Nro. 1 / 2009/1 Pääkirjoitus

|

Pientaajuisten sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutuksista käydään nykyisin varsin paljon keskustelua. Ensivaikutelma on se, että vuosittain syntyy varsin paljon uutta tieteellistä tietoa, jota on vaikea seurata. Varsinaista uutta tieteellistä tietoa ei kuitenkaan mielestäni ole viime vuosina tuotettu aikaisempaa enemmän, mutta sen sijaan erilaisia kannanottoja ja yhteenvetoja syntyy ehkä enemmän.

Nykyään Internet mahdollistaa varsin tehokkaan tiedon hankinnan ja jakelun. Sen vuoksi olemassa oleva tieto liikkuu tavallaan tehokkaammin kuin ennen Internetiä. Tämä lisää tuntemusta, että uutta tietoa tulee entistä enemmän ja alkaa olla vaikea hahmottaa, mitä oikeasti tapahtuu. Pysyäkseni itsekin paremmin perillä, mitä tapahtuu pientaajuisten sähkö- ja magneettikenttien terveyskysymysten ympärillä, lupauduin toimittamaan pari kertaa vuodessa aihetta käsittelevän tilannekatsauksen.

Tämän hankkeen tavoitteeksi asetettiin, että tuotetaan noin kahden vuoden ajan tilannekatsauksia sähkö- ja magneettikenttiin liittyvistä lääketieteellispainotteisista tutkimuksista, jotka ovat erityisen kiinnostavia väestöaltistuksen näkökulmasta. Tarkoitus on ylläpitää nykyistä selkeämpää tilannekuvaa eri selvityksistä/tutkimuksista ja niiden merkittävyydestä. Samalla tuetaan voimajohtohankkeiden parissa työskentelevien henkilöiden kykyä keskustella sidosryhmien kanssa eri kysymyksistä ja lisätään yhtiöiden läpinäkyvyyttä tutkimustietoudesta. Hanke painottuu yleisön altistukseen ja siihen liittyviin lääketieteellisiin kysymyksiin. Hanketta rahoittaa Fingrid Oyj. Hankkeen johtoryhmässä on mukana työ- ja elinkeinoministeriö.

Tähän ensimmäiseen tilannekatsaukseen otin mukaan tietoa Maailman terveysjärjestön (WHO) julkaisemasta raportista vuodelta 2007, sekä EU:n komission riippumattoman tieteellisen komitean SCENIHR:n (Scientific Committee on Emerging and Newly Identified Health Risks) tänä vuonna julkaisemasta raportista. Molemmat näyttävät olevan syöpäriskin osalta samoilla linjoilla kuin WHO:n kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC (International Agency for Research on Cancer) on aikaisemmin ollut: ”pientaajuiset magneettikentät ovat mahdollisesti syöpää aiheuttavia”. WHO:n raportissa on myös esitetty sähköyliherkkyyden osalta ihan mielenkiintoisia ajatuksia. Tästä eteenpäin olisi parempi puhua sähkö- ja magneettikenttiin liittyvästä ympäristöperäisestä somatisaatio-oireyhtymästä (idiopathic environmental intolerance with attribution to EMF). Lisäksi tilannekatsauksessa on mukana kymmenen artikkelia, joista löytyy mielenkiintoisia havaintoja.

Referoiduissani tutkimuksissa puhutaan usein lapsuusiän leukemiasta, joskin joskus lapsuus näyttää ulottuvan aikuisikään asti. Oleellista on kuitenkin huomata, että vain pieni osa kaikista lasten leukemiatapauksista saattaa olla magneettikenttien aiheuttamia. Suomessa tällaisten tapausten määräksi on arvioitu 1-2 vuositasolla. Vuontiheysraja, joka useimmiten tällöin mainitaan, on 0,4 μT eli varsin alhainen EU:n akuuttien vaikutusten suositusrajaan 100 μT nähden. Jotkut tutkijat ovat esittäneet jopa alhaisempia vuontiheysarvoja. Kuitenkin kokonaisuutena tietämys on yhä melko rajoittunutta siitä, millaisiin kenttiin ihmiset ovat elämänsä aikana altistuneet.

