Nro. 4 2022/1 Magneettikentät ja syöpä: epidemiologia, solubiologia ja teranostiikka

|

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittaja halusi ensin määritellä erityyppiset ja -taajuiset magneettikentät ja niiden luonnolliset ja ihmisen tuottamat lähteet. Sen jälkeen hän selvitti kirjallisuuskatsauksen avulla asuin- ja työpaikassa magneettikentille altistumisen ja syöpien välistä yhteyttä epidemiologian, solubiologian ja teranostiikan näkökulmasta.

Ihmiset altistuvat kotonaan ja töissään monenlaisille eritaajuisille keinotekoisille sähkö- ja magneettikentille. Tässä artikkelissa kirjoittajan tavoitteena oli määritellä ensin erityyppiset ja taajuiset magneettikentät ja niiden luonnolliset tai ihmisen tuottamat lähteet. Sitten hän halusi kartoittaa kirjallisuuskatsauksen avulla asuin- ja työpaikassa magneettikentille altistumisen ja syöpien välistä yhteyttä epidemiologian, solubiologian ja teranostiikan (terapian ja diagnostiikan) näkökulmasta.

Kirjallisuuskatsauksessaan tutkija totesi, että epidemiologisissa tutkimuksissa on löydetty positiivisia yhteyksiä asuinpaikassa magneettikentille altistumisen ja rinta- ja aivosyövän väliltä, mutta työperäisen altistumisen osalta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Aikuisten leukemian osalta tulokset ovat myös olleet ristiriitaisia niin työ- kuin asuinpaikassa altistumisen osalta, mutta lapsuusiän leukemian ja asuinpaikassa altistumisen välisestä yhteydestä on hänen mukaansa löydetty yhä enemmän todisteita.

Tutkijan mukaan elävillä kohteilla tehdyissä (in vivo) tutkimuksissa ja (in vitro) koeputkitesteissä magneettikenttien on todettu vaikuttavan niin ihmisten kuin eläinten (pääasiassa rottien ja hiirien) soluihin, jos kentät ovat voimakkaita ja altistus on pitkäaikaista. Tutkimuksissa tyypillisesti havaittu reaktio on reaktiivisten happiradikaalien tuotanto, joka laukaisee sarjan muita solureaktioita mahdollisesti magneettikenttäaltistuksen suorana seurauksena.

Tutkija kartoitti myös magneettikenttien soveltamista syövän diagnostiikkaan ja hoitoon (teranostiikkaan). Hänen mukaansa useiden syöpien diagnosoinnissa tarvitaan magneettikuvausta. Magneettisten nanohiukkasten avulla puolestaan syöpää voidaan hoitaa nanolääketieteen keinoin esimerkiksi syöpälääkkeiden hallitulla kuljetuksella, nanokirurgialla magnetomekaanisin menetelmin tai syöpäsolujen valikoidulla tuhoamisella magneettisen hypertermian keinoin.

Vaikka tieteentekijät eivät yleisesti ole yksimielisiä magneettikenttäaltistuksen ja syövän välisestä syy-seuraussuhteesta, tutkijan mielestä magneettikentät eivät ole välttämättä syövän suora syy, vaan ne voivat edesauttaa reaktiivisten happiradikaalien tuotantoa ja oksidatiivista stressiä. Tämä puolestaan saattaa laukaista tai edistää syöpägeenien ilmenemistä.

Lähde:
Maffei M E. Magnetic Fields and Cancer: Epidemiology, Cellular Biology, and Theranostics. Int. J. Mol. Sci. 2022, 23, 1339. https://doi.org/10.3390/ijms23031339.

Nro. 3 2022/1 Magneettikenttäaltistus ja lapsuusiän leukemia: systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi tapaus-verrokki- ja kohorttitutkimuksista

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja meta-analyysin avulla eri lähteiden tuottamien magneettikenttien ja lapsuusiän leukemian välistä suhdetta. Tutkimuksessa oli mukana myös sähkölaitteita, esim. sähköpeittoja, jotka tuottavat yli 0,4 μT:n magneettikenttiä.

Vaikka lapsuusiän leukemian yhteyttä voimajohtojen ja erilaisten sähkölaitteiden tuottamiin pientaajuisiin magneettikenttiin on tutkittu runsaasti viimeisen 40 vuoden aikana, tutkimusryhmän mukaan vieläkin on epäselvää, missä olosuhteissa magneettikentät ovat leukemian riskitekijä. He suorittivat systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja meta-analyysin selvittääkseen eri lähteiden tuottamien magneettikenttien ja lapsuusiän leukemian välistä suhdetta.

