Nro. 3 / 2017/2 Asuinpaikassa altistuminen magneettikentille ja lapsuusiän leukemian riski – populaatiopohjainen tapaus-verrokkitutkimus Kaliforniassa

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijoiden tavoitteena oli saada aiempaa varmempia tuloksia magneettikentille altistumisen ja lapsuusiän leukemian välisestä yhteydestä vähentämällä harhojen, väärinluokitusten ja sattumien vaikutusta. Kirjoittajien mukaan heidän tutkimuksensa lapsuusiän leukemiasta Kaliforniassa ei itsessään antanut selkeitä todisteita siitä, että voimakkaampi altistuminen voimajohtojen magneettikentille olisi yhteydessä leukemiariskiin.

Tutkimusryhmän mukaan lapsuusiän leukemian riskiä asuinpaikassaan pientaajuisille magneettikentille altistuneilta lapsilta on tutkittu aiemmin yli 35 epidemiologisessa tutkimuksessa. Kolmessa yhteisanalyysissä on havaittu kohonnut riski melko voimakkaiksi arvioiduilla altistustasoilla, mutta vääristäviä tekijöitä ei ole voitu sulkea pois. Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena saada aiempaa varmempia tuloksia vähentämällä harhojen, väärinluokitusten ja sattumien vaikutusta.

Tutkimusryhmä suoritti laajan väestörekisteripohjaisen tapaus-verrokkitutkimuksen lapsuusiän leukemian riskin ja voimajohtojen magneettikentille altistumisen välisestä yhteydestä Kaliforniassa. Tutkimuksessa oli mukana 5 788 lapsuusiän leukemiatapausta (syntyneet ja saaneet diagnoosin Kaliforniassa vuosina 1986–2008) ja kaltaistetut verrokit. Tutkimusryhmä laski lasten syntymäosoitteiden magneettikenttätasot paikkatietojärjestelmien, ilmakuvien sekä voimajohtojen kuormien ja vaiheiden historiatietojen avulla ja vierailemalla paikan päällä.

Tutkimuksessa huomioitiin ehdottomalla logistisella regressioanalyysillä iän, sukupuolen, rodun / etnisen taustan ja sosioekonomisen aseman vaikutuksen tuloksiin. Tutkimusryhmä selvitti herkkyysanalyysillä mm. geokoodattujen syntymäosoitteiden altistustasotietojen tarkkuuden vaikutuksen ja käytti tutkimuksessaan perustason tarkkuutta (katuosion mukaan). He havaitsivat kahdessa keskimmäisessä altistustasoryhmässä (≥ 0,1 – < 0,2 µT ja ≥ 0,2 – < 0,4 µT) verrokkiryhmään verrattuna hieman alhaisemman leukemiariskin ja voimakkaimman altistustason ryhmässä (≥ 0,4 µT) hieman kohonneen leukemiariskin.

Tutkimusryhmän mukaan heidän tapaus-verrokkitutkimuksensa lapsuusiän leukemiasta Kaliforniassa ei itsessään antanut selkeitä todisteita siitä, että voimakkaammalla altistumisella voimajohtojen magneettikentille olisi yhteys leukemiariskiin. Tulos oli heidän mielestään kuitenkin yhtenevä aiempien tutkimusten kanssa, joissa on raportoitu kohonneesta riskistä.

Lähde:
Kheifets L, Crespi C M, Hooper C, Cockburn M, Amoon A T, Vergara X P. Residential magnetic fields exposure and childhood leukemia: a population-based case–control study in California. Cancer Causes Control 28 (2017) 1117–1123. DOI 10.1007/s10552-017-0951-6.

Nro. 2 / 2017/2 Eläminen sähkö- ja magneettikenttien kanssa

|

Päätoimittajan kommentti: Artikkeliin on tiivistetty CIGRE:n (Council on Large Electric Systems) näkemyksiä sähkö- ja magneettikenttätutkimuksista. CIGRE on sähkövoimajärjestelmiin keskittyvä kansainvälinen voittoa tuottamaton järjestö. Kirjoittajien mukaan sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutuksia on tutkittu jo yli 40 vuotta ja yli 400 tutkimuksessa. He pitävät kausaalista yhteyttä erilaisiin sairauksiin hyvin epätodennäköisenä. CIGRE kuitenkin jatkaa aiheen seuraamista edelleen.

Verkkotaajuisten sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutuksia on artikkelin laatijoiden mukaan tutkittu maailmanlaajuisesti jo yli 40 vuoden ajan yli 400 tutkimuksessa ja tuhansilla laboratoriokokeilla. Heidän mukaansa CIGRE on aina kokenut aiheen tärkeäksi sähkötyöntekijöiden ja koko väestön terveyden ja turvallisuuden kannalta, joten CIGRE:n hallintoneuvostolla on lääkäreistä, tiedemiehistä ja insinööreistä koostuva asiantuntijaryhmä pitämässä hallintoneuvostoa ajan tasalla.

