Nro. 3 2022/2 Tasapainoelimen stimulointi pientaajuisilla magneettikentillä ja sähkövirralla ja sen vaikutukset ihmisen subjektiiviseen visuaalisen pystysuoran havaitsemiseen

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät pientaajuisten magneettikenttien aiheuttamien sähkökenttien vaikutuksia ihmisen tasapainoelimeen ja vertasivat niitä vaihtovirtastimulaation vaikutuksiin. He huomasivat pieniä eroja.

Tutkimusryhmän mukaan niin pientaajuisilla magneettikentillä kuin vaihtovirralla stimuloitaessa syntyvät sähkökentät vaikuttavat ihmisen neurofysiologiaan. Esimerkiksi ICNIRP:n suosituksissa huomioidaan heidän mukaansa yhtenä tekijänä fosfeenien (silmien valoaistimuksia, vaikka niihin ei osu valoa) havaitseminen. Sen arvellaan tutkimusryhmän mukaan aiheutuvan verkkokalvon jännitteen muutoksista soluissa, joissa on asteittainen kalvopotentiaali eli kalvojännite. Heidän mukaansa verkkokalvon fotoreseptorien ohella myös tasapainoelimen hiussoluissa on asteittainen kalvopotentiaali ja hiussolut ovat herkkiä sähkökentille.

Elektro- ja magnetofosfeeneja käsittelevissä tutkimuksissa on tutkimusryhmän mukaan raportoitu, että vaihtovirta ja pientaajuiset magneettikentät vaikuttavat tasapainoelimen hiussoluihin eri tavoilla. Vaihtovirran on heidän mukaansa todettu aiheuttavan muutoksia koko tasapainoelimessä, kun taas lateraalinen pientaajuisilla magneettikentillä stimulointi saattaisi vaikuttaa eniten tasapainoelimen soikeaan rakkulaan (utriculus). Siksi he halusivat tutkia tarkemmin pientaajuisten magneettikenttien aiheuttamien sähkökenttien vaikutusta ihmisen tasapainoelimeen ja mahdollisia eroja vaihtovirtastimulaation vaikutuksiin. He tutkivat molempien stimulaatiomuotojen vaikutuksia pystysuoran havaitsemiseen käyttämällä subjektiivisen visuaalisen vertikaalin paradigmaa eli ihmisen havaitseman ja todellisen pystysuoran välistä kulmaa.

Tutkimukseen osallistui 33 tervettä henkilöä, joita altistettiin vaihtovirralle ja pientaajuisille magneettikentille puolentoista tunnin ajan. Tutkimusryhmä havaitsi, että altistuksessa pientaajuiselle magneettikentälle osallistujien suorituskyky vaihteli enemmän. Osallistujilta vei pidemmän aikaa mukauttaa subjektiivista visuaalista vertikaalia samoille tarkkuustasoille kuin vaihtovirta-altistuksessa. Erot vaihtovirta- ja magneettikenttästimulaatioissa olivat heidän mukaansa kuitenkin pieniä.

Tässä tutkimuksessa saatiin esiin pieniä eroja stimuloitaessa tasapainoelintä vaihtovirralla ja pientaajuisilla magneettikentillä, ja tutkimusryhmä korostikin mahdollista vaikutusta tasapainoelimen soikeaan rakkulaan. Heidän mukaansa tämän uuden tiedon tulisi vaikuttaa merkittävästi kansainvälisten ohjeistusten ja standardien tieteellisen perustan laajentamiseen.

Lähde:
Bouisset N, Villard S, Legros A. Vestibular extremely low‐frequency magnetic and electric stimulation effects on human subjective visual vertical perception. Bioelectromagnetics 2022, 43, 355–367.

Nro. 2 2022/2 Miten tasapainoelimen stimulointi verkkotaajuisilla sähkökentillä vaikuttaa ihmisen osoitustarkkuuteen?

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat halusivat selvittää, miten tasapainoelimeen kohdistettu sähkökenttä vaikuttaa käden osoitustarkkuuteen. Tutkimuksessa oli mukana 20 koehenkilöä, joiden tasapainoelintä stimuloitiin tasavirralla ja sinimuotoisella virralla. Tutkijoiden mukaan tulokset eivät viitanneet siihen, tasapainoelimen altistaminen voimakkaalle sähkökentälle muuttaisi ihmisen käden osoitustarkkuutta.

Aiemmissa tutkimuksissa on tutkimusryhmän mukaan todistettu, että tasapainoelimen sähköinen stimulointi pientaajuisilla, korkeintaan 300 hertsin magneettikentillä on laukaissut myogeenisia (lihasperäisiä) reaktioita tasapainoelimessä. 300 Hz on myös yläraja niin kutsutuille pientaajuisille magneettikentille kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn toimikunnan ICNIRP:n vuonna 2010 antamissa ohjeissa. Ohjeiden tarkoituksena on tutkimusryhmän mukaan suojella työntekijöitä ja väestöä näihin kohdistuvien sähkökenttien laukaisemalta hermostimulaatiolta. Aiemmissa tutkimuksissa tasapainoelimen sähköinen stimulointi on tutkimusryhmän mukaan aiheuttanut poikkeamia kurotus- ja osoitustehtävissä. Tästä syystä he pitivät todennäköisenä, että tasapainoelimeen kohdistuvat verkkotaajuiset sähkökentät vaikuttaisivat työntekijöiden turvallisuuteen ja suorituskykyyn, jos työskentely-ympäristössä olisi voimakkaita pientaajuisia magneettikenttiä.

