Älykkäillä ratkaisuilla energiatehokkuutta

|

Viime viikkoina on ollut vaikea olla näkemättä energia-alaan liittyviä uutisia. Japanin ydinvoimaloiden tilannetta on voinut seurata ainakin miltei reaaliajassa. Surullista on ollut huomata, miten vaikea täydellistä tekniikkaa on saada aikaiseksi, mutta kehitys menee kuitenkin aina eteenpäin ja entistä parempaan on aina mahdollista pyrkiä.

Osallistuin eilen 31.3. SESKO ry:n järjestämään kevätseminaariin, jonka aiheena oli ’Smart Grid – älykäs sähköistys’. Tilaisuuden esityksiä kuunnellessa oli vähän vaikea unohtaa Japanin tapahtumia, koska mm. energiantuotanto oli esillä. Toisaalta oli hienoa huomata, miten paljon löytyy intoa kehittää erilaisia älykkäitä ratkaisuja sähköverkon ja sitä käyttävien asiakkaiden ympärille tai avuksi. Kehitystä tapahtuu jatkuvasti.

Yritin kuunnella esityksiä siitä näkökulmasta, mitä uutta kehitys tuo yksittäisen ihmisen tai kotitalouden arkeen. Ilmeisesti tulevaisuudessa on mahdollista entistä tarkemmin seurata omaa sähkön kulutustaan. Seminaarissa istuessa tuli mieleen, ettei ehkä kiireiset ihmiset kovin paljon ehdi kulutuksiaan seuraamaan. Toisaalta voi myös syntyä palveluja, jotka tekevät seurannan todella helpoksi ja mielenkiintoiseksi. Kuluttajat voivat paljonkin innostua.

Toinen mielenkiintoinen näkökulma, joka seminaarista jäi mieleen, oli järjestelmät, jotka tekevät kodin sähkönkäytöstä varsin automatisoitua. Niin saadaan kodista entistä energiatehokkaampi. Itseäni aiheessa miellytti ajatus, että kiireisille ihmisiä järjestelmä, joka hoitaa asiat puolesta, voisi olla erittäin hyvä ratkaisu. Ei tarvitse itse huolehtia esimerkiksi siitä, etteivät laitteet ole valmiustilassa kuluttamassa sähköä. Ainakin vähitellen voi olettaa tällaisten järjestelmien lisääntyvän.

Seminaarissa olivat esillä myös sähköajoneuvot. Niiden mahdollinen lisääntyminen voi paljonkin muuttaa ihmisten arkea. Jää nähtäväksi paljonko niitä tulevaisuudessa oikeasti käytetään. Uusien teknisten ratkaisujen kehitystä on kuitenkin aina vaikea ennakoida. Mielenkiintoista nähdä mitä uutta älykäs sähköistys tuo tullessaan.

Mukavaa kevättä kaikille!

Ajatuksia Rooman matkalta

|

Kävin Roomassa konferenssissa (10th International Congress of the European Bioelectromagnetics Association) viime viikolla. Matkalla oli aikaa miettiä asioita ja vertailla suomalaista kulttuuria italialaiseen kulttuuriin. Rooma itsessään oli varsin kiinnostava tuttavuus. Kulki mihin tahansa aina vastaan tuli jotain historiallista ja mielenkiintoista nähtävää.

Rooman kaduilla kulkiessaan todella pystyi huomaamaan, miten maailma muuttuu vuosien saatossa. Ei tarvitse mennä edes Roomaan asti huomatakseen miten maailma muuttuu. Suomessakin pelkästään vertaamalla vuoden 2000 IT -huuman aikoja tähän päivään voi huomata, miten paljon asiat muuttuvat noin kymmenessä vuodessa. Viime aikoina uutisissa on kerrottu miten IT-puolen työpaikat vähenevät jatkossa Suomessa.

Aikoinaan pankkiiriliikkeiden kotisivuilla Internetissä oli erikseen linkki tai erillinen palvelu henkilöille, joilla oli Nokian optioita. Tulevaisuudessa voi netistä löytyä sivustoja, joissa neuvotaan, miten helpotetaan uuden työpaikan löytämistä. Kymmenessä vuodessa muutokset voivat olla varsin suuria.

Yksittäisen ihmisen kannalta muutostilanteet voivat olla hyvinkin haastavia. Tutut ja turvalliset kuviot eivät enää jatku ja on pakko lähteä johonkin uuteen. Muutokset tuovat monesti jotain hyvääkin. Sen vaan huomaa helposti vasta myöhemmin. Elämä menee kuitenkin aina eteenpäin, joten pieniä muutoksia tulee joka tapauksessa vähitellen.

