Nro. 2 2022/2 Miten tasapainoelimen stimulointi verkkotaajuisilla sähkökentillä vaikuttaa ihmisen osoitustarkkuuteen?

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat halusivat selvittää, miten tasapainoelimeen kohdistettu sähkökenttä vaikuttaa käden osoitustarkkuuteen. Tutkimuksessa oli mukana 20 koehenkilöä, joiden tasapainoelintä stimuloitiin tasavirralla ja sinimuotoisella virralla. Tutkijoiden mukaan tulokset eivät viitanneet siihen, tasapainoelimen altistaminen voimakkaalle sähkökentälle muuttaisi ihmisen käden osoitustarkkuutta.

Aiemmissa tutkimuksissa on tutkimusryhmän mukaan todistettu, että tasapainoelimen sähköinen stimulointi pientaajuisilla, korkeintaan 300 hertsin magneettikentillä on laukaissut myogeenisia (lihasperäisiä) reaktioita tasapainoelimessä. 300 Hz on myös yläraja niin kutsutuille pientaajuisille magneettikentille kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn toimikunnan ICNIRP:n vuonna 2010 antamissa ohjeissa. Ohjeiden tarkoituksena on tutkimusryhmän mukaan suojella työntekijöitä ja väestöä näihin kohdistuvien sähkökenttien laukaisemalta hermostimulaatiolta. Aiemmissa tutkimuksissa tasapainoelimen sähköinen stimulointi on tutkimusryhmän mukaan aiheuttanut poikkeamia kurotus- ja osoitustehtävissä. Tästä syystä he pitivät todennäköisenä, että tasapainoelimeen kohdistuvat verkkotaajuiset sähkökentät vaikuttaisivat työntekijöiden turvallisuuteen ja suorituskykyyn, jos työskentely-ympäristössä olisi voimakkaita pientaajuisia magneettikenttiä.

Tutkimusryhmä halusi tutkia, miten tasapinoelimeen kohdistettu sähkökenttä vaikuttaa käden osoitustarkkuuteen. He analysoivat 20 terveen osallistujan käsivarren osoitustarkkuutta, kun tasapainoelintä stimuloitiin tasavirralla (2 mA) ja sinimuotoisella virralla (huippu ± 2 mA 50 hertsin taajuudella). He tutkivat muutoksia osoittamiskäyttäytymisessä tilaorientaation ja liikemuuttujien määrän perusteella.

Varmistaakseen ennen osoitustehtävää, että sähköinen simulaatio oli kohdistettu oikein ja tarpeeksi vahva aiheuttamaan käytösmuutoksia, tutkimusryhmä altisti kaikki osallistujat 2 mA:n tasavirralle osallistujien seistessä silmät kiinni jalat yhdessä. Tämä aiheutti kaikille osallistujille huojuntaa. Varsinaisessa käden osoitustehtävässä he eivät kuitenkaan havainneet merkittäviä vaikutuksia stimuloitaessa tasa- tai vaihtovirralla.

Tutkimusryhmän mukaan tulokset eivät viittaa siihen, että tasapainoelimen altistus voimakkaallekaan sähkökentälle pientaajuisessa magneettikenttäympäristössä muuttaisi ihmisen käden osoitustarkkuutta. Heidän mukaansa selityksenä voisi olla koeympäristösidonnainen tottumismekanismi, joka vähensi nopeasti sähköisen stimuloinnin vaikutusta tehtävän kuluessa. Heidän mielestään tutkimuksesta saatiin kuitenkin voimakkaissa pientaajuisissa magneettikenttäympäristöissä toimivien työntekijöiden turvallisuuden ja suorituskyvyn kannalta hyödyllistä tietoa.

Lähde:
Bouisset N, Carvallo A, Dumur P, Ramdani S, Legros A. Impact of vestibular stimulation at powerline frequency on human pointing accuracy. IEEE ACCESS 2022, 10.1109, 3206047.

Nro. 1 2022/2 Pääkirjoitus

Osallistuin marraskuussa etänä Saksan säteilyturvakeskuksen (BfS) järjestämään seitsemänteen lasten leukemiaan liittyvään workshopiin (International Workshop on the Causes of Childhood Leukemia) 28.–30.11. Saksassa. Tilaisuudessa leukemiaa käsiteltiin monesta näkökulmasta. Myös magneettikentille altistumiseen liittyviä tutkimuksia oli esillä.

Aikaisemmissa tilannekatsauksissa olen kertonut, että Euroopan komissio on pyytänyt riippumattomalta tieteelliseltä komitealta SCHEER (Scientific Committee on Health, Environmental and Emerging Risks) sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta kahta tieteellistä kantaa (Opinion I ja II). SCHEER:n www-sivulta huomasin, että SCHEER on järjestänyt julkisen kuulemisen alustavasta lausunnostaan, joka käsittelee radiotaajuutta koskevaa tieteellistä näyttöä. Kommentteja otettiin vastaan 25.9.2022 asti.

