Nro. 3 / 2010/2 Etelä- Korean konferenssissa esillä muiden muassa artikkeleja väestön altistumisesta magneettikentille

|
Päätoimittajan kommentti: Kotimaisia tutkimusaineistoja oli esillä Bioelectromagnetics Society:n vuosittaisessa konferenssissa. Mitatut magneettikentät ovat varsin pieniä. Sähkökentille altistumisen mittausmenetelmää on tutkittu työtehtävässä ”lampun vaihto nostokorista” 110 kV sähköasemalla. Suuria eroja ei ole menetelmien välillä.

Kahdessa TTY:n konferenssiartikkelissa oli tutkittu väestön altistumista pientaajuisille magneettikentille Suomessa. Niistä ensimmäisessä vapaaehtoiset koehenkilöt kantoivat mukana pitkäaikaismittareita ML-1. Altistumista tutkittiin kolmessatoista mittauksessa. Suurin mitattu magneettivuon tiheys oli 4,6 μT, kun henkilö matkusti junalla. Yleensä mittaustulokset olivat alle 1 μT tasoa ja selvästi alle ohjearvojen.

Toisessa väestöaltistumista käsitelleessä tutkimuksessa keskityttiin erilaisten laitteiden aiheuttamaan yhteisaltistukseen kotona mm. keittiössä työskenneltäessä. Samanaikaisesti oli käytössä useita laitteita, ja niiden yhdessä aiheuttaman altistumisen spektriä tutkittiin erilaisilla mittauksilla. Magneettikentät mitattiin Narda ELT-400 mittarilla (tarkkuus ±4% RMS). Lisäksi näytteiden spektri tallennettiin Sony TCD-D8 DAT nauhurille ja niitä analysoitiin äänianalysaattorilla B&K2260. Mitatut arvot olivat selvästi alla ohjearvojen. Ainoastaan mikroaaltouunin ja TV:n edestä mitattiin joitakin arvoja, jotka olivat 5 % suurempia väestöaltistuksen ohjearvosta. Aika- ja taajuusanalyysien perusteella voitiin huomata, että mitatut magneettikentät sisälsivät sen verran muita taajuuskomponentteja kuin 50 Hz, että suoraan mitatusta magneettikentästä ei voida päätellä miten lähellä altistus on ohjearvoja.

Kolmannessa TTY:n artikkelissa tutkittiin työntekijän sähkökenttäaltistumista työtehtävässä ”lampun vaihtaminen nostokorista” 110 kV sähköasemilla. Artikkelissa vertailtiin kahta mittaustapaa ja niillä saatuja tuloksia. Mittaukset tehtiin, niin että mittari oli pitkän varren päässä ja mittaaja nostokorissa. Mittaus tehtiin joko sivulta tai alhaalta suhteessa työskentelyalueeseen. Aineiston määrä oli varsin pieni. Tulosten perusteella pääteltiin, että epävarmuus on noin 20 % sisältäen mittausjärjestelmän epävarmuuden.

Lähde:

Holm A, Korpinen L. Long-term measurement of free time exposure to low frequency magnetic fields in Finland. Bioelectromagnetics Society 32nd Annual Meeting (BEMS), June 14-18, 2010, Seoul, Korea 2 p.

Österholm L, Pääkkönen R, Lehtelä R, Holm A Korpinen L. An example of exposure to magnetic fields in the home. Bioelectromagnetics Society 32nd Annual Meeting (BEMS), June 14-18, 2010, Seoul, Korea 2 p.

Pääkkönen R, Holm A, Korpinen L. Exposure to electric and magnetic fields at 110 kV substation while performing the task ‘Changing a bulb from a man hoist’ in the Tampere region. Bioelectromagnetics Society 32nd Annual Meeting (BEMS), June 14-18, 2010, Seoul, Korea 2 p.