Roomassa oli myös mahdollista seurata sitä, mitä uutta sähkö- ja magneettikenttiin liittyvässä tutkimusmaailmassa tapahtuu. Itselleni jäi mieleen ainakin se, että pientaajuisten magneettikenttien osalta yritetään mallintamisella ja ihmiskokeilla etsiä uutta tietoa siitä, minkälaisia vaikutuksia isoilla kenttätasoilla (esim. 3000 mikroteslaa) on. Mielenkiintoista nähdä, minkälaisia tuloksia tutkijat saavat. Mukavia talvipäiviä kaikille!

Mukavia talvipäiviä kaikille!

Tekniikka tuo uutta työhön ja arkeen

|

Olen viime päivinä opetellut käyttämään uutta ohjelmaa, jolla on helppo tehdä kyselyitä esimerkiksi Internetiin. Ohjelma on ilmeisen laajasti käytetty, koska sitä voi käyttää useilla kielillä. Päätin kokeilla, miten helposti saan ensimmäisen kyselylomakkeen tehtyä ilman erillistä koulutusta tai perusteellista ohjeisiin tutustumista. Kysymyksiä olin miettinyt jo ennakkoon.

Ensimmäinen suppea lomake syntyi alle puolessa tunnissa. Pidin ohjelmaa niin hyvänä, että päätin lopulta tehdä varsinaisen kyselynkin kyseisellä ohjelmalla. Oikeastaan oli mukava huomata, että nykyään ohjelmat ovat näin kehittyneitä. Suurin aika menee siihen, kun miettii kysymyksiä. Sähköinen lomake syntyy varsin nopeasti. Kyselyjen tekeminen on muuttunut huomattavan paljon viimeisen kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden aikana.

Luin tänään myös uutta Sähkö & Tele -lehteä (012011). Siitä huomasin lisää mielenkiintoisia esimerkkejä miten tekniikka vaikuttaa ihmisten elämään. Silmiini osui artikkeli siitä, miten uusi valvontaratkaisu kohentaaVatikaanin kirjaston turvallisuutta. Järjestelmällä pystytään tunnistamaan kasvot ja kirjastossa oleskelevat henkilöt. Toissa viikonloppuna taas YLE:n uutisissa kerrottiin miten Suomessa ortodoksinen kirkko kokeilee taulutietokoneita jumalanpalveluissa. Varsin innovatiivisesti tekniikkaa sovelletaan kirkoissa.

Sähkö & Tele -lehdestä huomasin vielä muitakin uusia tekniikan sovelluskohteita, jotka näkyvät ihmisten ympärillä. Tapio Kallosen artikkelissa kerrottiin miten led-valot syrjäyttävät vähitellen perinteiset valonlähteet lähes kaikissa lentoestosovelluksissa. Syynä tähän on led-valojen pitkä elinikä ja huoltovapaus.

Lehden toisessa artikkelissa kerrotaan uudesta järjestelmästä, joka tarkkailee autonkuljettajan vireystilaa. Järjestelmällä on mahdollista välttää väsymyksestä aiheutuvia onnettomuuksia. Päätoimittajan kirjoittamassa artikkelissa on myös mietitty tarvitseeko lapsi oman tietokoneen. Sekin on aihe, jota monet nykyään joutuvat käytännössä miettimään.

Edellä kerrotut esimerkiksi mielestäni hyvin kuvaavat sitä, miten tekniikka kehittyy ja vaikuttaa hyvin monissa tilanteissa ihmisten ympärillä. On ihan mielenkiintoista huomata, miten toimintatavat muuttuvat ja uusia teknisiä sovelluksia otetaan käyttöön. Muutaman vuoden kuluttua ei enää edes muista, miten asiat on aikaisemmin tehty.

Mukavia hetkiä uusien teknisten sovellusten parissa kaikille!

Nro. 13 / 2010/2 Työntekijöiden altistuminen sähkökentille 400 kV sähköasemilla työskenneltäessä erilaisilla hoitotasoilla

|
Päätoimittajan kommentti: Kotimainen tutkimus, jossa on selvitetty tarkemmin työntekijöiden altistumista 400 kV sähköasemilla erilaisilla hoitotasoilla. Mitatut sähkökentät korreloivat varsin hyvin virrantiheyden ja kontaktivirran kanssa.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia työntekijöiden altistumista sähkökentille ja laskea virrantiheyden ja kontaktivirran keskiarvoja 400 kV sähköasemien työtehtävissä erilaisilla hoitotasoilla. Mukana olivat työtehtävät: päämuuntajan tarkastus paisuntasäiliön huoltotasolta, erottimen ohjaimen käyttö hoitotasolta ja katkaisijan ohjaimen käyttö hoitotasolta. Keskiarvot laskettiin koko mittausajalta (2,5 minuuttia).

Monissa työtehtävissä sähkökentän maksimiarvot ylittivät EU:n direktiiviehdotuksen 2004/20/EY toiminta-arvon (10 kV/m). Sähkökenttien keskiarvot olivat väliltä 0,2 – 24,5kV/m. Ne olivat vähintään 40 % pienempiä kuin maksimiarvot. Virrantiheyksien keskiarvot olivat välillä 0,1- 2,3 mA/m2 ja kontaktivirtojen keskiarvot olivat välillä 2,0 – 143,2 mA. Direktiiviehdotuksen raja-arvot eivät tutkimuksen perusteella ylittyneet.