Löysin tähän uuteen tilannekatsaukseen mielestäni taas mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Katsauksen alussa on kolme artikkelia, joissa on kokeellisia tutkimustuloksia varsin suurille kentille altistumisesta. Tutkimukset antavat uutta tietoa esimerkiksi siitä, mitä vaikutuksia isoille kentille altistumisella voi olla tasapainoelimen toimintaan.

Valitsin tilannekatsaukseen mukaan myös kaksi erityisesti altistuslähteitä käsittelevää artikkelia. Kaupunkiliikenne sähköistyy, joten oli mielenkiintoista löytää artikkeli sähköajoneuvojen käyttöön liittyvistä kentistä. Myös kotitalouksien induktioliedet ovat varsin kiinnostava aihe, jota toinen alistukseen keskittyvä artikkeli käsittelee.

Työntekijöiden asioita käsitellään tälläkin kertaa katsauksen loppupuolella. Neljän Pohjoismaan kohorttia käyttäen on tutkittu imusolmukesyövän ja työperäisen pientaajuisille magneettikentille altistumisen välistä yhteyttä. Myös motoneuronitautien riskiä käsitellään tilannekatsauksen lopussa.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

Korpinen työskentelee erikoistuvana lääkärinä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä ja on myös Tampereen yliopistossa dosenttina.

02/2022 Sähkömagneettisten kenttien biologisia vaikutuksia tutkitaan myös kokeellisesti koehenkilöillä

02/2022 Sähkömagneettisten kenttien biologisia vaikutuksia tutkitaan myös kokeellisesti koehenkilöillä

Osallistuin marraskuussa etänä Saksan säteilyturvakeskuksen (BfS) järjestämään seitsemänteen lasten leukemiaan liittyvään workshopiin (International Workshop on the Causes of Childhood Leukemia) 28.–30.11. Saksassa. Tilaisuudessa leukemiaa käsiteltiin monesta näkökulmasta. Myös magneettikentille altistumiseen liittyviä tutkimuksia oli esillä.


Lataa: [pdf]

Seuraava tilannekatsaus julkaistaan kesällä 2023.

TV:n katselua sähköä säästäen

Katsoin TV:stä Finlandia-palkintojen jakotilaisuutta 2022 samalla kun yritin itse säästää sähköä. Huomasin Teksti-TV:stä aikaisemmin, että sähkö on aika kallista. Siksi yritin itse toimia säästeliäästi. Ohjelma löytyy myös Areenasta. Ohjelmaa katsoessani mietin, että ehkä me jatkamme ihan entiseen tapaan toimintaamme, vaikka miltei jatkuvasti tulee tietoa, että pitäisi säästää sähköä. Sähkökatkojakin voi olla tulossa. Sitä en kyllä tiedä, miten paljon kyseisessä palkintojen jakotilaisuudessa oli säästetty sähköä, sillä eihän se katsojille näy.

Selailin ohjelman aikana Iltalehteä ja sieltä löysin kirjoituksen ”Tästä tiedät, että sähkösi katkaistaan pian”. Kirjoituksessa on kerrottu erilaisia tapoja saada tietoa tilanteesta. Itse ihastuin sähköjärjestelmän tilan ”liikennevaloihin”. Fingridin verkkosivuilta löytyy sähköjärjestelmän tilan ”liikennevalot”, jotka havainnollistavat sähkön riittävyyttä. Sieltä löytyi tieto, että ollaan normaalissa tilassa (vihreä valo). Sivulta löytyi myös tieto, että voimajärjestelmän käyttötilanteen vaihtoehtoja ovat: normaali, heikentynyt, vaarassa, häiriö tai häiriön käytönpalautus. Näiden värejä en löytänyt. Hyvä, että ollaan normaalitilassa, mutta sähkön hinta oli silti aika korkea.

Itse päätin pitää TV:n välillä suljettuna, kun palkinnot oli jaettu. Yle:n TV-uutisia aloin kuitenkin katsoa ja sielläkin kerrottiin taas mahdollisista sähkökatkoista. Yle:n sivuilta löytyy myös aiheesta uutinen ”Jo 10 asteen pakkanen Etelä-Suomessa voi laukaista sähkökriisin – katko iskisi Carunan, Helenin ja Elenian asiakkaisiin ensimmäisten joukossa.”

Uutisesta ymmärsin, että esim. aamuisin, kun ihmiset lähtevät töihin, on kulutus korkealla. Tuon voi hyvin huomata pörssisähkön hintaa seuraamalla. Aamuisin klo 7 sähkö on usein selvästi kalliimpaa kuin klo 5 aamulla. Vastaavasti myöhään illalla usein on selvästi halvempaa kuin alkuillasta.

