Sähkö- ja informaatiotekniikan opetukseen liittyvä konferenssi alkoi Tallinnassa

|

Tällä viikolla järjestetään Tallinnassa yhdeksännentoista kerran sähkö- ja informaatiotekniikan opetukseen liityvä konferenssi (19th EAEEIE Annual Conference). Esityksiä näyttää olevan varsin kattavasti lähinnä eri puolilta Eurooppaa.

Konferenssi on hyvä foorumi esitellä kansainvälisesti opetuskokeilujaan ja saada palautetta. Perinteisesti yliopistoista on käyty tutkimusaloihin liittyvissä tieteellisissä konferensseissa, mutta myös opetukseen liittyen löytyy hyviä konferensseja. Niihin osallistuminen auttaa edistämään opetuksen arvostusta ja ylläpitää myös opetuksen hyvää laatua.

Tällä viikolla käynnistynyt tämän vuotinen sähkö- ja informaatiotekniikan konferenssi 19th EAEEIE (European Association for Education in Electrical and Information Engineering) Annual Conference, on jo muuttunut varsin perinteiseksi, sillä onhan näitä konferensseja järjestetty jo miltei 20. Suomalaisia esityksiä on ollut hyvin usein mukana näissä konferensseissa.

Tänä vuonna konferenssissa on esillä mm. Tampereen teknillisessä yliopistossa useampana vuonna järjestetty verkkokurssi ja siitä saadut kokemukset. Esiteltävä konferenssipaperi on nimeltään ”Virtual course ”Environmental Issues of Electric and Electronics Industry”, tekijöinä Katri Kesti, Jari Latva-Teikari, Toni Långsjö, Riitta Lehtelä ja Leena Korpinen.

Toinen omaan toimintaani liittyvä esitys perustuu Vaasan yliopistossa toteutettuun Vaasan alueen E-Girls -hankkeeseen ja siitä saatuun lukiolaispalautteeseen. Tämän paperin tarkka nimi on ”Vaasa Region E-Girls – Education of Electrical Engineering for the Senior Secondary School Students”, tekijöinä Leena Korpinen, Maarit Vesapuisto ja Timo Vekara.

Tieteellisen tiedon välityksessä nettipalvelut yleisiä

|

Nykypäivänä tieteellisten lehtien lukeminen tapahtuu monesti sähköisesti. Artikkeleja voidaan lukea kirjastojen hankkimien palvelujen kautta. Omaa käsikirjoitusta tarjotaan lehteen sähköisen palvelun kautta, ja myös arvioitsijat käyttävät omaa järjestelmäänsä.

Tietotekniikan hyödyntäminen tieteellisessä työssä on mennyt vauhdilla eteenpäin. Aikaisemmin tietohakuja piti teettää kirjastojen informaatikoilla, koska omilta koneilta ei ollut mahdollista hakea tietoa. Nyt vinkkejä voi kysellä kirjastosta, mutta varsinaisen tiedon pystyy hyvin itse hankkimaan. Tietoa löytyy helposti, joten suurin työ on ehkä siinä, miten osaa valita oikeat hakusanat niin, että saa tehokkaasti tarvitsemansa tiedon. Sekään ei välttämättä ole aina selvää, mistä tietokannasta on paras tietoa hakea.

Artikkelin kirjoittajan näkökulmasta toiminta on myös muuttunut. Enää ei tarvitse lähettää kuin yksittäisiin lehtiin käsikirjoitus tavallisessa postissa. Nyt kun tiedostot syötetään suoraan järjestelmään omalta koneelta, myös isoja tiedostoja on helppo siirrellä. Ainakin valokuvien kohdalla tiedostojen koko on monesti aika suuri. Järjestelmissä näyttää olevan myös erilaisia tarkastusominaisuuksia, jolloin omaa kirjoitusta ei saa syötettyä, jos on tehnyt jonkun perusvirheen.

Omalla tavallaan tällaiset järjestelmät helpottavat artikkelin julkaisuprosessia huomattavasti, mutta käyttäjälle voi olla välillä haasteellista saada selville, miten tiedot syötetään ja mikä vaikuttaa mihinkin. Eri lehdissä näyttää olevan käytössä erilaisia ohjelmistoja ja se vähän lisää käyttäjän haastetta, jos kirjoittaa useampaan lehteen.