Nro. 2 / 2010/2 ICNIRP uudisti ohjearvonsa

|
Päätoimittajan kommentti: ICNIRP:n ohjearvot uudistuivat. Väestön ja työntekijöiden referenssiarvot magneettikenttien osalta nousivat kaksinkertaisiksi tasoille 200 mikroteslaa ja 1000 mikroteslaa. Sähkökenttäarvot pysyivät ennallaan 5 kV/m ja 10 kV/m. Ohjearvoista käytetään käsitteitä perusrajat ja referenssiarvot. Nämä käsitteet eivät ainakaan vielä ole yleisesti käytettyjä, joten niiden soveltaminen voi olla vähän epäselvää.

ICNIRP:n uudet ohjearvot julkaistiin Health Physics- lehden joulukuun numerossa otsikolla ICNIRP guidelines ”Guidelines for limiting exposure to time-varying electric and magnetic fields (1 Hz to 100 kHz)”.

Artikkeli sisältää ensin mm. muutaman sivun kuvauksen pientaajuisten kenttien terveysvaikutuksista ja sen jälkeen tullaan varsinaisiin ohjearvoihin. Ensin kerrotaan perusrajoitukset (basic restrictions). Arvot on jaettu työntekijäaltistukseen ja väestöaltistukseen ja niiden alla vielä päänalueen keskushermoston (CNS tissue of the head) arvoon ja muuhun altistukseen (all tissue of head and body). Näille on annettu omat sisäisen sähkökentän arvot (internal electric fields V/m).

Työntekijöiden osalta 50 Hz sisäisen sähkökentän arvot ovat 0,1 V/m ja 0,8 V/m ja väestön osalta 0,02 V/m ja 0,4 V/m. Pään keskushermoston alueen arvot ovat aina pienempiä kuin muita kudoksia koskevat arvot.

Seuraavaksi on esitetty referenssiarvot (reference levels). Työntekijäaltistuksen osalta 50 Hz sähkökenttäarvo on 10 kV/m ja magneettikenttäarvo on 1000 mikroteslaa. Väestöaltistuksen arvot ovat 5 kV/m ja 200 mikroteslaa. Artikkelissa on myös ohjearvot muille kuin 50 Hz kentille. Lisäksi on oma lukunsa, jossa on kerrottu, miten toimitaan, kun samanaikaisesti altistutaan useille eritaajuisille kentille.

Artikkelin liitteessä on myös varsin kattava sanasto, jossa on määritelty alan termistöä.

Lähde: ICNIRP statement – guidelines for limiting exposure to time-varying electric and magnetic fields (1 Hz to 100 kHz). International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection. Health Phys.2010; 99(6):818-836.

Nro. 1 / 2010/2 Pääkirjoitus

|

Tätä tilannekatsausta kootessa löytyi oikeastaan yllättävän paljon uusia tutkimuksia aiheista, joita luulin jo tutkitun riittävästi. Ehkä pientaajuisiin kenttiin liittyvät mahdolliset terveysvaikutukset ovat tällä hetkellä vähän enemmän tutkijoiden mielenkiinnon kohteena kuin muutama vuosi sitten.

Varsinainen uutinen on se, että kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn toimikunta ICNIRP (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection) julkaisi joulukuussa uudet ohjearvonsa. Tällä kertaa niitä myös muutettiin. Biologinen perusta on tavallaan muuttunut, sillä enää ei ohjearvoja esitetä virrantiheyksinä vaan uutena käyttöön on otettu sisäisten jännitteiden arvot. Tarkemmin muutoksista voi lukea katsauksen kohdasta kaksi.

