Podcasteja kuunnellessa

|

Innostuin kuuntelemaan ”Iida Tikka & mureneva maa” -podcastin syyskuun lopussa. Kuuntelin lähes kaikki toisen kauden jaksot putkeen. Itselleni tuli paljon uutta tietoa ja ihmeteltävää. Oikeastaan on vaikea hahmottaa, miten erilaista elämä voi olla ulkomailla. Helsingin Sanomilla on myös Amerikkapodi-podcast. Kuuntelin vain heidän uusimman jakson. Molemmat podcastit vaikuttivat ihan hyville.

Podcasteja on ollut jo pitkään tarjolla, mutta monesti itselläni ei ole ollut aikaa niitä kuunnella. On nopeampi kuunnella tai lukea vaikka yksittäinen lehden artikkeli, kuin kuunnella yli puolen tunnin podcast. Näköjään Iida Tikan podcastit ovat vähän alle puoli tuntia.

Syyskuussa muuttuivat YLE:n radio-ohjelmat. Itse olen eniten kuunnellut radiota aamuisin. Alueellista lähetystä ei enää tule esim. seitsemän aikoihin aamusta YLE Radio Suomen -kanavalta. Olen uutta ohjelmaa kuunnellut, mutta en vielä oikein tiedä mitä olen siitä mieltä. Ei ole ehkä ihan helppoa yrittää tehdä ohjelmaa koko Suomelle, sääkin kun on aika usein erilainen eri puolella Suomea.

Huomasin, että alueellisilla lehdilläkin näyttää olevan aikaisin aamusta radiolähetystä, niin ehkä niistä tulee vielä hyvä vaihtoehto valtakunnallisille toimijoille. Itse en ole vielä niitä juurikaan kokeillut, mutta ainakin kännykällä sain ihan hyvin sellaisen kerran toimimaan. Helsingin Sanomat tuottaa kuunneltavaa uutiskoostetta ”2 MIN”, joka sisältää päivän kolme tärkeintä uutista parissa minuutissa. Tuota olen kuunnellut aika usein. Lähetyksen lopussa kerrotaan, että seuraavat uutisia jatkuvasti ja päivittävät sen mukaan. Itselleni tuo on oikein sopiva palvelu.

Edellä olevat esimerkit ovat lähinnä uutisiin liittyviä aiheita, mutta sekä YLE Areenasta että Helsingin Sanomista löytyy myös muiden aiheiden podcasteja. Lisäksi esim. Aamulehdestä tulee livenä usein urheiluun liittyviä paikallisia lähetyksiä. Kauppalehtikin näyttää lähtevän arkiaamuisin Talousaamu-lähetystä livelähetyksenä.

Osa varsinkin lehtien lähetyksistä on vai tilaajille, mutta ei kaikki. Mielenkiintoista nähdä miten ihmisten tapa seurata esim. uutisia tulevaisuuden kehittyy. Tarjontaa on niin paljon, ettei kaikkea voi seurata. Sinänsä on ihan hyvä, että on vaihtoehtoja.

Mukavaa lokakuuta kaikille!

Syksyn alkaessa odottelen kaunista ruskaa

|

Elokuun viimeisen sunnuntain aamuna kuuntelin radiosta Minna Pyykön maailma -ohjelmaa ”Neljätuhatta runoa linnuista – kuka voitti?”. Varsin nopeasti aika on kulunut, sillä ei siitä kovin paljon ole aikaa, kun samassa ohjelmassa seurattiin muuttolintujen kevättä.

Tällä kertaa aiheena oli kaikille avoin Sanoita linnunlaulu -linturunokilpailu. Runoja oli tullut paljon ja nyt oli valittu voittajat. Ohjelmassa runoilija tohtori Jenni Haukio kertoi, miksi juuri valitut runot tekivät häneen vaikutuksen. Haukion kommentteja voi tarkemmin lukea artikkelissa ”Tässä ovat Sanoita linnunlaulu -runokilpailun voittajat – Jenni Haukio: ”Todella upeita runoja oli paljon””. Kaikkiin runoihin voi tutustua Ylen www-sivuilla kohdassa luonto.

Sunnuntaiaamuna tuli myös toinen mielenkiintoinen luonto-ohjelma: Juha Laaksosen luontoretki ”Majavien mailla”. Jos ymmärsin oikein, niin jatkossakin nämä luonto-ohjelmat tulevat sunnuntaiaamuisin radiosta.

