikaa lukea sanomalehtiä. Mielenkiintoisia artikkeleja oli monia, mutta päädyin valitsemaan tähän blogiin niitä, joissa eläimet vaikuttavat terveyteen.

Ilta-Sanomissa (31.5) huomasin artikkelin myyräkuumeesta ja mielenkiintoisen tilaston sen esiintyvyydestä eripuolilla Suomea. THL:n tilastojen mukaan Itä- ja Etelä-Savossa myyräkuumetta näyttää olevan enemmän kuin muualla Suomessa. Toinen mielenkiintoinen havainto oli se, että aika monet eivät edes tiedä sairastaneensa myyräkuumetta. Duodecimin terveyskirjastossa löytyy lisätietoa aiheesta.

Helsingin sanomissa (31.5) oli artikkeli ’Hirvieläimet levittävät punkkeja, mutta punkkitaudit ovat peräisin pikkueläimistä’. Artikkelissa kerrotaan, että borrelioosin ja puutiaisaivotulehduksen yleistymisen ja metsäkauriiden sekä valkohäntäpeurojen kantojen kasvun välillä voisi olla yhteyttä. Aihe vaikutti ihan mielenkiintoiselle, mutta lentokoneessa sitä ei pystynyt alkaa tarkemmin selvittämään.

Ilta-Sanomissa (31.5) kerrottiin myös tarina henkilöstä, joka oli saanut hyttysten levittämän pogostantaudin. Tätä tarinaan en enää ehtinyt kunnolla lukea, mutta sen ymmärsin, että tauti on aika harvinainen. Terveyskirjastosta ja THL:n www-sivuilta löytyy pogostantaudista lisää tietoa, jos aihe alkoi kiinnostaa enemmän.

Mukavaa kesäkuuta kaikille!

STUK:n Isotooppilääketieteen TT-opas oli esillä isotooppipäivillä

|

Viime viikolla oli lääketieteellisen radioisotooppiyhdistyksen Isotooppipäivät Pohjois-Karjalassa (11.5-12.5.2017). Osallistujia oli toista sataa ympäri Suomea. Tilaisuudessa esiteltiin esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen (STUK) vuonna 2016 julkaisemaa Isotooppilääketieteen TT-opasta.

Innostuin selvittämään myös vähän laajemmin STUK:n www-sivuja ja mitä tietoa siellä on isotooppilääketieteen alueelta. Löysin aiheesta oman www-sivun otsikolla Isotooppilääketiede, joka löytyy Säteily terveydenhuollossa -kohdan alta. Sivulta löytyy muiden muassa taulukko, jossa kerrotaan eräiden isotooppitutkimusten määriä (vuonna 2012) ja keskimääräisiä potilasannoksia Suomessa.

STUK:n sivun (isotooppilääketiede) mukaan Suomessa tehdään vuosittain noin 40 000 isotooppitutkimusta, joista suurin osa on luuston tutkimuksia. Vuonna 2012 niitä oli yhteensä 8884. Toiseksi eniten tehtiin vartijaimusolmukkeiden paikantamisen gammakuvausta (4188).

STUK on julkaissut myös laajemman raportin aiheesta Isotooppitutkimukset ja -hoidot Suomessa 2012. Raportissa on verrattu vuoden 2012 tutkimus- ja hoitomääriä vuoteen 2009. Isotooppitutkimusten määrä oli pienentynyt 5 % ja isotooppihoitojen määrä oli lisääntynyt 6 %. Elinkohtaisesti jaotelluista kuvauksista eniten ovat lisääntyneet kasvainten kuvantamiset (53 %) ja eniten ovat vähentyneet verenkiertoelimistön tutkimukset (32 %).

STUK:n verkkosivuilta löytyy myös esite Potilas isotooppitutkimuksessa. Esite on tehty Säteilyturvakeskuksen ja Lääketieteellisen radioisotooppiyhdistys ry:n yhteistyönä. Esitteessä on käytännönläheisestä kerrottu muiden muassa miten tutkimukseen valmistaudutaan, mitä tutkimuksessa tapahtuu ja mitä sen jälkeen. Pieni mielenkiintoinen yksityiskohta vielä esitteestä, jos on heti tutkimuksen jälkeen lähdössä matkalle (esim. lennolle): kannattaa pyytää todistus siitä, että on ollut tutkimuksessa.

Isotooppipäivillä oli paljon muutakin mielenkiintoista. Ala näyttää kehittyvän jatkuvasti.

Mukavaa kevättä kaikille!