Vaikka kansainvälisissä tutkimuksissa on artikkelin laatijoiden mukaan tuotettu poikkeuksellisen suuri määrä tietoa, niissä ei ole onnistuttu osoittamaan kausaalista yhteyttä minkään tietyn sairauden, kuten lapsuusiän leukemian, muiden syöpien, sydän- ja verisuonisairauksien tai hermostoa rappeuttavien tautien, ja sähkö- tai magneettikentille altistumisen välillä. Siksi he pitävät yhteyttä hyvin epätodennäköisenä.

Heidän mielestään tutkimuksista saadun tieteellisen näytön perusteella ei ole syytä huoleen. Koska ihmisten altistustasot ovat myös hyvin alhaisia, heistä varotoimenpiteet eivät ole tarpeen päivittäisessä altistumisessa verkkotaajuisille sähkö- ja magneettikentille. Riittävän suojan tarjoavat heidän mielestään kansainvälisten organisaatioiden tällä hetkellä suosittelemat altistusrajat, kuten ICNIRP:n suositukset väestöaltistukselle (200 µT) ja työperäiselle altistukselle (1 000 µT).

Artikkelin laatijat eivät usko, että tutkimalla pientaajuisille magneettikentille altistumista kodeissa tai sähkölaitteiden lähellä saadaan enää uusia merkittäviä tuloksia. Heidän mielestään pitäisi sen sijaan tutkia enemmän ihmisten altistumista erittäin korkeille magneettikenttätasoille, joiden tiedetään vaikuttavan keskushermostoon (esim. tuottavan magnetofosfeeneja), sillä kansainvälisten organisaatioiden suosittelemat alistusrajat perustuvat näihin vaikutuksiin. Heidän mukaansa CIGRE seuraa aiheen uusia tutkimuksia ja päivittää tarvittaessa näkökantaansa.

Lähde:
Plante M, Arnera P, Brown D A, Bulcao J A, Lambrozo J, Nakasono S, Souques M, Tripp H. Living with electric and magnetic fields (EMF). ELECTRA nro 292, kesäkuu 2017.

Nro. 1 / 2017/2 Pääkirjoitus

|

Kesän jälkeen on järjestetty muutama mielenkiintoinen kansainvälinen workshop, esimerkiksi COST EMF-MED järjesti lokakuussa sellaisen Wienissä. Yhtenä aiheena oli lääketieteellisten, esteettisten ja kosmettisten EMF-laitteiden turvallisuus. Tilaisuudessa esitettiin arvio, että kehon muotoiluun liittyvien sähkömagneettisia kenttiä hyödyntävien laitteiden (body contouring & energy devices) käyttö kasvaa huomattavasti tulevaisuudessa.

Saksan säteilyturvakeskus (Bundesamt für Strahlenschutz) järjesti 12–14 joulukuuta Münchenissä kansainvälisen workshopin neurodegeneratiivisten sairauksien ja magneettikentille altistumisen välisestä suhteesta (The international workshop: relationship between neurodegenerative diseases and magnetic field exposure). Aiheesta on ollut aikaisemmissa tilannekatsauksissa artikkeleja, ja seuraan aihetta myös jatkossa.

Suomessa on käynnissä edelleen säteilylainsäädännön uudistus. Uusi säteilylaki ja ionisoimatonta säteilyä koskeva asetus ovat yhä valmistelussa, ja niiden arvioidaan tulevan voimaan vuoden 2018 aikana.

Olen löytänyt tähän katsaukseen mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Otin mukaan myös lähinnä CIGRE:n (Council on Large Electric Systems) kannanottoartikkelin, jossa on kerrottu näkemyksiä sähkö- ja magneettikenttätutkimuksista. CIGRE on sähkövoimajärjestelmiin keskittyvä kansainvälinen voittoa tuottamaton järjestö, joka seuraa aktiivisesti kenttien terveysvaikutuksia omalla alallaan. Artikkelin laatijoiden mielestä tutkimuksia on tehty jo niin paljon, ettei ole syytä huoleen.

CIGRE-artikkelin jälkeen kahdessa artikkelissa käsitellään magneettikenttien ja lapsuusiän leukemian välistä yhteyttä. On havaittu esimerkiksi että magneettikentille altistumisen arvioinnissa asuinpaikan tiheä vaihtuminen voi aiheuttaa tutkimusharhoja (eli virhettä) ja sama näkyy myös tutkittaessa ionisoivaa säteilyä.

