Nro. 7 2025/1 Koulun kiinteistömuuntamon tuottaman pientaajuisen magneettikentän heikentämishanke

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijoiden tavoitteena oli pienentää Serbian Belgradissa sijaitsevan alakoulun kiinteistömuuntamon muodostamia pientaajuisia magneettikenttiä. Tutkijat mittasivat magneettivuon tiheyden koululuokassa, joka sijaitsi aivan 10/0,4 kV:n kiinteistömuuntamon yläpuolella. Mittausten mukaan Serbian lainsäädännön määrittämä viitetaso 40 μT ylittyi merkittävästi useissa mittauspisteissä. Tutkijat analysoivat mahdollisuutta pienentää kenttää sähköiseen suojaan perustuvien, geometrialtaan erilaisten ratkaisujen avulla. Tulostensa perusteella tutkijat totesivatkin, että suojauksella on merkittävä vaikutus kiinteistömuuntamoiden kenttien pienentämisessä.

Erilaisissa rakennuksissa olevat kiinteistömuuntamot muodostavat pientaajuisia magneettikenttiä. Tutkimusryhmän tavoitteena oli pienentää Serbian Belgradissa sijaitsevan alakoulun kiinteistömuuntamon muodostamia pientaajuisia magneettikenttiä. He aloittivat tutkimuksensa mittaamalla magneettivuon tiheyden alakoulun esikoululuokassa, joka sijaitsi aivan 10/0,4 kV:n kiinteistömuuntamon yläpuolella. Tuloksista selvisi, että Serbian lainsäädännön määrittämä viitetaso 40 μT ylittyi merkittävästi useissa mittauspisteissä.

Tutkijat päättelivät, että magneettikentän taso kiinteistömuuntamon nimelliskuormituksella voisi ylittää Euroopan Neuvoston suosituksessa 1999/519/EY annetun viitetason 100 μT. Siksi kiinteistömuuntamon katon lähellä olevat 0,4 kV:n virtakiskot poistettiin ja korvattiin lattialle sijoitetuilla kaapeleilla. Korjaustoimenpiteiden jälkeen tutkijat toistivat mittauksen, jolloin mitatut arvot olivat kaikissa mittauspisteissä jopa nimelliskuormituksella alle 40 μT.

Tutkimusryhmä havaitsi kuitenkin, että magneettikentän tasot olivat edelleen muuta luokkahuonetta korkeampia paikoissa, joiden alapuolella johdot oli liitetty muuntajaan ja 0,4 kV:n kojeistoon. Vaikka magneettivuon tiheys ei enää ylittäisikään raja-arvoja, tutkijoiden mielestä piti huomioida myös se, että suurimmat arvot luokkahuoneessa mitattiin 0,2 m lattian yläpuolella ja esikoululaiset leikkivät ja makoilevat paljon luokkahuoneen lattialla. Tällöin heidän keskushermostonsa altistuu suoraan pientaajuiselle ionisoimattomalle säteilylle. Sen ehkäisemiseksi tutkijat halusivat arvioida erilaisia passiiviseen suojaukseen perustuvia ratkaisuja magneettikentän heikentämiseksi näissä paikoissa.

Tutkijat analysoivat seitsemän sähköiseen suojaan perustuvaa, geometrialtaan erilaista ratkaisua. He määrittivät tehokkaimman suojan mallintamalla kiinteistömuuntamon ja suojat tietokoneella. Pienimmät magneettikentän arvot saatiin ratkaisulla numero 7, jonka avulla suurin magneettivuon tiheys muuntajan nimelliskuormituksella oli 6,95 μT, kun laskennallinen arvo ilman suojaa oli ollut 27,06 μT. Tutkijat totesivatkin, että suojauksella on merkittävä vaikutus kiinteistömuuntamoiden ympäristövaikutusten pienentämisessä.