Elokuun loppupuolella on ollut niin viileää, että on jo keskusteltu tiedotusvälineissä joko on syksy. Itse yleensä ajattelen, että elokuu on vielä kesää, niin päätin etsiä ihan syksyn määritelmän. Wikipediasta löytyi, että syksyllä on kaksi määritelmää, joista toinen perustuu kalenteriin ja toinen säähän. Kalenterin mukaan syksynä pidetään yleisesti pohjoisella pallonpuoliskolla syys-, loka- ja marraskuuta. Näin olen ilmeisesti itse tottunut ajattelemaan.

Toinen syksyn määritelmä perustuu lämpötilaan. Ilmatieteenlaitoksen www-sivuilta löytyy tieto termisistä vuodenajoista. Sivun mukaan ”syksy alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvämmin +10 asteen alapuolelle”. Ilmatieteenlaitoksen sivulta löytyy myös syksytilastot. Jos käytetään tätä lämpötilaan perustuvaa määritelmää, niin ymmärtääkseni eri puolella Suomea syksy alkaa vähän eri aikaa.

Syyskuun alussa on ainakin tänä vuonna tulossa erilaisia uudistuksia. Itse seuraan mielenkiinnolla minkälaista radio-ohjelmaa radiosta tulee arkiaamuisin jatkossa. Jos olen ymmärtänyt oikein niin perinteiset alueelliset radio-ohjelmat ovat nyt sitten aamuisin loppumassa.

Arkiaamuisin on ollut mukava kuunnella paikalliset uutiset heti herättyä, mutta nyt pitää etsiä alueuutiset muulla tavalla. Ainakin lehdet näyttävät niitä mukavasti tarjoavan. Erilaisten uudistusten lisäksi, syksy tuo mukanaan myös ruskan. Toivottavasti tulee kaunis ruska tänä vuonna.

Mukavaa syyskuuta kaikille!

Helteet heijastuvat rakentamiseen ja työntekijöitä koskeviin suosituksiin

|

Heinäkuussa helteisenä aamuna huomasin Aamulehdessä artikkelin (30.7.2025) ”Koneellisesta jäähdytyksestä voi tulla pian pakollista”. Silva Virtasen kirjoittamassa artikkelissa Talonrakennusteollisuus ry:n teknisten asioiden päällikkö Jani Kemppainen arvioi, että ”EPBD:n myötä meidän täytyy uusia käytännössä kaikki lämmitykseen ja ilmanvaihtoon liittyvät asetukset kesäajan sisälämpötila mukaan luettuna.” EPBD (Energy Performance of Buildings Directive) on EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. Tämä direktiivi ei ole itselleni tuttu, mutta netistä löytyy aiheesta hyvin tietoa.

Ympäristöministeriön www-sivulta löytyy aiheesta uutinen ”Rakennusten energia­tehokkuus­direktiivin uudistus”. Sivulla kerrotaan, että direktiivin toimeenpanoon on aikaa kaksi vuotta, eli muutokset Suomen lainsäädäntöön on tehtävä 29. toukokuuta 2026 mennessä. EU:n sivulta löytyy tämä varsinainen direktiivi: EPBD energy performance of buildings directive.

Ympäristöministerin uutisen mukaan ”direktiivin tavoitteena on rakennusten kasvihuonekaasupäästöjen ja energian loppukulutuksen vähentäminen vuoteen 2030 mennessä sekä pitkän aikavälin vision asettaminen rakennuksille kohti EU:n ilmastoneutraaliutta vuonna 2050”. Ymmärtääkseni rakennusten koneellinen jäähdyttäminen on vain yksi osta tätä direktiiviä, mutta näin helteellä on mukava huomata, että asiaan on kiinnitetty huomiota. Myös Motivan www-sivulta löytyy hyvin tieto tästä www-sivulla ”Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi”.

