Nro. 7 / 2010/2 Pahanlaatuisten veritautien riski ja voimajohtojen magneettikentille altistuminen: tapaus-verrokkitutkimus kahdessa kaupungissa

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkimuksessa on keskitytty pohjois-italialaisten lasten altistumiseen voimajohtojen magneettikentille ja niiden yhteyttä leukemiaan sekä muihin veritauteihin. Tulokset tukivat aikaisempia havaintoja mahdollisesta yhteydestä leukemiariskiin. Tutkijat tulivat kuitenkin siihen johtopäätökseen, että altistuneiden lasten määrä tässä tutkimuksessa oli liian vähäinen päätelmien tekoon.

Jossain epidemiologisissa tutkimuksissa on esitetty yhteys suurjännitteisten voimajohtojen sähkömagneettikentille altistumisen ja lapsuusiän leukemian välillä. Myös nollatuloksia on saatu, joten on epäilty mittaamattomien väärien muuttujien aiheuttamia harhoja.

Tutkimusryhmä tutki leukemian ja muiden pahanlaatuisten veritautien suhdetta magneettikenttäaltistukseen Pohjois-Italiassa Modenan ja Reggio Emilian kaupungeissa. He tunnistivat suurjännitteisten voimajohtojen voimajohtopylväät, joiden magneettikenttien laskettu voimakkuus oli kolmessa luokassa: 0,1–< 0,2, 0,2–< 0,4 ja ≥ 0,4 mikroteslaa.

Tutkijat totesivat 64 vastikään diagnosoitua pahanlaatuista veritautitapausta alle 14-vuotiailla lapsilla näissä kaupungeissa vuosilta 1986–2007 ja hankkivat aina kutakin tapausten kohden neljä verrokkia, joiden asuinhistoriasta ja vanhempien sosioekonomisesta taustasta he keräsivät tietoja.

Tutkijat havaitsivat leukemian suhteellisen riskin olevan 3,2, jos sitä oli edeltänyt asuminen alueella, jolla altistus oli ≥ 0,1 mikroteslaa (riski oli 6,7 kun sosioekonominen tausta huomioitiin). Tämä arvio oli kuitenkin tilastollisesti hyvin epävarma, eikä annos-vastesuhteeseen ollut viittauksia. Akuutin lymfaattisen leukemian suhteellinen riski oli 5,3, kun taas muiden pahanlaatuisten veritautien riski ei ollut lisääntynyt.

Tulokset viittasivat enemmän leukemiariskin kasvuun altistuneiden lasten parissa kuin yhteyden puuttumiseen. Tutkijat tulivat kuitenkin siihen johtopäätökseen, että altistuneiden lasten määrä tässä tutkimuksessa oli liian vähäinen päätelmien tekoon.

Lähde:

Malagoli C, Fabbi S, Teggi S, Calzari M, Poli M, Ballotti E, Notari B, Bruni M, Palazzi G, Paolucci P, Vinceti M. Risk of hematological malignancies associated with magnetic fields exposure from power lines: a case-control study in two municipalities of northern Italy. Environmental Health 2010; 9:16

Nro. 6 / 2010/2 Luonnollisten tappajasolujen toiminnan väheneminen työntekijöillä, jotka altistuvat yli 1 µT:n pientaajuisille magneettikentille

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkijat saivat mielenkiintoisen tuloksen. Niillä työntekijöillä, jotka altistuvat yli 1 µT:n pientaajuisille magneettikentille, huomattiin NK-solujen toiminnan vähenemistä. Tulos voisi ehkä selittää magneettikentille altistumiseen liitettyjä terveysvaikutuksia.

Tutkimusryhmä havaitsi alustavassa tutkimuksessa luonnollisten tappajasolujen toiminnan perifeerisen veren lymfosyyteissä vähenneen työntekijäryhmällä, joka oli altistunut yli 1 µT:n pientaajuisille magneettikentille. He laativat jatkotutkimuksen vahvistaakseen tämän tuloksen.