Toiseksi tein katsaukseen tiivistelmän viime kesänä Etelä-Koreassa järjestetystä Bioelectromagnetics Society:n vuosittaisesta konferenssista. Lähinnä esittelin muutamia Tampereen teknillisen yliopiston siellä julkaisemia papereita. Itselleni konferenssista jäi mieleen erityisesti se, miten sähkömagneettisia kenttiä sovelletaan myös tulevaisuuden tekniikoissa. Esimerkiksi MRI- kuvan laatu saadaan selvästi paremmaksi, jos käytetään nykyistä suurempia kenttiä. Toinen mielenkiintoinen sovellus oli hyödyntää linja-autojen energiansaannissa magneettikenttiä. Sähkömagneettisia kenttiä voidaan hyödyntää erilaisissa uusissa teknisissä innovaatioissa. Sellainen kenttiin liittyvä myönteinen puoli helposti unohtuu, kun keskittyy vain tutkimaan niiden mahdollisia haitallisia terveysvaikutuksia.

Katsauksen muut tieteelliset artikkelit keskittyvät varsin paljon magneettikenttien ja lasten leukemian, lasten ja aikuisten aivokasvaimien sekä muiden syöpien väliseen mahdolliseen yhteyteen. Tutkimuksia on tehty muiden muassa Walesissa, Englannissa, Ranskassa ja Iranissa. Mukana on muutamia työaltistukseenkin liittyviä artikkeleja. Niistä kaksi perustuu italialaisiin tutkimuksiin, joissa on tutkittu työntekijöiden perifeerisen veren lymfosyyttejä mahdolliseen karsinogeenisuuteen liittyvän vaikutusmekanismin selvittämiseksi. Näissä tutkimuksissa on tehty mielenkiintoisia havaintoja.

Katsauksen lopussa on tälläkin kertaa oma julkaisuni. Se on jatkoa aikaisemmin julkaistuille 400 kV sähköasemilla tehdyille mittauksille. Aikaisemmin tuloksia käsiteltiin tarkastelemalla sähkökenttien, mitattujen virtojen ja laskettujen virrantiheyksien maksimiarvoja. Nyt hoitotasoilla tehtävien töiden osalta on tutkittu keskiarvoja koko mittausajalta eikä vain maksimiarvoja. Tarkemmin tuloksista voi lukea katsauksen viimeisestä kohdasta.

Tähän katsaukseen en vielä saanut tietoa siitä, mikä on EU:n työntekijädirektiivin tilanne. Työntekijöiden altistumiseen liittyvä direktiivi on edelleen valmistelussa ja sen voin olettaa jossakin vaiheessa tulevan säädökseksi Suomeenkin. Sinänsä tilanne on mielenkiintoinen, sillä Suomessa ei ole aikaisemmin ollut säädöksiä, jotka rajoittavat työntekijöiden altistumista pientaajuisille sähkömagneettisille kentille. Väestöaltistukselle suosituksia on ollut jo useamman vuoden. Mielenkiintoista on myös nähdä, minkälaisena direktiivi julkaistaan ja kuinka kauan menee aikaa, jotta direktiivi saadaan sovellettua käytännön tasolle.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen,
Tilannekatsauksen päätoimittaja
Tampereen teknillinen yliopisto, Ympäristöterveys

Uusi vuosi – jotain uutta ja jotain perinteistä

|

Tällä kertaa uuden vuoden vaihtuminen tuli jotenkin vähän yllättäen. Välipäiviin mahtui täysi työviikko, joten ehkä tavallista enemmän oltiin työpaikoilla. Uuden vuoden juhlintaa ehdittiin miettiä ennakkoon perinteistä vähemmän. Joka tapauksessa uusi vuosi on alkanut ja on hyvä hetki miettiä, mitä vuosi tuo tullessaan.

Tänä vuonna ei siirrytty uudelle vuosikymmenelle, joten uuden vuoden juhlinta ainakin television välityksellä vaikuttaa varsin perinteiselle. Itselleni jäi vuoden vaihteen muutoksista mieleen sen, että Viro siirtyi euron käyttöön. Se helpottaa todennäköisesti monien suomalaisten Viron matkailua.