Heinäkuussa julkaistiin myös toinen mielenkiintoinen uutinen helteisiin liittyen. Olen aikaisemmin kirjoittanut Työterveyslaitoksen ohjeista helteessä työskentelystä. YLE uutisoi 24.7.2025 aiheesta: ”Työterveyslaitos suosittelee nyt jopa 20 minuutin taukoja töihin –saatko sinä pitää taukoja helteellä?” Uutisen mukaan Työterveyslaitos on julkaissut uudet suositukset. Jos työtä tehdään yli 30 asteen helteessä suositellaan vain 30 – 45 minuutin mittaista työskentelyä, jonka jälkeen suositellaan jopa 20 minuutin taukoa. Jos raskas työ jatkuu tauon jälkeen, aika taukojen välillä lyhenee. Aikaisemmin tunnin aikana suositeltiin pidettäväksi 10-15 minuutin taukoja.

Ylen uutisoi 23.7.2025 myös uutisen ”Uusi suositus helteessä työskenteleville – työnantaja: ”Tauot vaikuttavat pitkiltä”. Uutisesta löytyy tarkemmin tietoa uusista suositusarvoista. Suosituksessa on käsitelty erikseen raskasta ja keskiraskasta työtä. Lämpötilarajoina on +30 ja +40 astetta. Molemmille tasoille on omat rajat.

Mielenkiintoista on nähdä miten lämmintä elokuussa tulee olemaan. Ainakin heinäkuussa on saatu nauttia aurinkoisista päivistä.

Mukavaa elokuuta kaikille!

Nro. 9 2025/1 Pientaajuiset magneettikentät häiritsevät seeprakaloja visuaalisissa kognitiivisissa tehtävissä

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittävät, miten pientaajuiset magneettikentät vaikuttivat seeprakalojen suorittamiin tehtäviin. Tutkijoiden mukaan 0,06 mT:n magneettikentällä oli negatiivisia vaikutuksia oppimiseen ja reagointiin.

Voimajohtojen ja merikaapeleiden tuottamien sähkömagneettisten kenttien on laajalti katsottu häiritsevän eläimiä, jotka käyttävät luonnollisia magneettikenttiä suunnistusapuna liikkuessaan. Tiedossa ei kuitenkaan ole ollut, pystyvätkö ihmisen aiheuttamat sähkömagneettiset kentät häiritsemään eläinten kykyä käsitellä muista aistikanavista tulevaa tietoa. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, voivatko sähkömagneettiset kentät aiheuttaa eri aistikanavien välisiä häiriöitä erityisesti tarkkaavaisuudessa.

Koska täysikasvuiset seeprakalat (Danio rerio) ovat yksi harvoista magneettiaistia hyödyntävistä kaloista, tutkijat kouluttivat niitä yksilöllisesti siten, että ne reagoivat visuaaliseen signaaliin eli vihreään LED-valoon oppimalla välttämään tätä ehdotonta ärsykettä. He muodostivat kaloista kolme ryhmää, joista kaksi oli altistusryhmiä ja yksi verrokkiryhmä. Altistusryhmissä vihreään LED-valoon yhdistettiin samanaikaisesti sinimuotoisesti vaihteleva 0,3 Hz:n ja joko 0,015 mT:n tai 0,06 mT:n magneettikenttä. Verrokkiryhmää ei altistettu magneettikentälle.

Tutkijat olivat valinneet opetusprosessiinsa erittäin silmiinpistävän visuaalisen signaalin, joka oli riittävä saamaan aikaan ehdollistettuja välttelyreaktioita. Siitä huolimatta he havaitsivat, että 0,06 mT:n magneettikentällä oli negatiivisia vaikutuksia oppimiseen ja reagointiin. 0,015 mT:n magneettikentällä ei puolestaan havaittu vaikutuksia, ja tutkijat pitivätkin sitä suhteellisen turvallisena altistustasona satunnaisesti altistuville magneettiaistia hyödyntäville eläimille.

Tämän tutkimuksen löydökset viittasivat tutkimusryhmän mukaan siihen, että tekniset, maapallon magneettikentän voimakkuutta vastaavat pientaajuiset magneettikentät voivat saada aikaan häiriöitä eri aistikanavien välillä ja kääntää eläinten huomion pois ympäristön tuottamista oleellisista vihjeistä, jotka vaikuttavat muihin kuin magneettisiin aistikanaviin. Siksi tutkijoiden mielestä on tarpeen tutkia, mihin muihin aisteihin ihmisten aiheuttamat magneettikentät voivat vaikuttaa haitallisesti kuin suunnistamiseen magneettikenttien perusteella.