Lähde:
Grbić M, Canova A, Giaccone L, Pavlović A, Grasso S. Mitigation of Low Frequency Magnetic Field Emitted by 10/0.4 kV Substation in the School. International Journal of Numerical Modelling: Electronic Networks, Devices and Fields, 2025; 38:e70015. https://doi.org/10.1002/jnm.70015.

Nro. 6 2025/1 Sähkömagneettisten kenttien aiheuttamat riskit yleis- ja lastenlääkäreiden näkökulmasta

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät, miten lääkärit hahmottavat ihmisen kokemia sähkömagneettisten kenttien aiheuttamia ympäristöherkkyysriskejä. Tutkijat tekivät tutkimuksen, johon he kutsuivat Saksan valtion lääkärirekisteristä 3 000 yleislääkäriä ja 2 000 lastenlääkäriä. Yhteensä 614 vastasi verkkokyselyyn tai postin välityksellä lähetettyyn kyselyyn. Lisäksi 25 osallistui fokusryhmähaastatteluihin. Tutkijoiden mukaan merkittävällä osalla näistä lääkäreistä oli heikot subjektiiviset tiedot sähkömagneettisista kentistä eivätkä he pystyneet täysin rajaamaan pois lakisääteiset rajat alittavien magneettikenttien aiheuttamien terveyshaittojen mahdollisuutta.

Vaikka on olemassa erittäin vähän todisteita siitä, että lakisääteiset rajat alittava altistus sähkömagneettisille kentille aiheuttaisi terveyshaittoja, huoli niiden vaikutuksesta on tutkimusryhmän mukaan suhteellisen yleistä Saksassa. Heidän mukaansa monille saksalaisille yleis- tai lastenlääkärit ovat ensimmäinen kontakti terveydenhuoltojärjestelmään ja siten keskeinen tietolähde sähkömagneettisten kenttien aiheuttamista terveysriskeistä. Siksi tutkijoiden mielestä olikin välttämätöntä kartoittaa, miten lääkärit hahmottavat nämä riskit.

Tutkimusryhmä suoritti poikittaistutkimuksen monimenetelmätutkimuksena, ja he kutsuivat siihen Saksan valtion lääkärirekisteristä 3 000 yleislääkäriä ja 2 000 lastenlääkäriä. Kutsutuista 614 vastasi verkkokyselyyn tai postin välityksellä lähetettyyn kyselyyn ja 25 osallistui fokusryhmähaastatteluihin. Vastausten ja haastattelujen perusteella tutkijat arvioivat, hahmottivatko lääkärit sähkömagneettisten kenttien aiheuttaman riskin suureksi, millaiset heidän subjektiiviset tietonsa sähkömagneettisista kentistä olivat ja kuinka yleisesti lääkäreiltä kysyttiin sähkömagneettisista kentistä päivittäisessä työssä. Vastaamatta jättäneiden osuuden korjaamisessa käytettiin monitasoisen regressiomallinnuksen ja jälkiosituksen yhdistelmää.

Tutkimusryhmän keräämien tulosten perusteella noin neljäsosa lääkäreistä ilmoitti hahmottavansa sähkömagneettisiin kenttiin liittyvän terveysriskin suureksi. Vain noin 40 % yleislääkäreistä ja 20 % lastenlääkäreistä ilmoitti vastanneensa sähkömagneettisiin kenttiin liittyviin kysymyksiin vastaanotollaan menneen vuoden aikana, joten aiheen relevanssi ei ollut suuri. Tuloksista kävi myös ilmi, että noin 60 prosentilla lääkäreistä subjektiiviset tiedot olivat heikot.

Tutkimusryhmän mukaan merkittävällä osalla yleis- tai lastenlääkäreistä, jotka hahmottivat riskin suureksi, oli heikot subjektiiviset tiedot sähkömagneettisista kentistä. Näin ollen he eivät pysty täysin rajaamaan pois lakisääteiset rajat alittavien magneettikenttien aiheuttamien terveyshaittojen mahdollisuutta. Siksi tutkijat olivatkin sitä mieltä, että he hyväksyvät helposti epäselvien oireiden syyksi potilaan ehdottamat sähkömagneettiset kentät.