Henkilökohtaista altistusta pientaajuisille magneettikentille seurattiin kahden työvuoron ajan 121 työntekijältä, jotka työskentelivät erilaisissa tehtävissä. Altistumistaso laskettiin aikapainotettuna keskiarvona (TWA). Kohteet luokiteltiin vähän altistuneisiin (TWA £ 0,2 µT), keskimääräisesti altistuneisiin (TWA 0,21–0,99 µT) tai enemmän altistuneisiin (TWA ≥ 1 µT).

Enemmän altistuneilla työntekijöillä NK-solujen toiminta oli vähentynyt merkittävästi verrattuna vähän altistuneisiin. Keskimääräisesti altistuneilla havaittiin myös vähenemistä, mutta ero ei ollut merkittävä. Myös monimuuttuja-analyysi vahvisti altistuksen ja NK-solujen toiminnan välisen yhteyden.

Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, että pientaajuiset magneettikentät saattaisivat vaikuttaa kasvainten kehittymiseen aiheuttamalla muutoksia immuunijärjestelmässä. Kun huomioidaan NK-solujen toiminta isäntäpuolustuksena syöpää vastaan, tässä tutkimuksessa havaittu vaikutus NK-solujen toimintaan tukee tätä hypoteesia. Lisäksi aiemmissa epidemiologisissa tutkimuksissa on raportoitu hermostoa rappeuttavien tautien kohonnut riski pientaajuisille magneettikentille altistuneilla työntekijöillä. Myös näissä taudeissa on havaittu muutoksia NK-solujen toiminnassa.

Tässä tutkimuksessa saadut tulokset yli 1 µT:n altistuksen vaikutuksesta NK-solujen toimintaan voivat viitata pientaajuisten magneettikenttien vaikutuksen mahdolliseen mekanismiin. Tutkijoiden mukaan tutkimustulos saattaa avata uusia mahdollisuuksia magneettikenttien pitkäaikaisten haittavaikutusten tutkimukseen.

Lähde:

Gobba F, Bargellini A, Bravo G, Scaringi M, Cauteruccio L, Borella P. Natural Killer Cell Activity Decreases in Workers Occupationally Exposed to Extremely Low Frequency Magnetic Fields Exceeding 1 µT. International Journal of Immunopathology and Pharmacology 2009;22 (4):779–786

Nro. 5 / 2010/2 Ammatillinen altistuminen pientaajuisille magneettikentille ja veren imusolujen luonnolliset tappajasolut

|
Päätoimittajan kommentti: Artikkelissa on tutkittu pientaajuisille magneettikentille altistuneita työntekijöitä ja heidän NK-solujensa (Natural Killer) toimintaa ja havaittu muutoksia, jotka voisivat selittää pientaajuisten magneettikenttien mahdollista karsinogeenisuutta. Tutkijat toteavat jatkotutkimukset tarpeellisiksi.

Pientaajuiset magneettikentät ovat mahdollisia karsinogeeneja ihmiselle. Luonnollisilla tappajasoluilla eli NK-soluilla on tärkeä rooli syövän kehittymisen hallinnassa. Pientaajuisten magneettikenttien haittavaikutuksesta NK-solujen toimintaan on esitetty hypoteeseja aiemmissa tutkimuksissa.

Tutkimusryhmä tutki NK-solujen toimintaa 52 työntekijästä, jotka olivat altistuneet pientaajuisille magneettikentille eri tehtävissä eritasoisesti. Henkilökohtaista altistumista mitattiin säteilyannosmittareilla kolmen täyden työvuoron ajan päiväkohtaisen vaihtelun huomioimiseksi. Myös ympäristöaltistusta työpaikan ulkopuolella seurattiin.

Työntekijöiden magneettikenttätaso ilmaistiin aikapainotettuna keskiarvona (TWA). NK-solujen toimintaa mitattiin perifeerisen veren lymfosyyteistä. Koko ryhmän aikapainotetun keskiarvon mediaani oli 0,21 µT. Työntekijät jaoteltiin aikapainotettujen keskiarvotasojen mukaan vähän altistuneisiin (26 kohdetta, TWA £ 0,2 µT) ja enemmän altistuneisiin (26 kohdetta, TWA > 0,2 µT).