Tutkimusryhmä halusi tutkia, miten tasapinoelimeen kohdistettu sähkökenttä vaikuttaa käden osoitustarkkuuteen. He analysoivat 20 terveen osallistujan käsivarren osoitustarkkuutta, kun tasapainoelintä stimuloitiin tasavirralla (2 mA) ja sinimuotoisella virralla (huippu ± 2 mA 50 hertsin taajuudella). He tutkivat muutoksia osoittamiskäyttäytymisessä tilaorientaation ja liikemuuttujien määrän perusteella.

Varmistaakseen ennen osoitustehtävää, että sähköinen simulaatio oli kohdistettu oikein ja tarpeeksi vahva aiheuttamaan käytösmuutoksia, tutkimusryhmä altisti kaikki osallistujat 2 mA:n tasavirralle osallistujien seistessä silmät kiinni jalat yhdessä. Tämä aiheutti kaikille osallistujille huojuntaa. Varsinaisessa käden osoitustehtävässä he eivät kuitenkaan havainneet merkittäviä vaikutuksia stimuloitaessa tasa- tai vaihtovirralla.

Tutkimusryhmän mukaan tulokset eivät viittaa siihen, että tasapainoelimen altistus voimakkaallekaan sähkökentälle pientaajuisessa magneettikenttäympäristössä muuttaisi ihmisen käden osoitustarkkuutta. Heidän mukaansa selityksenä voisi olla koeympäristösidonnainen tottumismekanismi, joka vähensi nopeasti sähköisen stimuloinnin vaikutusta tehtävän kuluessa. Heidän mielestään tutkimuksesta saatiin kuitenkin voimakkaissa pientaajuisissa magneettikenttäympäristöissä toimivien työntekijöiden turvallisuuden ja suorituskyvyn kannalta hyödyllistä tietoa.

Lähde:
Bouisset N, Carvallo A, Dumur P, Ramdani S, Legros A. Impact of vestibular stimulation at powerline frequency on human pointing accuracy. IEEE ACCESS 2022, 10.1109, 3206047.

Nro. 1 2022/2 Pääkirjoitus

|

Osallistuin marraskuussa etänä Saksan säteilyturvakeskuksen (BfS) järjestämään seitsemänteen lasten leukemiaan liittyvään workshopiin (International Workshop on the Causes of Childhood Leukemia) 28.–30.11. Saksassa. Tilaisuudessa leukemiaa käsiteltiin monesta näkökulmasta. Myös magneettikentille altistumiseen liittyviä tutkimuksia oli esillä.

Aikaisemmissa tilannekatsauksissa olen kertonut, että Euroopan komissio on pyytänyt riippumattomalta tieteelliseltä komitealta SCHEER (Scientific Committee on Health, Environmental and Emerging Risks) sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta kahta tieteellistä kantaa (Opinion I ja II). SCHEER:n www-sivulta huomasin, että SCHEER on järjestänyt julkisen kuulemisen alustavasta lausunnostaan, joka käsittelee radiotaajuutta koskevaa tieteellistä näyttöä. Kommentteja otettiin vastaan 25.9.2022 asti.

Löysin tähän uuteen tilannekatsaukseen mielestäni taas mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Katsauksen alussa on kolme artikkelia, joissa on kokeellisia tutkimustuloksia varsin suurille kentille altistumisesta. Tutkimukset antavat uutta tietoa esimerkiksi siitä, mitä vaikutuksia isoille kentille altistumisella voi olla tasapainoelimen toimintaan.

Valitsin tilannekatsaukseen mukaan myös kaksi erityisesti altistuslähteitä käsittelevää artikkelia. Kaupunkiliikenne sähköistyy, joten oli mielenkiintoista löytää artikkeli sähköajoneuvojen käyttöön liittyvistä kentistä. Myös kotitalouksien induktioliedet ovat varsin kiinnostava aihe, jota toinen alistukseen keskittyvä artikkeli käsittelee.

Työntekijöiden asioita käsitellään tälläkin kertaa katsauksen loppupuolella. Neljän Pohjoismaan kohorttia käyttäen on tutkittu imusolmukesyövän ja työperäisen pientaajuisille magneettikentille altistumisen välistä yhteyttä. Myös motoneuronitautien riskiä käsitellään tilannekatsauksen lopussa.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

Korpinen työskentelee erikoistuvana lääkärinä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä ja on myös Tampereen yliopistossa dosenttina.