Helsingin sanomista (2.1.2011) huomasin myös uutisen, että Turku on tänä vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki. Lehdessä oli muiden muassa turkulaisen sarjakuvapiirtäjän Tuuli Hypénin tekemä kuva, joka paljastaa Euroopan vuoden 2011 kulttuuripääkaupungin todelliset nähtävyydet. Vaikutti varsin mielenkiintoiselle. Kuvasta näkyy myös se, kumpi on ”tois puol jokke” ja ”täl puol jokke”. Tuota usein kysellään.

IT- teknologia on viime vuodenkin aikana tuonut taas lisää uusia mahdollisuuksia käyttäjille. Kosketusnäytöllä toimivat matkapuhelimet ovat tuoneet jo nyt uusia mahdollisuuksia ja todennäköisesti tuovat niitä lisää jatkossakin. E-kirjojen lukulaitteiden ja taulutietokoneiden kehittymisen ainakin oletan menevän tänä vuonna eteenpäin. Sosiaalisen median voi myös olettaa edelleen etenevän ja saavan uusia muotojaan.

HyväTerveys-lehden tammikuun numeron kannesta huomasin mielenkiintoisen otsikon ”Minäkö nettihäirikkö?”. Kiinnostuin sen verran aiheesta, että silmäilin juttua. Siitä voi saada vinkkejä miten on hyvä käydä nettikeskustelua, niin ettei provosoidu, haasta riitaa tai solvaa muita. Vastaavaa artikkelia ei olisi voinut kuvitella vielä muutamia vuosia sitten edes kirjoitettavan. Sosiaalinen media ja netin tuomat mahdollisuudet ovat menneet huimasti eteenpäin, vaikka sitä ei aina edes huomaa.

Mitä uutta on tulossa vuonna 2011?

TTY:n tasolla säätiöyliopisto on toiminut nyt yhden vuoden ja toinen vuosi on alkanut. Muutokset on saatu monilta osin onnistuneesti valmiiksi ja uudet toimintatavat opittu. Vuonna 2011 uuden opettelua on varmaankin vähemmän ja pian jo alkaa unohtua aika ennen säätiöyliopistoa. Odotan vuoden 2011 olevan monien asioiden suhteen varsin perinteinen, mutta myös uusia asioita odotan mielenkiinnolla.

Sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutuksiin liittyen odotan tietoa aiheeseen liittyvän työntekijädirektiivin valmistumisesta. Vuoden 2010 lopussa ICNIRP (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection) julkaisi uudet ohjearvonsa. ICNIRP muutti mm. käyttötaajuisille magneettikentille altistumiseen liittyviä referenssiarvojaan, joten on mielenkiintoista nähdä, miten tämä vaikuttaa tulevaan direktiiviin. Tarkemmin aihepiiristä kerron vuoden mittaan tilannekatsauksissa. Seuraava katsaus on tarkoitus julkaista lähipäivinä. Lisäksi edelleen tehdään tiivistettyjä englanninkielisiä versioita tilannekatsauksista.

Opetuspuolella täysin uusia kursseja itselläni ei ole suunnitteilla vuodelle 2011, mutta jonkin verran WWW-materiaaleja ja muita aineistoja lisätään tai parannellaan olemassa oleviin kursseihin. SF6-kaasuun liittyvää koulutusta järjestetään edelleen tarpeen mukaan.

Tutkimuspuolella sähkö- ja magneettikentät ja niille altistuminen ovat toiminnassani edelleen ajankohtaisia. Tänä vuonna todennäköisesti kansainvälinen yhteistyö lisääntyy, mitä olenkin toivonut. Tieteellisiä artikkeleja on edelleen tekeillä ja yksi on jo tänä vuonna julkaistu. Uusista tieteellisistä artikkeleista kerron edelleen englanninkielisillä kotisivuillani Current-palstalla.

Paljon muutakin mielenkiintoista todennäköisesti tapahtuu vuonna 2011, sillä harvoin vuoden alussa osaa edes arvata, mitä on tulossa.

Hyvää alkanutta vuotta 2011 kaikille!