Lähde:
Forster F, Riesmeyer C, Ermel L, Lüthy K, Jung R, Weinmann T. Risks of electromagnetic fields from the perspective of general practitioners and pediatricians. 2025. 26:62. BMC Primary Care. https://doi.org/10.1186/s12875-025-02762-9.

Nro. 5 2025/1 Modernit terveyshuolet ja altistumisen kokemus henkilöillä, jotka raportoivat eriasteisesta herkkyydestä sähkömagneettisille kentille – kahden peräkkäisen tutkimuksen tulokset

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijoiden tavoitteena oli saada tietoa henkilöistä, jotka raportoivat herkkyydestään sähkömagneettisille kentille ja yrittivät etsiä apua sen hoitamiseen. Tutkijat selvittivät heidän terveyshuoliaan, toimintamallejaan ja kokemaansa altistusta COVID-19-rajoitusten aikana, kun tavat muuttuivat ja matkaviestimien käyttö lisääntyi. Tutkimus käsitti kaksi kyselyä. Tutkijat pitivät altistumisen välttämisstrategioita kyseenalaisina, koska heistä ne vaikuttivat joillakin haitallisesti sosiaalisiin suhteisiin, työkykyyn, toimeentuloon ja elämänlaatuun. Tutkijoiden mukaan aiheesta kaivataan jatkotutkimuksia.

Uudenaikaisen tekniikan lisääntyessä monet raportoivat sähkömagneettisille kentille altistumiseen liitetyistä oireista ja ovat sitä mieltä, että heitä vaivaa sähkömagneettisten kenttien aiheuttama ympäristöherkkyys. Aiemmat tutkimukset eivät ole antaneet varmuutta tällaisten oireiden syistä, joten tutkimusryhmän mukaan monet joutuvat usein itse etsimään hoitoratkaisuja ja rajoittavat itse altistumistaan.

Tutkimusryhmän tavoitteena oli saada tietoa sellaisten henkilöiden ominaispiirteistä, jotka raportoivat herkkyydestään sähkömagneettisille kentille ja yrittivät löytää apua sen hoitoon. Tässä tutkimuksessa paneuduttiin näiden henkilöiden moderneihin terveyshuoliin, toimintamalleihin ja kokemaan altistukseen COVID-19-rajoitusten aikana, jolloin vakiintuneet tavat muuttuivat ja matkaviestimien käyttö lisääntyi.

Tutkimus koostui kahdesta kyselystä, jotka tehtiin Belgiassa rajoitusten lieventyessä kesä-/heinäkuussa 2020 ja helmi-/maaliskuussa 2021. Tutkijat valitsivat yhteensä 97 ja 285 henkilöä vastaamaan kysymyksiin herkkyydestä sähkömagneettisille kentille, moderneista terveyshuolista, altistumisen kokemuksista ja strategioista rajoittaa sähkömagneettisille kentille altistumista. Vastausten analysoinnissa tutkimusryhmä hyödynsi epäparametrisia deskriptiivisiä ja usean muuttujan tilastollisia analyyseja.

Analyysien perusteella tutkijat havaitsivat, että itsensä erittäin herkiksi sähkömagneettisille kentille kokevat henkilöt raportoivat enemmän sähkömagneettisiin kenttiin liittyviä terveyshuolia ja strategioita rajoittaa altistumista. Raportoidut strategiat eivät vakuuttaneet tutkijoita, sillä useat vastaajat kokivat silti altistuneensa voimakkaasti sähkömagneettisille kentille.

Tutkijat kyseenalaistivat altistumisen välttämisstrategiat, koska ne olivat vaikuttaneet joillakin haitallisesti sosiaalisiin suhteisiin, työkykyyn, toimeentuloon ja elämänlaatuun. Tutkimusryhmä kaipasikin jatkotutkimuksia aiheesta.