Tutkimusryhmä etsi systemaattisesti aihetta käsitelleitä tutkimuksia useista tietokannoista. Sitten he tekivät koko aineiston kattavan meta-analyysin, jossa huomioitiin magneettikenttäaltistuksen eri arviointitavat: magneettivuon tiheyden mittaukset (< 0,2 μT vs. > 0,2 μT), lapsen kodin ja voimajohtojen välinen etäisyys (> 200 m vs. < 200 m) ja johtokoodit (matalajännitteiset vs. korkeajännitteiset laitteistokokoonpanot), sekä kaikista näistä kolmesta arviointitavasta omat meta-analyysinsa. He analysoivat myös sähkölaitteiden ja lapsuusiän leukemia välistä yhteyttä. Koko aineiston kattava meta-analyysi osoitti, että lapsuusiän leukemian ja pientaajuisten magneettikenttien välillä oli yhteys (21 tutkimusta, yhteisriskisuhde 1,26), joka oli voimakkaampi (1,51) lähinnä ennen vuotta 2000 tehdyissä tutkimuksissa (myöhemmissä 1,04). Pelkästään 12 magneettikenttämittaustutkimuksen meta-analyysissa lapsuusiän leukemiaan liitetty magneettivuon tiheyden kynnysarvo oli yli 0,4 μT (yhteisriskisuhde 1,37), alhaisemmilla arvoilla yhteyttä ei löydetty. Pelkästään viiden etäisyysarviointitutkimuksen meta-analyysin mukaan 50 metrin sisällä voimajohdoista asuneiden yhteisriskisuhde oli 1,11 ja 200 metrin sisällä asuneiden 0,98. 50 metrin sisällä voimajohdoista asumisen ja akuutin lymfaattisen leukemian erikseen analysoiduksi yhteisriskisuhteeksi saatiin 1,44. Pelkästään viidestä johtokooditutkimuksesta tehty meta-analyysi antoi erittäin korkeajännitteisten laitteistokokoonpanojen osalta yhteisriskisuhteeksi 1,23. Neljän sähkölaitetutkimuksen meta-analyysissa lapsuusiän leukemiariskin havaittiin puolestaan kohonneen sähköpeitoille altistuneilla (yhteisriskisuhde 2,75) ja hieman heikommin sähkökelloille altistuneilla (1,27). Tutkimusryhmä päätteli meta-analyysiensa perusteella, että yli 0,4 μT:n pientaajuisille magneettikentille altistuminen saattaa lisätä lapsuusiän leukemian, todennäköisimmin akuutin lymfaattisen leukemian, riskiä. He yhdistivät lasten suuremman leukemiariskin myös pidempikestoiseen altistumiseen sähkölaitteille, kuten sähköpeitoille, jotka tuottavat yli 0,4 μT:n magneettikenttiä. Lähde: Brabant C, Geerinck A, Beaudart C, Tirelli E, Geuzaine C, Bruyère O. Exposure to magnetic fields and childhood leukemia: a systematic review and meta-analysis of case-control and cohort studies. Rev Environ Health 2022; DOI: 10.1515/reveh-2021-0112.

Nro. 2 2022/1 Kaupalliset ulkoilmataimitarhat väärinä muuttujina sähkömagneettisten kenttien ja lapsuusiän leukemiariskin välisessä suhteessa

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat analysoivat, voiko kaupallisissa taimitarhoissa mahdollisesti käytettäville tuholaismyrkyille altistuminen toimia vääristävänä tekijänä suurjännitteisten voimajohtojen läheisyydelle tai niiden magneettikentille altistumiselle ja siten lisätä lapsuusiän leukemiariskiä. Johtopäätösten tekemiseen tutkimuksessa oli kuitenkin liian vähän kohteita, jotka olivat samanaikaisesti altistuneet voimakkaille magneettikentille ja asuneet lähellä sekä voimajohtoja että taimitarhoja.

Aiemmissa tutkimuksissa ja yhteisanalyyseissa on raportoitu siitä, että asuminen lähellä voimajohtoja ja altistuminen voimakkaille magneettikentille voivat olla yhteydessä kohonneeseen lapsuusiän leukemiariskiin. Kaliforniassa voimajohtojen alla saattaa sijaita kaupallisia taimitarhoja ja niissä saatetaan käyttää tuholaismyrkkyjä, jotka on aiemmissa tutkimuksissa myös todettu potentiaalisiksi lapsuusiän leukemian riskitekijöiksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli analysoida, voisiko kaupallisissa taimitarhoissa mahdollisesti käytettäville tuholaismyrkyille altistuminen toimia vääristävänä tekijänä suurjännitteisten voimajohtojen läheisyydelle tai niiden magneettikentille altistumiselle ja siten lisätä lapsuusiän leukemiariskiä. Tai voisiko se toimia vuorovaikutuksessa edellä mainittujen kanssa leukemiariskiä lisäten.

Tutkimusryhmä suoritti kalifornialaiseen, laajaan lasten leukemiarekisteriin perustuvan tapaus-verrokkitutkimuksen, jossa oli 5 788 tapausta ja yhtä monta verrokkia. He arvioivat altistumista tuholaismyrkyille, voimajohdoille ja magneettikentille malleilla, joissa hyödynnettiin paikkatietojärjestelmiä, ilmasatelliittikuvia, paikalla käyntejä ja muita historiallisia tietoja.