Viides tiivistelmä käsittelee, miten tiedonsaanti maanalaisten suurjännitteisten kaapeleiden rakentamisesta vaikuttaa väestön hyväksyntään ja suhtautumiseen niitä kohtaan. Sillä, mitä tietoa on käytettävissä, näyttää olevan merkitystä. Artikkelin havaintoja voi ehkä soveltaa käytäntöönkin.

Tilannekatsauksen loppupuolella käsitellään muiden muassa nuorten altistumista magneettikentille Israelissa ja sähköyliherkkyyden tutkimista siirrettävillä laitteilla kotiolosuhteissa. Viimeiseksi artikkeliksi valitsin keskoskaappeja käsittelevän artikkelin. Aihe on herättänyt jonkin verran tutkijoiden kiinnostusta viime vuosina, joten mielestäni siitäkin on hyvä kertoa.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

Korpinen työskentelee parhaillaan kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuvana lääkärinä Pohjois-Karjalan keskussairaalassa ja on myös Tampereen yliopistossa dosenttina.

2/2017 Tutkimuksia pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille altistumisesta – erilaisia altistuslähteitä

2/2017 Tutkimuksia pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille altistumisesta – erilaisia altistuslähteitä

|

Kesän jälkeen on järjestetty muutama mielenkiintoinen kansainvälinen workshop, esimerkiksi COST EMF-MED järjesti lokakuussa sellaisen Wienissä. Yhtenä aiheena oli lääketieteellisten, esteettisten ja kosmettisten EMF-laitteiden turvallisuus. Tilaisuudessa esitettiin arvio, että kehon muotoiluun liittyvien sähkömagneettisia kenttiä hyödyntävien laitteiden (body contouring & energy devices) käyttö kasvaa huomattavasti tulevaisuudessa.

»

Suomeen tuleva pandakaksikko esittelyssä

|

Katselin MTV3:n Huomenta Suomi –aamuohjelmaa, jossa esiteltiin Suomeen saapuva pandakaksikko Hua Bao ja Jin Bao Bao. MTV3:n esittelyn mukaan neljävuotiaasta Hua Baosta on kasvamassa vahva, karhumainen uros, joka painaa jo nyt 110 kiloa. Hoitajien mielestä se on hyvin ovela ja utelias. Neiti Jin Bao Bao on kolmevuotias ja haluaa syödä puussa, mitä muut pandat eivät tarhoissa tee. Näin ne tekevät luonnossa. Tarkemmin pandojen esittelyyn voi tutustua MTV3:n www-sivulta.

Aikaisemmin on jo uutisoitu, että Ähtäriin saapuu vuoden 2018 alussa kaksi pandaa Kiinasta.  MTV Uutiset aikoo seurata pandojen saapumista. Lisäksi pandojen elämää voi seurata kahden vuoden ajan MTV Uutisten kanavilla ja sivuilla muun muassa pandaliven kautta. Useita juttuja aiheesta löytyy jo MTV3:n Pandat Suomeen www-sivulta. On mielenkiintoista nähdä tuleeko pandalivesta yhtä
suosittu kun WWF:n Norppalive on keväisin olleet.

Pandoista löytyy taustatietoa muiden muassa WWF:n www-sivuilta, Yle:n www-sivuita, ja Wikipediasta. WWF:n sivuston mukaan erakkoluonteinen isopanda (Ailuropoda melanoleuca) on luokiteltu vaarantuneeksi. Se kuuluu petoeläimiin, mutta on erikoistunut elämään kasvisravinnolla. Ne syövät lähes yksinomaan bambua. Isopandoja elää vapaana runsaat 1800 yksilöä. Isopandat voi tunnistaa niiden erityisten tuntomerkkien avulla: ison valkoisen pään mustareunaiset silmät ja mustat korvat. Niiden paino on noin 85-125 kg ja pituus 120–190 cm. Panda saavuttaa sukukypsyyden 5,5–6,5 vuotiaan.

Pandojen saapumisen lisäksi muutakin mielenkiintoista on tapahtumassa. Suomi 100 -juhlinta on huipentumassa itsenäisyyspäivänä. Tietoa Suomi 100 -tilaisuuksista löytyy Suomi 100 -organisaation perustamalta www-sivulta.

Esimerkiksi sivusta löytyy juttu ”Tule mukaan juhlimaan: kahvita, liputa, valaise jo 5.12.”, jossa esimerkiksi ehdotetaan kaikkia suomalaisia ja Suomen ystäviä viettämään työpaikoilla, kotona, yrityksissä ja arjen yhteisöissä yhteinen kahvihetki satavuotiaan kunniaksi tiistaina 5.12. kello 14. Myös muuta juhlintaa löytyy päivälle 5.12 ja useille muille loppuvuoden päiville.

Mukava joulukuuta ja Suomi 100 juhlintaa kaikille!