Virtojen keskiarvot pään alueella ja kontaktivirrat ovat 16 – 68 % pienempiä kuin maksimiarvot, kun verrataan kaikkien tapausten keskiarvoja samalla sähköasemalla. Tulevaisuudessa on tärkeä kiinnittää huomiota, että toiminta-arvo ja raja-arvo eroavat merkittävästi. Lisäksi on tärkeää ottaa huomioon, että työntekijöiden sähkökentille altistuminen, virrantiheydet ja kontaktivirrat ovat selvästi alhaisempia, jos käytetään keskiarvoja koko mittausajalta tai jos tarkastellaan vain tilanteita, joissa on mitattu maksimiarvoja.

Keskiarvojen käyttäminen voi myös kuvata paremmin altistumista kuin maksimiarvojen käyttö, koska työntekijät ovat eri pituisia. Lisäksi voi olla vaikea löytää maksimipaikkoja ja niiden etsiminen voi aiheuttaa sähköturvallisuusriskiä.

Lähde:

Korpinen L, Elovaara J A and Kuisti HA. Occupational Exposure to Electric Fields and Induced Currents Associated With 400 kV Substation Tasks From Different Service Platforms. Bioelectromagnetics 2011; 32(1):79-83.

Nro. 12 / 2010/2 Lapsuusiän syöpä ja suurjännitteisten voimajohtojen aiheuttamat magneettikentät Englannissa ja Walesissa: tapaus-verrokkitutkimus

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä teki Isossa-Britanniassa tapaus-verrokkitutkimuksen lapsuusiän syövän ja suurjännitejohtojen aiheuttaman magneettikenttäaltistuksen välisestä yhteydestä. Tutkijat tulivat lopputulokseen, että magneettikenttäaltistus ensimmäisenä elinvuonna ei todennäköisesti ollut ainoa syy lapsuusiän leukemiariskin näennäiseen kasvuun, vaikka he olivat havainneet sitä aikaisemmassa tutkimuksessaan.

Epidemiologiset todisteet viittaavat siihen, että kroonisella altistumisella pientaajuisille magneettikentille olisi yhteys kohonneeseen lapsuusiän leukemian riskiin. Ei kuitenkaan ole varmaa, että yhteys olisi kausaalinen.

Tutkijat tekivät kansallisen tapaus-verrokkitutkimuksen Englannissa ja Walesissa lapsuusiän syöpäriskin yhteydestä suurjännitteisten voimajohtojen aiheuttamaan keskimääräiseen magneettikenttään lapsen kotiosoitteessa syntymävuoden aikana. Voimajohtojen magneettikenttävoimakkuuksia arvioitiin National Grid -yhtiön tietokoneohjelman avulla.

Tutkijat saivat Ison-Britannian kansallisesta lapsuusiän kasvainten rekisteristä (National Registry of Childhood Tumours) tiedot 28 968 lapsesta, jotka olivat syntyneet Englannissa tai Walesissa vuosina 1962–1995 ja saaneet syöpädiagnoosin Isossa-Britanniassa alle 15-vuotiaana. Tutkijat valitsivat verrokit syntymärekistereistä tapauskohtaisesti sukupuolen, syntymäajan ja syntymärekisterialueen mukaan. Tapausten ja verrokkien ei tarvinnut ottaa osaa tutkimukseen käytännössä.

Tutkijat totesivat leukemian osalta, että magneettikentän voimakkuuden jokaiseen 0,2 µT:n kasvuun liittyvä arvioitu suhteellinen riski oli 1,14. Keskushermosto-/aivokasvainten osalta vastaava riski oli 0,80 ja muiden syöpien osalta 1,34. Lapsuusiän leukemiariskiarvio muistutti aiempien verrattavissa olevien tutkimusten tuloksia, mutta se ei ollut tilastollisesti merkittävä.

Kun arvioitiin kausaliteettia, syntymävuoden magneettikenttäaltistuksesta johtuva leukemiariski tarkoitti vähemmän kuin yhtä tapausta vuodessa. Tutkimuksen lopputulos oli, että magneettikenttäaltistus ensimmäisenä elinvuonna ei todennäköisesti ollut ainoa syy lapsuusiän leukemiariskin näennäiseen kasvuun, jonka tutkijat havaitsivat aiemmassa tapaus-verrokkitutkimuksessaan syntymäkodin ja voimajohtojen välillä.

Lähde:

Kroll ME, Swanson J, Vincent TJ and Draper GJ. Childhood cancer and magnetic fields from high-voltage power lines in England and Wales: a case-control study. British Journal of Cancer 2010;103:1122–1127.