Lähde:
Ledent M, Vatovez B, Roelandt P, Bordarie J, Dieudonné M, De Waegeneer E, Kremer C, Boucher L, Bouland C, De Clercq E M. Modern health worries and exposure perceptions of individuals reporting varying levels of sensitivity to electromagnetic fields: results of two successive surveys. 19.2.2025. Frontiers in Public Health 13:1536167. https://doi.org/10.3389/fpubh.2025.1536167

Nro. 4 2025/1 Tapaus-verrokkitutkimus kodin sähkölaitteiden käytön ja kasvainten välisistä riskeistä

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat keskittyivät pilottitutkimuksessaan kasvainten riskin ja pientaajuisia sähkömagneettisia kenttiä hyödyntävien sähkölaitteiden käytön väliseen yhteyteen. He suorittivat neljässä eri sairaalassa Pakistanin Quettassa tapaus-verrokkitutkimuksen. Tarkoituksena oli selvittää kodin tavallisten sähkölaitteiden käyttöä ja epäiltyä kasvainten riskiä. Tutkijoiden mukaan riski lisääntyi jonkin verran, jos asui muuntamon lähellä. Voimajohtojen lähellä asumisen suhteellinen riski jäi kuitenkin alle yhden.

Viime vuosina pientaajuisia sähkömagneettisia kenttiä hyödyntävien sähkölaitteiden käyttö on lisääntynyt. Useissa tutkimuksissa pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumiseen on liitetty monenlaisten terveyshaittojen kohonnut riski. Tutkimusryhmän mukaan kuitenkin vain muutamissa tutkimuksissa on keskitytty kasvainten riskin ja pientaajuisia sähkömagneettisia kenttiä hyödyntävien sähkölaitteiden käytön väliseen yhteyteen. Tässä tutkimuksessa he halusivat keskittyä tähän yhteyteen.

Tutkimusryhmä suoritti Pakistanin Quettassa neljässä eri sairaalassa tapaus-verrokkitutkimuksen, jossa selvitettiin kodin tavallisten sähkölaitteiden käyttöä ja epäiltyä kasvainten riskiä. Tutkimukseen otettiin mukaan 158 potilasta, jotka kävivät kyseisten sairaaloiden poliklinikoilla ja joilla oli diagnosoitu jonkinlainen kasvain. 158 verrokkia valittiin muiden poliklinikkakäyntien perusteella iän ja sukupuolen mukaan. Tutkimus suoritettiin poliklinikkatarkastuksen yhteydessä yksilöhaastatteluina käyttäen apuna kyselylomaketta, jossa tiedusteltiin kodin erilaisten sähkölaitteiden käyttöä ja lisäksi muun muassa asumista lähellä voimajohtoja tai muuntamoita.

Analysoidessaan kasvainten ja tiettyjen kodin sähkölaitteiden käytön välistä yhteyttä tutkijat hyödynsivät logistista regressiomallia ja laskivat suhteellisen riskin. Tulosten mukaan useimpien laitteiden yhteydessä suhteellinen riski jäi alle yhden. Tutkijat havaitsivat kuitenkin tietokoneen näytön ja mikroaaltouunin käytön lisänneen aavistuksen verran kasvaimen riskiä.

Tutkimuksensa yhteydessä tutkijoilla oli lisäksi mahdollisuus selvittää yhteyttä kasvainten ja pientaajuisille magneettikentille altistumisen välillä. Asuminen muuntamon lähellä lisäsi riskiä jonkin verran, mutta voimajohtojen lähellä asumisen suhteellinen riski jäi alle yhden. Tutkimusryhmän näkikin tutkimuksensa pilottitutkimuksena, joka on avuksi tulevissa alueella suoritettavissa ja aiheeseen liittyvissä epidemiologisissa tutkimuksissa.

Lähde:
Noori S, Aleem A, Sultan I N, Tareen A K, Ullah H, Khan M W. Use of Electrical Household Appliances and Risk of All Types of Tumours: A Case-Control Study. Medical Sciences. 2025, 13, 36. https://doi.org/10.3390/medsci13020036.