Arvioin jo mielenkiinnolla, mitä uutta tietoa seuraavaan katsaukseen löydän. Ainakin Kansainvälisen säteilysuojelutoimikunnan ICNIRP:n (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection) nettisivuilta löytyy tieto, että he ovat päivittämässä pientaajuisille kentille altistumiseen liittyviä ohjearvojaan. Ainakin tuolta suunnalta voi tulla uutta tietoa.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen,
tilannekatsauksen päätoimittaja
Tampereen teknillinen yliopisto, Ympäristöterveys

1/2009 Pientaajuisten kenttien terveyskysymyksistä liikkuu paljon tietoa

1/2009 Pientaajuisten kenttien terveyskysymyksistä liikkuu paljon tietoa

|

Pientaajuisten sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutuksista käydään nykyisin varsin paljon keskustelua. Ensivaikutelma on se, että vuosittain syntyy varsin paljon uutta tieteellistä tietoa, jota on vaikea seurata. Varsinaista uutta tieteellistä tietoa ei kuitenkaan mielestäni ole
viime vuosina tuotettu aikaisempaa enemmän, mutta sen sijaan erilaisia kannanottoja ja yhteenvetoja syntyy ehkä enemmän.

»

Uudet ohjeet staattisille magneettikentille altistumisesta

|

Kansainvälinen säteilysuojelutoimikunta ICNIRP (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection) on julkaissut uudet ohjeet staattisille magneettikentille altistumisesta Health Physics -lehden huhtikuun numerossa. Ohjearvot on annettu sekä työntekijä- että väestöaltistukselle.

Valmistellessani ajankohtaispäivän esityksiä, kävin ICNIRP:n kotisivulla ja huomasin, että uusi ohje ”Guidelines on limits of exposure to static magnetic fileds”, on juuri julkaistu. Artikkelissa on esitetty kolme tunnettua fysikaalista mekanismia, millä staattinen magneettikenttä voi olla vuorovaikutuksessa elävän materiaalin kanssa (magnetic induction, magneto-mechanical and electronic interactions). Lisäksi artikkelissa on arvioitu ihmisillä, eläimillä ja soluilla tehtyjä laboratoriotutkimuksia sekä epidemiologisia tutkimuksia. Näiden arvioiden perusteella on esitetty ohjearvot työntekijöiden ja väestön altistumiselle.

Työntekijän osalta, kun kyseessä on pään tai vartalon altistuminen, ohjearvo on 2 T. Jos altistuksen kohteena ovat raajat, on ohjearvo 8 T. Lisäksi tietyissä työsovelluksissa työntekijän altistuminen 8 T asti on mahdollista. Tästä ICNIRP:n ohjeessa on tarkemmat selitykset. Väestön osalta staattisen magneettikentät ohjearvo on 400 mT. Tätä arvoa sovelletaan riippumatta siitä, mikä kehon osa on altistuksen kohteen.

Sen lisäksi, että löysin ICNIRP:n sivulta tämän staattisia magneettikenttiä koskevan ohjeen, huomasin, että myös pientaajuisia sähkö- ja magneettikenttiä koskevaa ohjetta ollaan parhaillaan päivittämässä. Aikataulusta en löytänyt mitään tietoa, joten paras seurata INCIRP:n nettisivulta uutisia, siellä asiasta varmaan aikanaan kerrotaan. Mikäli muutoksia tulee, niin on mielenkiintoista nähdä, miten ne vaikuttavat muihin suosituksiin ja raja-arvoihin.

Tarkemmin tietoa ICNIRP:n kannanotoista löytyy heidän kotisivulta.

Radioaaltoja ympäristössä – uutta tietoa altistumisesta saatavana

|

Langatonta tiedonsiirtoa on nykyään todella paljon. Vaikea enää edes kuvitella aikaa ennen matkapuhelimia tai kannettavia tietokoneita, joiden avulla voi surffata netissä tai lukea sähköposteja missä vaan ilman johtoja. Samalla kun johdottomat mobiilit laitteet ovat lisääntyneet, ovat lisääntyneet myös radioaallot ympäristössä.