Lähde:
Ziegenbalg L, Güntürkün O, Winklhofer M: Extremely low frequency magnetic field distracts zebrafish from a visual cognitive task. 2025. 15:8589. Scientific Reports. https://doi.org/10.1038/s41598-025-90194-x

Nro. 8 2025/1 Asuinpaikassa auringon UV-säteilylle altistuminen ja lasten pahanlaatuisten veritautien riski Sveitsissä – väestönlaskentatietoihin perustuva kohorttitutkimus

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät auringon UV-säteilylle altistumisen ja pahanlaatuisten veritautien riskin välistä yhteyttä Sveitsissä. Maan pinta-alasta noin 60 % on vuoristoa. Tutkijoiden mukaan tällaisessa korkeassa ilmanalassa altistuminen UV-säteilylle on voimakkaampaa. Tutkijat löysivät joitain todisteita siitä, että heinäkuun korkeammat UV-indeksitasot liittyivät leukemian ja akuutin lymfaattisen leukemian riskin pienenemiseen. He eivät löytäneet mitään todisteita yhteydestä lymfoomaan yleisesti tai muihin diagnosoituihin alaryhmiin. Tutkijat ehdottivatkin lisätutkimuksia.

Lasten pahanlaatuisten veritautien mahdollisista ympäristöriskitekijöistä tiedetään tutkimusryhmän mukaan edelleenkin hyvin vähän. Aiempien tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että UV-säteilylle altistuminen on yhteydessä alhaisempaan akuutin lymfaattisen leukemian riskiin lapsilla. Tutkimusryhmä halusi tutkia auringon UV-säteilylle altistumisen ja pahanlaatuisten veritautien riskin välistä yhteyttä Sveitsissä, jossa noin 60 % pinta-alasta on vuoristoa. Tällaisessa korkeassa ilmanalassa altistuminen UV-säteilylle on voimakkaampaa.

Tutkijat valitsivat Swiss National Cohort aineistosta kaikki vuosina 1990–2016 Sveitsissä asuneet alle 16-vuotiaat lapset ja poimivat sveitsiläisestä lapsuusiän syöpien rekisteristä syöpätapaukset yhdistämällä rekisterit todennäköisyyteen perustuen. He arvioivat vuosina 2004–2018 lasten kotona vallinneen keskimääräisen vuosittaisen UV-tason ja heinäkuun keskimääräisen tason käyttäen keskipäivän UV-indeksin sveitsiläistä ilmastomallia. Tutkijat muodostivat riskijoukko-otannalla iän ja syntymävuoden mukaan kaltaistetun sisäkkäisen tapaus-verrokkiaineiston, johon he sovelsivat ehdollista logistista regressiomallia huomioiden sukupuolen, asuinalueen sosioekonomisen aseman, kaupungistumisen, ilmansaasteet ja ionisoivan taustasäteilyn. Tämä vastasi käytännöllisesti katsoen kohortin koko aineiston analysointia suhteellisten riskitiheyksien malleja käyttäen. Näin pahanlaatuisten veritautien tapauksia saatiin analyysiin mukaan 1 446.

Analyysien perusteella tutkijat löysivät joitain todisteita siitä, että heinäkuun korkeammat UV-indeksitasot liittyivät leukemian ja akuutin lymfaattisen leukemian riskin pienenemiseen. Myös vuosittaisen UV-altistumisen kohdalla tulokset olivat samansuuntaisia. Mitään todisteita yhteydestä lymfoomaan yleisesti tai muihin diagnosoituihin alaryhmiin ei saatu.

Tutkijoiden mielestä heidän tutkimuksensa tukee käänteistä yhteyttä auringon UV-säteilylle altistumisen ja lapsuusiän akuutin lymfaattisen leukemian välillä. He kuitenkin ehdottivat jatkotutkimuksia, joissa huomioitaisiin UV-säteilylle altistumiseen liittyvä käyttäytyminen ja eroteltaisiin altistuminen UVA- ja UVB-säteilylle.

Lähde:
Coste A, Kreis C, Backes C, Bulliard J-L, Folly C, Brack E, Renella R, Vernez D, Spycher B D. Residential exposure to solar ultraviolet radiation and risk of childhood hematological malignancies in Switzerland: A census-based cohort study. International Journal of Cancer. 2025;156:1121–1130. https://doi.org/10.1002/ijc.35214