Tutkijat havaitsivat laskevan suuntauksen enemmän altistuneiden NK-solujen toiminnassa verrattuna vähän altistuneisiin, mutta ero ei ollut merkittävä. Tutkijat valitsivat eniten altistuneen alaryhmän (12 kohdetta TWA > 1 µT), eivätkä havainneet eroa vähän ja eniten altistuneiden kohteiden henkilökohtaisissa muuttujissa. Kun otettiin huomioon sekä efektorisolujen ja kohdesolujen suhteet 12:1–50:1 että niiden efektorisolujen määrä, jotka tappavat 30 % kohdesoluista (LU), eniten altistuneiden NK-solujen toiminnassa havaittiin merkittävää vähenemistä verrattuna vähän altistuneisiin.

Kun huomioidaan NK-solujen toiminta isäntäpuolustuksena syöpää vastaan, tästä tutkimuksesta saadut tulokset yli 1 µT:n tasoisille pientaajuisille magneettikentille altistuneista työntekijöistä tukevat hypoteesia ja lisäävät tarvetta tutkia aluetta tarkemmin.

Lähde:

Gobba F, Bargellini A, Scaringi M, Bravo G, Borella P. Extremely Low Frequency-Magnetic Fields (ELF-EMF) occupational exposure and natural killer activity in peripheral blood lymphocytes. Science of the Total Environment 2009;07:1218–1223

Nro. 4 / 2010/2 Yhteisanalyysi pientaajuisista magneettikentistä ja lapsuusiän aivokasvaimista

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkijat ovat tehneet aikaisempien tutkimusaineistojen perusteella analyysin pientaajuisen magneettikenttäaltistuksen ja lapsuusiän aivokasvaimien välillä. Tutkijoiden mukaan tuloksista saatiin vain vähän näyttöä pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumisen ja lapsuusiän aivokasvaimien välisestä yhteydestä.

Yhteisanalyysit voivat antaa epidemiologisen käsityksen altistuksen ja taudin yhteyksistä. Niissä käytetään tutkimusmateriaalina aiempien tutkimusten raakadataa, jolloin kaikkiin tutkimuksiin voidaan soveltaa samoja analyysejä.

Lapsuusiän leukemiaa ja pientaajuisille magneettikentille (ELF-MF) altistumista käsitteleviä yhteisanalyysejä on tehty, ja niiden tuloksena yhteys on löytynyt. Yhteisanalyysejä lapsuusiän aivokasvaimista ja pientaajuisille magneettikentille altistumisesta ei puolestaan ole laadittu.

Tutkijat laativat yhteisanalyysin, jossa he käyttivät materiaalinaan alkuperäistietoja kymmenestä pientaajuisille magneettikentille altistumisesta ja lapsuusiän aivokasvaimia käsittelevästä tutkimuksesta.

Sen tuloksena lapsuusiän aivokasvainten todennäköisyys pientaajuisten magneettikenttien altistumisluokassa 0,1–< 0,2 µT oli 0,95; luokassa 0,2–< 0,4 µT se oli 0,70 ja luokassa ≥ 0,4 µT se oli 1,14 verrattuna aina < 0,1 µT:n altistukseen.

Tutkimustuloksista saatiin vain vähän näyttöä pientaajuisille sähkömagneettikentille altistumisen ja lapsuusiän aivokasvainten väliselle yhteydelle.

Leikkauspisteiden muuttaminen, väärien muuttujien lisäsäädöt, tiettyjen tutkimusten poisjättäminen, jako mittaustavan tai asuinmuodon mukaan tai epäparametrinen arvio altistus-vastesuhteesta eivät tuoneet analyysiin johdonmukaisia, tilastollisesti merkittäviä todisteita lapsuusiän aivokasvainriskin yhteydestä altistumiseen pientaajuisille magneettikentille.