Olen yrittänyt opetella asennoitumaan sähköön niin, että jos sitä käytän, niin käytän sitä tarkoituksella. Nyt kun kerran käytin sähköä katsoakseni Finlandia-palkintojen jakoa, niin kerrottakoon vielä lopuksi, että kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon on voittanut Iida Rauma: ”Lasten kokema väkivalta ei ole mikään pikkujuttu”. Tästäkin aiheesta löytyy Yle:n sivulta uutinen.

Sähkön lisäksi on viime aikoina uutisoitu myös varsin paljon ruuan kallistumisesta. Esim. Yle uutisoi 14.11. ”Ruoan hinnat kohosivat uuteen ennätykseen – katso ruokakoneesta, mikä kallistui eniten”. Uutisessa kerrotaan, että tilastokeskuksen hintatietojen mukaan elintarvikkeet olivat lokakuussa 15,7 prosenttia kalliimpia kuin vuosi sitten. EU-maissa tilanne on myös haastava. Yle uutisoi 17.11. ”Ruoka kallistuu monissa EU-maissa nyt niin paljon, että Suomen hinnannousut tuntuvat murusilta”. Tästä uutisesta löytyy tietoa eri maiden ruoan hinnan kallistumisesta. Unkarissa näyttää nousseen eniten.

Mielenkiintoista nähdä miten hinnat kehittyvät loppuvuoden. Sähkökatkoilta toivottavasti vältymme. No onneksi on valmiina tuollaiset ”liikennevalot”, niin niistä voi katsoa missä mennään.

Mukavaa joulukuuta kaikille!

Pörssisähkön hinta Teksti-TV:ssä – kiitos

Olen jo pidempään seurannut keskustelua sähkön hinnasta ja mahdollisista sähkökatkoista. Yhtenä aamuna yllättäen kuulin radiosta, että nyt Teksti-TV:stä löytyy sivu 189, jossa on tietoa sähkön hinnasta. Olin erityisen ilahtunut siitä, että tieto on Teksti-TV:ssä. Sitä osaavat ikäihmisetkin yleensä käyttää. Ainakin olen saanut itseäni vanhemmilta hyviä Teksti-TV:n käyttövinkkejä. Lisäksi internetin palveluissa on usein ongelmia.

Olen alkanut seurata sivua. Se on mukava, kun vähän ennakkoon tietää milloin sähkö on halpaa. Silloin sähköä on ymmärtääkseni hyvin saatavana. Esim. kännykän tai läppärin lataamista olen siirrellyt hintojen mukaan. Tässä kun oli myrskyinen päivä niin päätin valmistaa uunissa ruokaa. Oli hyvä hetki herkutella. Kun oli kallista, pidin TV:tä auki vain silloin, kun oikeasti katsoin sitä. Vettäkin voi laittaa termospulloon, niin ei tarvitse kalliilla hinnalla käyttää vedenkeitintä.

Tiedän, että nämä ovat pieniä juttuja, mutta jos moni tekee pieniä asioita niin, sillä on oikeasti vaikutusta. Ensimmäiset säästökohteet mitä yleensä ehdotetaan ovat helppoja, mutta sitten kun on asunnon lämpötilaa jo laskettu, suihkuja lyhennetty jne. niin voi olla vaikea löytää lisää kohteita. Kävin vielä Astetta alemmas -kampanjan www-sivulla. Sieltä voi löytää lisää vinkkejä sähkön säästämiseen.

Samoihin aikoihin, kun ihmettelin tuota uutta Teksti-TV:n palvelua, tuli Yle Areenassa lähetystä Millennium Innovation Forumista, jossa jaettiin myös Millennium-palkinto. Sen verran seurasin, että näin kuka sai palkinnon, mutta muuten en ehtinyt seuraamaan. Tällä kertaa Millennium-palkinnon sai aurinkokennojen kehittäjä professori Martin Green. Hänen kehittämänsä tekniikka on mullistanut aurinkosähkön mahdollisuudet. Aiheesta uutisoi mm. Yle 25.10.

Maailma on aika erilainen nykyään mitä se oli palkintoa perustettaessa. Tuskin kukaan silloin olisi ajatellut miten hyvä Teksti-TV:n sisältö voi tänään olla.

Myös Nobelin palkintoja on jaettu viime aikoina. Yleensä en niihin palkintoihin ole juurikaan perehtynyt, mutta tänä vuonna huomasin Helsingin Sanomien keskustelun ”Nobel | Mitä on hiukkasten haamumainen lomittuminen?”, jota voi seurata netissä. En kuunnellut kaikkea, mutta esim. taloustieteen palkituista ymmärsin tällä kertaa paremmin, kun kuuntelin keskustelua. Keskustelun voi kuunnella tallenteena.

Näistä kaikista hienoista tiede- ja innovaatiojutuista huolimatta olen silti eniten innoissani tuosta Teksti -TV:n palvelusta. Ainakin tiedän mistä tietoa löytyy. Tuo on helppo kertoa ja opettaa muillekin. Kiitokset tekijöille.

Mukavaa marraskuuta kaikille!