Nro. 3 2025/1 Altistuminen suurjännitteisten voimajohtojen muodostamille magneettikentille asuinpaikassa ja lapsuusiän leukemiariski Manner-Ranskassa – GEOCAP-tapaus-verrokkitutkimus vuosilta 2002–2010

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijoiden tavoitteena on ollut arvioida akuutin leukemian riskiä lapsilla, jotka altistuvat pientaajuisille magneettikentille asuessaan lähellä suurjännitteisiä voimajohtoja Ranskassa. Artikkelin mukaan tutkimuksessa löytyneiden uusien epidemiologisten todisteiden valossa pientaajuisilla magneettikentillä ei tutkimusryhmän mielestä todennäköisesti ole yhteyttä akuutin leukemian riskiin. Tutkijat eivät pystyneet selvittämään syytä siihen, että riski yhdistyi etäisyyteen suurjännitteisistä voimajohdoista.

Jo vuosikymmenten ajan erilaisissa tutkimuksissa ympäristöaltistusta pientaajuisille magneettikentille on epäilty lapsuusiän akuutin leukemian riskitekijäksi, ja pientaajuiset magneettikentät on luokiteltu mahdollisiksi karsinogeeneiksi. Uusimmista epidemiologisista tutkimuksista saadut tulokset ovat kuitenkin tutkimusryhmän mukaan olleet heterogeenisiä. Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena arvioida akuutin leukemian riskiä lapsilla, jotka altistuvat pientaajuisille magneettikentille asuessaan lähellä suurjännitteisiä voimajohtoja Ranskassa.

Tutkimuksen aineiston muodostivat 4 117 alle 15-vuotiailla vuosina 2002–2010 diagnosoitua akuutin leukemian tapausta ja 44 838 samoilta vuosilta valittua Ranskan lapsiväestöä edustavaa verrokkia. Tutkijat arvioivat asuinpaikan geokoodatun osoitteen etäisyyden lähimpään 63–400 kV:n ja lähimpään 225–400 kV:n suurjännitteiseen voimajohtoon. Kun laskettiin altistumista geokoodatuissa osoitteissa, huomioitiin myös lähialueella olevien suurjännitteisten voimajohtojen pientaajuisiin magneettikenttiin vaikuttavat ominaisuudet. Geokoodausvirheen ja mahdollisten väärien muuttujien selvittämiseen käytettiin herkkyysanalyysejä.

Tutkimusryhmä totesi, että 0,7 % verrokeista asui enintään 50 m:n etäisyydellä suurjännitteisistä voimajohdoista ja 0,3 % altistui yli 0,3 μT:n pientaajuisille magneettikentille. Ryhmä havaitsi, että asuminen enintään 50 metrin päässä suurjännitteisistä voimajohdoista oli yhteydessä kohonneeseen akuutin leukemian riskiin alle 5-vuotiailla lapsilla. Yhteys oli vieläkin vahvempi, kun käytettiin erittäin tarkkoja geokoodattuja osoitteita. Tutkijoiden mukaan altistuminen pientaajuisille magneettikentille sen sijaan ei liittynyt akuutin leukemian riskiin, eivätkä herkkyysanalyysitkään aiheuttaneet muutoksia tuloksiin.

Tutkimuksessa löytyneiden uusien epidemiologisten todisteiden valossa pientaajuisilla magneettikentillä ei tutkimusryhmän mielestä todennäköisesti ole yhteyttä akuutin leukemian riskiin. Syytä, miksi riski yhdistyi etäisyyteen suurjännitteisistä voimajohdoista, he eivät pystyneet selvittämään.

Lähde:
Mancini M, Hémon D, Faure L, Clavel J, Goujon S. Residential exposure to magnetic field due to high-voltage power lines and childhood leukemia risk in mainland France – GEOCAP case-control study, 2002–2010. Environmental Research. 2025. https://doi.org/10.1016/j.envres.2025.121638.