Radioaaltoja on ympäristössämme ollut jo pitkään sillä mm. televisio- ja radiolähetyksissä hyödynnetään niitä. Jos on vaikea muistella aikaa ennen kännyköitä, niin vielä vaikeampaa on miettiä, mitä elämä oli ennen televisioita tai edes radioita. Radioaalloille altistuminenkin on jo varsin vanha asia, vaikka välillä kun käydään keskustelua kännyköiden mahdollisista terveysvaikutuksista, tuntuu sille kuin kyseessä olisi ihan uusi ja tuntematon asia. Tietenkin on eri asia altistuksen kannalta pitää kännykkää korvalla, kuin käyttää vanhempaa radioaaltoja hyödyntävää tekniikkaa, mutta siitä huolimatta radioaalloille altistuminen on aika vanha asia.

Joka tapauksessa nykyään esim. kotiympäristössä on paljon erilaisia radioaaltoja hyödyntäviä laitteita kuten mikroaaltouuneja, TV- ja radiolähettimiä, langattomia modeemeja (WLAN- tukiasemia) kannettavan tietokoneen WLAN- kortteja. Jopa itkuhälyttimissä hyödynnetään radioaaltoja. Kodin laitteisiin liittyvä altistuminen ei ylitä altistumisraja-arvoja, mutta silti radioaaltoja hyödyntäviä laitteita on varsin paljon elinympäristössämme.

Säteilyturvakeskus julkaisi tämän vuoden tammikuussa Säteily- ja ydinturvallisuuskatsaukset sarjassa julkaisun ”Radioaallot ympäristössämme”. Julkaisuun on kerätty tietoa esim. siitä, miten voi vähentää halutessaan edellä listattujen laitteiden radioaaltoaltistumista.

Julkaisu on myös hyödyllinen, kun haluaa tietää, miten suurta altistumista eri laitteet aiheuttavat. Tekniikka kehittyy niin nopeasti, että on vaikea pysyä mukana kaikissa laitteissa ja niiden aiheuttamissa altistumisessa. Tosi mukava, että netistä löytyy nykyään julkaisu, mistä saa helposti aiheesta tietoa.

Palavereissa piirtelyllä ja kahvittelulla myönteisiä vaikutuksia

|

Monilla on varmaan kokemuksia tylsistä kokouksista, joissa joutuu ihan pinnistelemään, jotta jaksaa seurata asioiden käsittelyä. Osa osallistujista puuhaa kokouksen aikana jotain muuta esim. kannettavalla tietokoneella tai vaan piirtelee paperille. Kahviakin tulee helposti juotua niin paljon, että alkaa jo epäilyttää, onko siitä itselle haittaa.

Oheispuuhastelusta voi olla kuitenkin hyötyä, se voi auttaa keskittymään käsiteltävään asiaan paremmin. Sen on monet ehkä itse jo huomanneet, mutta asiaa on myös tutkittu. Yksi aiheeseen liittyvä tutkimus löytyy tämän vuoden Applied Cognitive Psychology –lehdestä.

Cambridgen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan piirustelu ja muu oheispuuhastelu saattavatkin olla keinoja, joiden avulla selviydymme paremmin yksitoikkoisista tehtävistä. Palaverissa piirtelevä henkilö voi vaikuttaa välinpitämättömälle, mutta hän itse asiassa painaa asioita paremmin mieleensä piirrellessään, kuin ”aktiivisemmin” kuuntelevat. Tarkemmin tietoa tästä tutkimuksesta löytää myös poliklinikka.fi verkkosivulta.

Piirtelyn lisäksi kokouksissa tulee joutua kahvia. Sen juomisesta näyttää olevan terveydelle hyötyä. Kahvin juonnin on todettu mahdollisesti ehkäisevän aikuistyypin diabetesta ja mahdollisesti jotain muitakin sairauksia. Kahvin hyvistä vaikutuksista näyttää löytyvän tietoa moniltakin verkkosivuilta aina tiedotusvälineistä paahtimoiden nettisivuille. Vaikka kahvin juonti näyttääkin nykytiedon perusteella olevan terveyttä edistävää, niin kahvin ohessa syötävät leivonnaiset voivat aiheuttaa haastetta painon hallinnan suhteen. Niitäkin usein kokouksissa tarjoillaan.

Joka tapauksessa, ihan mukava lähteä tästä seuraavaksi kokoukseen, kun tietää, että ainakin voi vapaasti piirrellä, kun se kerran on osoitettu hyödylliseksi. Ehkä jotain muutakin kokouspuuhastelua voisi kehitellä.

Mukavia piirtelyhetkiä palavereihin kaikille!