Pientaajuisten sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutuksista käydään nykyisin varsin paljon keskustelua. Ensivaikutelma on se, että vuosittain syntyy varsin paljon uutta tieteellistä tietoa, jota on vaikea seurata. Varsinaista uutta tieteellistä tietoa ei kuitenkaan mielestäni ole viime vuosina tuotettu aikaisempaa enemmän, mutta sen sijaan erilaisia kannanottoja ja yhteenvetoja syntyy ehkä enemmän.
Nykyään Internet mahdollistaa varsin tehokkaan tiedon hankinnan ja jakelun. Sen vuoksi olemassa oleva tieto liikkuu tavallaan tehokkaammin kuin ennen Internetiä. Tämä lisää tuntemusta, että uutta tietoa tulee entistä enemmän ja alkaa olla vaikea hahmottaa, mitä oikeasti tapahtuu. Pysyäkseni itsekin paremmin perillä, mitä tapahtuu pientaajuisten sähkö- ja magneettikenttien terveyskysymysten ympärillä, lupauduin toimittamaan pari kertaa vuodessa aihetta käsittelevän tilannekatsauksen.
Tämän hankkeen tavoitteeksi asetettiin, että tuotetaan noin kahden vuoden ajan tilannekatsauksia sähkö- ja magneettikenttiin liittyvistä lääketieteellispainotteisista tutkimuksista, jotka ovat erityisen kiinnostavia väestöaltistuksen näkökulmasta. Tarkoitus on ylläpitää nykyistä selkeämpää tilannekuvaa eri selvityksistä/tutkimuksista ja niiden merkittävyydestä. Samalla tuetaan voimajohtohankkeiden parissa työskentelevien henkilöiden kykyä keskustella sidosryhmien kanssa eri kysymyksistä ja lisätään yhtiöiden läpinäkyvyyttä tutkimustietoudesta. Hanke painottuu yleisön altistukseen ja siihen liittyviin lääketieteellisiin kysymyksiin. Hanketta rahoittaa Fingrid Oyj. Hankkeen johtoryhmässä on mukana työ- ja elinkeinoministeriö.
Tähän ensimmäiseen tilannekatsaukseen otin mukaan tietoa Maailman terveysjärjestön (WHO) julkaisemasta raportista vuodelta 2007, sekä EU:n komission riippumattoman tieteellisen komitean SCENIHR:n (Scientific Committee on Emerging and Newly Identified Health Risks) tänä vuonna julkaisemasta raportista. Molemmat näyttävät olevan syöpäriskin osalta samoilla linjoilla kuin WHO:n kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC (International Agency for Research on Cancer) on aikaisemmin ollut: ”pientaajuiset magneettikentät ovat mahdollisesti syöpää aiheuttavia”. WHO:n raportissa on myös esitetty sähköyliherkkyyden osalta ihan mielenkiintoisia ajatuksia. Tästä eteenpäin olisi parempi puhua sähkö- ja magneettikenttiin liittyvästä ympäristöperäisestä somatisaatio-oireyhtymästä (idiopathic environmental intolerance with attribution to EMF). Lisäksi tilannekatsauksessa on mukana kymmenen artikkelia, joista löytyy mielenkiintoisia havaintoja.
Referoiduissani tutkimuksissa puhutaan usein lapsuusiän leukemiasta, joskin joskus lapsuus näyttää ulottuvan aikuisikään asti. Oleellista on kuitenkin huomata, että vain pieni osa kaikista lasten leukemiatapauksista saattaa olla magneettikenttien aiheuttamia. Suomessa tällaisten tapausten määräksi on arvioitu 1-2 vuositasolla. Vuontiheysraja, joka useimmiten tällöin mainitaan, on 0,4 μT eli varsin alhainen EU:n akuuttien vaikutusten suositusrajaan 100 μT nähden. Jotkut tutkijat ovat esittäneet jopa alhaisempia vuontiheysarvoja. Kuitenkin kokonaisuutena tietämys on yhä melko rajoittunutta siitä, millaisiin kenttiin ihmiset ovat elämänsä aikana altistuneet.
Arvioin jo mielenkiinnolla, mitä uutta tietoa seuraavaan katsaukseen löydän. Ainakin Kansainvälisen säteilysuojelutoimikunnan ICNIRP:n (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection) nettisivuilta löytyy tieto, että he ovat päivittämässä pientaajuisille kentille altistumiseen liittyviä ohjearvojaan. Ainakin tuolta suunnalta voi tulla uutta tietoa.
Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!
Leena Korpinen,
tilannekatsauksen päätoimittaja
Tampereen teknillinen yliopisto, Ympäristöterveys
Sorry, comments are closed for this post.