Tutkimusryhmä havaitsi laskennallisten magneettikenttien suhteen lapsuusiän leukemiaan (riskisuhde 1,51) heikkenevän hieman, kun huomioitiin taimitarhan läheisyys (1,43) tai analyysi rajoitettiin kaukana (yli 300 m) taimitarhoista asuneisiin kohteisiin (1,43). Samanlainen kehityssuunta huomattiin voimajohtojen etäisyyden ja lapsuusiän leukemian välillä. Taimitarhan läheisyyden ja lapsuusiän leukemian välinen yhteys pysyi samana tai heikkeni vain hieman, kun otettiin huomioon laskennalliset magneettikentät tai voimajohdon etäisyys. Riskisuhteet jäivät yli kahden, kun jätettiin pois voimakkaille magneettikentille altistuneet tai lähellä voimajohtoja asuneet kohteet. Tarkistukset eri ajanjaksojen, vertailuryhmien tai katkaisupisteiden mukaan eivät vaikuttaneet suhteisiin.

Tutkimusryhmä piti löydöstensä perusteella taimitarhojen lähellä asumista itsenäisenä lapsuusiän leukemian riskitekijänä. Heidän tuloksensa eivät tukeneet hypoteesia siitä, että taimitarhat voisivat toimia selityksenä lapsuusiän leukemiariskin yhteydestä voimajohtojen läheisyyteen ja magneettikentille altistumiseen. Heidän mukaansa tutkimuksessa oli kuitenkin liian vähän kohteita, jotka olivat samanaikaisesti altistuneet voimakkaille magneettikentille ja asuneet lähellä sekä voimajohtoja että taimitarhoja, jotta potentiaalinen vääristävä tekijyys olisi saatu täydellisesti analysoitua.

Lähde: Nguyen A, Crespi C M, Vergara X, Kheifets L. Commercial outdoor plant nurseries as a confounder for electromagnetic fields and childhood leukemia risk. Environmental Research 2022, 212, 113446.

Nro. 1 2022/1 Pääkirjoitus

|

Osallistuin etänä BioEM:n 19.–24.6.2022 Japanin Nagoyassa järjestämään BioEM2022-konferenssiin. Tieteellisen ohjelman lisäksi konferenssissa käsiteltiin EBEA:n ja BEMS:n sulautuessa yhteen muodostuneen uuden BioEM-yhdistyksen toimintaa. Osallistuin BioEM-yhdistyksen yleiskokoukseen. Paljon asioita on saatu valmisteltua, esimerkiksi BioEM:n www-sivut on jo julkaistu ja niitä on tarkoitus kehittää edelleen.

Japanissa järjestettiin myös 19.6.2022 ICNIRP Mini-Symposium, jota seurasin etänä. Tilaisuus keskittyi pääasiassa muihin taajuusalueisiin kuin sähköjärjestelmän kentät. Tilaisuudessa esitetyt diat ovat vapaasti ladattavissa ICNIRP:n www-sivuilta.

Edellisessä tilannekatsauksessa kerroin, että Euroopan komissio on pyytänyt riippumattomalta tieteelliseltä komitealta SCHEER (Scientific Committee on Health, Environmental and Emerging Risks) sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta kahta tieteellistä kantaa (Opinion I ja II). SCHEER:n www-sivulta huomasin, että SCHEER:n työryhmä “Working Group on electromagnetic fields (EMF)” on kokoontunut kerran kuukaudessa tänä vuonna. Tarkempaa tietoa valmistellusta sisällöstä en kuitenkaan löytänyt.

Löysin tähän uuteen tilannekatsaukseen mielestäni taas mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Katsauksen alussa on kaksi artikkelia, joissa käsitellään magneettikenttiä ja lapsuusiän leukemiaa.
Ensimmäisessä artikkelissa on mietitty, voiko taimitarhojen tuholaismyrkyillä olla vaikutusta tutkimustuloksiin. En muista aikaisemmin nähneeni tällaista lähestymistapaa.

Työntekijöiden asioita käsitellään tälläkin kertaa katsauksen loppupuolella. Mukana on muiden muassa artikkeli, jossa on tutkittu työntekijöiden sähkömagneettisille kentille altistumisen mahdollista vaikutusta heidän kortisolitasojensa vaihteluun. Tilannekatsauksen viimeinen artikkeli liittyy EU-direktiiviin 2013/35/EU ja siihen, minkälaisia kokemuksia siitä on Unkarissa.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

01/2022 Sähkömagneettisten kenttien biologisten ja terveysvaikutusten tutkijat uuteen BioEM-yhdistykseen

01/2022 Sähkömagneettisten kenttien biologisten ja terveysvaikutusten tutkijat uuteen BioEM-yhdistykseen

|

Osallistuin etänä BioEM:n 19.–24.6.2022 Japanin Nagoyassa järjestämään BioEM2022-konferenssiin. Tieteellisen ohjelman lisäksi konferenssissa käsiteltiin EBEA:n ja BEMS:n sulautuessa yhteen muodostuneen uuden BioEM-yhdistyksen toimintaa. Osallistuin BioEM-yhdistyksen yleiskokoukseen. Paljon asioita on saatu valmisteltua, esimerkiksi BioEM:n www-sivut on jo julkaistu ja niitä on tarkoitus kehittää edelleen.


Lataa: [pdf]

Seuraava tilannekatsaus julkaistaan talvella 2022.