Huijauksia liikkeellä

Lokakuun viimeisenä päivänä katsoin pikaisesti aamulla MTV:n uutisia ja huomasin it-asiantuntija Petteri Järvisen kommentoimassa pankkihuijauksia. Tällä kertaa Petteri totesi, että pankit eivät tee tarpeeksi. Tapanani on seurata Järvisen kommentteja, sillä itse en ehdi aihetta kunnolla seuraamaan.

Yritän pysyä aina perillä siitä, minkälaisia huijauksia on liikkeellä. Toivon, että osaisin paremmin niitä varoa, kun tiedä niistä. Järvistä ehkä haastateltiin siksi, kun päivää aikaisemmin kerrottiin, että Suomen Pankin entinen pääjohtaja oli tullut huijatuksi. Esim. Yle uutisoi asiasta.

Sinänsä huijausuutisia on ollut jo pitkään, mutta uusimmat uutiset konkretisoivat hyvin sen, että kuka vaan voi tulla huijatuksi. Huijauksiin varautumiseen liittyen löytyy netistä erilaisia materiaaleja. Esim. Kuluttajaliitolla on huijausinfo-sivusto, josta voi mm. ladata Tunnista nettihuijaus -oppaan.

En tutustunut tuohon oppaaseen, mutta itselleni tuli mieleen, että huijausta näyttää olevan muullakin kuin netissä. Ainakin ensimmäinen yhteydenotto voi tulla vaikka puheluna tai tekstiviestinä. Kun yritin löytää, minkälaisia hujauksia nyt on liikkeellä, huomasin Kyberturvallisuuskeskuksen viikkokatsauksen.

Lisäksi huomasin, että Aktia on julkaissut 22.10.2025 jutun ”Huijaukset 2025 – Trendi jatkuu, mutta mitä voimme tehdä?”. Tekstissä on lueteltu yleisimpiä huijauksia juuri nyt. Sen mukaan monelle hyvinkin tuttuja ja edelleen yleistyviä huijaustyyppejä ovat: Tunnepohjaiset huijaukset (esim. rakkaushuijaukset), Kalastelusivustot, QR-koodien kautta tehtävät huijaukset sekä valepoliisi- ja valepankkivirkailijahuijaukset. Tarkemmin aiheesta voi lukea Aktian www-sivuilta.

Palatakseni alussa mainittuun Petteri Järvisen kommenttiin, niin ainakin jotain asioille on yritetty tehdä. Esim. verkkopankkimaksaminen muuttui 9.10. alkaen. Jatkossa verkkopankki tarkistaa maksutiedot, joten käyttäjän pitää olla aikaisempaa tarkempana. Tästä löytyy tarkemmin tietoa Finanssialan www-sivulta.

Mukavaa marraskuuta kaikille!