Lähde:

Kheifets L, Ahlbom A, Crespi C. M, Feychting M, Johansen C, Monroe J, Murphy M. F. G, Oksuzyan S, Preston-Martin S, Roman E, Saito T, Savitz D, Schüz J, Simpson J, Swanson J, Tynes T, Verkasalo P and Mezei G. A Pooled Analysis of Extremely Low-Frequency Magnetic Fields and Childhood Brain Tumors. Am J Epidemiol 2010;172:752-761

Nro. 3 / 2010/2 Etelä- Korean konferenssissa esillä muiden muassa artikkeleja väestön altistumisesta magneettikentille

|
Päätoimittajan kommentti: Kotimaisia tutkimusaineistoja oli esillä Bioelectromagnetics Society:n vuosittaisessa konferenssissa. Mitatut magneettikentät ovat varsin pieniä. Sähkökentille altistumisen mittausmenetelmää on tutkittu työtehtävässä ”lampun vaihto nostokorista” 110 kV sähköasemalla. Suuria eroja ei ole menetelmien välillä.

Kahdessa TTY:n konferenssiartikkelissa oli tutkittu väestön altistumista pientaajuisille magneettikentille Suomessa. Niistä ensimmäisessä vapaaehtoiset koehenkilöt kantoivat mukana pitkäaikaismittareita ML-1. Altistumista tutkittiin kolmessatoista mittauksessa. Suurin mitattu magneettivuon tiheys oli 4,6 μT, kun henkilö matkusti junalla. Yleensä mittaustulokset olivat alle 1 μT tasoa ja selvästi alle ohjearvojen.

Toisessa väestöaltistumista käsitelleessä tutkimuksessa keskityttiin erilaisten laitteiden aiheuttamaan yhteisaltistukseen kotona mm. keittiössä työskenneltäessä. Samanaikaisesti oli käytössä useita laitteita, ja niiden yhdessä aiheuttaman altistumisen spektriä tutkittiin erilaisilla mittauksilla. Magneettikentät mitattiin Narda ELT-400 mittarilla (tarkkuus ±4% RMS). Lisäksi näytteiden spektri tallennettiin Sony TCD-D8 DAT nauhurille ja niitä analysoitiin äänianalysaattorilla B&K2260. Mitatut arvot olivat selvästi alla ohjearvojen. Ainoastaan mikroaaltouunin ja TV:n edestä mitattiin joitakin arvoja, jotka olivat 5 % suurempia väestöaltistuksen ohjearvosta. Aika- ja taajuusanalyysien perusteella voitiin huomata, että mitatut magneettikentät sisälsivät sen verran muita taajuuskomponentteja kuin 50 Hz, että suoraan mitatusta magneettikentästä ei voida päätellä miten lähellä altistus on ohjearvoja.

Kolmannessa TTY:n artikkelissa tutkittiin työntekijän sähkökenttäaltistumista työtehtävässä ”lampun vaihtaminen nostokorista” 110 kV sähköasemilla. Artikkelissa vertailtiin kahta mittaustapaa ja niillä saatuja tuloksia. Mittaukset tehtiin, niin että mittari oli pitkän varren päässä ja mittaaja nostokorissa. Mittaus tehtiin joko sivulta tai alhaalta suhteessa työskentelyalueeseen. Aineiston määrä oli varsin pieni. Tulosten perusteella pääteltiin, että epävarmuus on noin 20 % sisältäen mittausjärjestelmän epävarmuuden.

Lähde:

Holm A, Korpinen L. Long-term measurement of free time exposure to low frequency magnetic fields in Finland. Bioelectromagnetics Society 32nd Annual Meeting (BEMS), June 14-18, 2010, Seoul, Korea 2 p.

Österholm L, Pääkkönen R, Lehtelä R, Holm A Korpinen L. An example of exposure to magnetic fields in the home. Bioelectromagnetics Society 32nd Annual Meeting (BEMS), June 14-18, 2010, Seoul, Korea 2 p.

Pääkkönen R, Holm A, Korpinen L. Exposure to electric and magnetic fields at 110 kV substation while performing the task ‘Changing a bulb from a man hoist’ in the Tampere region. Bioelectromagnetics Society 32nd Annual Meeting (BEMS), June 14-18, 2010, Seoul, Korea 2 p.