02/2022 Sähkömagneettisten kenttien biologisia vaikutuksia tutkitaan myös kokeellisesti koehenkilöillä

02/2022 Sähkömagneettisten kenttien biologisia vaikutuksia tutkitaan myös kokeellisesti koehenkilöillä

|

Osallistuin marraskuussa etänä Saksan säteilyturvakeskuksen (BfS) järjestämään seitsemänteen lasten leukemiaan liittyvään workshopiin (International Workshop on the Causes of Childhood Leukemia) 28.–30.11. Saksassa. Tilaisuudessa leukemiaa käsiteltiin monesta näkökulmasta. Myös magneettikentille altistumiseen liittyviä tutkimuksia oli esillä.


Lataa: [pdf]

Seuraava tilannekatsaus julkaistaan kesällä 2023.

TV:n katselua sähköä säästäen

|

Katsoin TV:stä Finlandia-palkintojen jakotilaisuutta 2022 samalla kun yritin itse säästää sähköä. Huomasin Teksti-TV:stä aikaisemmin, että sähkö on aika kallista. Siksi yritin itse toimia säästeliäästi. Ohjelma löytyy myös Areenasta. Ohjelmaa katsoessani mietin, että ehkä me jatkamme ihan entiseen tapaan toimintaamme, vaikka miltei jatkuvasti tulee tietoa, että pitäisi säästää sähköä. Sähkökatkojakin voi olla tulossa. Sitä en kyllä tiedä, miten paljon kyseisessä palkintojen jakotilaisuudessa oli säästetty sähköä, sillä eihän se katsojille näy.

Selailin ohjelman aikana Iltalehteä ja sieltä löysin kirjoituksen ”Tästä tiedät, että sähkösi katkaistaan pian”. Kirjoituksessa on kerrottu erilaisia tapoja saada tietoa tilanteesta. Itse ihastuin sähköjärjestelmän tilan ”liikennevaloihin”. Fingridin verkkosivuilta löytyy sähköjärjestelmän tilan ”liikennevalot”, jotka havainnollistavat sähkön riittävyyttä. Sieltä löytyi tieto, että ollaan normaalissa tilassa (vihreä valo). Sivulta löytyi myös tieto, että voimajärjestelmän käyttötilanteen vaihtoehtoja ovat: normaali, heikentynyt, vaarassa, häiriö tai häiriön käytönpalautus. Näiden värejä en löytänyt. Hyvä, että ollaan normaalitilassa, mutta sähkön hinta oli silti aika korkea.

Itse päätin pitää TV:n välillä suljettuna, kun palkinnot oli jaettu. Yle:n TV-uutisia aloin kuitenkin katsoa ja sielläkin kerrottiin taas mahdollisista sähkökatkoista. Yle:n sivuilta löytyy myös aiheesta uutinen ”Jo 10 asteen pakkanen Etelä-Suomessa voi laukaista sähkökriisin – katko iskisi Carunan, Helenin ja Elenian asiakkaisiin ensimmäisten joukossa.”

Uutisesta ymmärsin, että esim. aamuisin, kun ihmiset lähtevät töihin, on kulutus korkealla. Tuon voi hyvin huomata pörssisähkön hintaa seuraamalla. Aamuisin klo 7 sähkö on usein selvästi kalliimpaa kuin klo 5 aamulla. Vastaavasti myöhään illalla usein on selvästi halvempaa kuin alkuillasta.

Olen yrittänyt opetella asennoitumaan sähköön niin, että jos sitä käytän, niin käytän sitä tarkoituksella. Nyt kun kerran käytin sähköä katsoakseni Finlandia-palkintojen jakoa, niin kerrottakoon vielä lopuksi, että kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon on voittanut Iida Rauma: ”Lasten kokema väkivalta ei ole mikään pikkujuttu”. Tästäkin aiheesta löytyy Yle:n sivulta uutinen.

Sähkön lisäksi on viime aikoina uutisoitu myös varsin paljon ruuan kallistumisesta. Esim. Yle uutisoi 14.11. ”Ruoan hinnat kohosivat uuteen ennätykseen – katso ruokakoneesta, mikä kallistui eniten”. Uutisessa kerrotaan, että tilastokeskuksen hintatietojen mukaan elintarvikkeet olivat lokakuussa 15,7 prosenttia kalliimpia kuin vuosi sitten. EU-maissa tilanne on myös haastava. Yle uutisoi 17.11. ”Ruoka kallistuu monissa EU-maissa nyt niin paljon, että Suomen hinnannousut tuntuvat murusilta”. Tästä uutisesta löytyy tietoa eri maiden ruoan hinnan kallistumisesta. Unkarissa näyttää nousseen eniten.

Mielenkiintoista nähdä miten hinnat kehittyvät loppuvuoden. Sähkökatkoilta toivottavasti vältymme. No onneksi on valmiina tuollaiset ”liikennevalot”, niin niistä voi katsoa missä mennään.

Mukavaa joulukuuta kaikille!