Mahdollisista haasteista huolimatta on todella hyvä, että nykyään tieteellisen tiedon hankinta ja julkaiseminen on mennyt näin paljon eteenpäin. Enää ei tarvitse odottaa juurikaan, että saa paperisen kopion jostakin artikkelista postissa, nyt sen todennäköisesti löytää suoraan sähköisten palvelujen kautta.

Onnistuneita tiedonhankintoja nettipalveluilla kaikille!

Ydinvoimauutisia tuotetaan kuukausittain

|

Energiateollisuus ry on julkaissut tammikuusta 2007 alkaen kuukausittaisen koosteen kotimaisista ja kansainvälisistä ydinvoimauutisista. Uutisia selatessa voi huomata, että aiheen ympärillä tapahtuu varsin paljon.

Tämän vuoden puolella on julkaistu jo neljä uutiskirjettä, joista löytyy yli kolmekymmentä uutista. Uusimmassa kirjeessä (4/08) kerrotaan kotimaasta muiden muassa, että Teollisuuden Voima Oyj jätti periaatepäätöshakemuksen neljännen ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi Olkiluotoon. Mikäli hanke toteutuu, kyseessä on jo Suomen kuudes reaktoriyksikkö.

Kansainvälisenä uutisena kerrotaan esimerkiksi, että ydinvoiman suosiota on mitattu eri maissa. Tiedotteen mukaan tutkimuksen teettivät ranskankielinen sanomalehti Le soir ja televisiokanava RTBF. Yhdysvaltojen kansalaisista 80 % kannattaa valtion kannustimia hiilidioksidineutraalien energiantuotantomuotojen edistämiseksi, mukaan lukien ydinvoima. Vastaajista 59 % kannatti ehdottomasti ydinvoiman lisärakentamista. Euroopassa Belgian eteläosassa Walloniassa sekä Brysselissä tehdyn tutkimuksen mukaan 60 % kansalaisista kannattaa ydinvoimaa ratkaisuna ilmastonmuutosta vastaan. Toisaalta Uudessa-Seelannissa parhaana energiantuotantomuotona vain 19 % kannatti ydinvoimaa, tuulivoimaa kannatti 77 % ja aurinkovoimaa 69 % .

Samalla kun ilmastomuutokseen on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota, on kiinnostus miettiä ydinvoiman tuomia mahdollisuuksia lisääntynyt. Ydinvoimauutisia lukiessa voi huomata, että aihetta mietitään monissa maissa ja monilla foorumeilla.

Energiakysymyksissä riittää meille kaikille haastetta. Asiat eivät ole kovin helppoja, mutta onneksi ihmisten luovuudella asioihin kummasti on tapana löytyä ratkaisuja.

Teknillisissä tieteissä 6,8 % professoreista naisia

|

Äskettäin valmistuneessa Suomen professorit 1640-2007 kirjassa on kerätty vuoden 2006 tietojen mukaan, miten paljon naisia on professorikunnasta. Teknillisissä tieteissä heitä on 6,8 %, kun kaikista professoreista heitä on 23,4 %.

Professoriliiton julkaisemassa Suomen professorit kirjassa on kerrottu myös historiatietoja. Vuonna 1920 professoreja oli Suomessa 142, kun vuonna 2006 heitä on jo 2531. Professorien määrä on lisääntynyt huomattavasti myös vuodesta 1980. Silloin heitä oli vain 1429.

Opetusministeriön KOTA-tietokannasta kerättyjen vuoden 2006 tietojen mukaan yliopistojen opetushenkilökunnasta 28,8 % on naisia, teknillisissä tieteissä heitä on 38,8 %. Esimerkiksi humanistisilla aloilla heitä on vain 26,7 %. Teknillisissä tieteissä naisia professoreista on 6,8 %. Kaikista professoreista heitä on 23,4 %. Muita aloja, missä naisten osuus on aika vähäinen, ovat oikeustiede 13,6 % ja luonnontieteet 13,1 %.

Teknillisissä tieteissä naisprofessorien määrä on vielä aika vähäinen, mutta kun tarkastellaan koko opetushenkilökuntaa, on naisia jo selvästi enemmän kuin yliopistoissa yleensä. Kaiken kaikkiaan naisprofessorien määrä on lisääntynyt viime vuosina, sillä vuonna 2004 heitä oli tilastokeskuksen mukaan 21 % ja vuonna 2006 heitä on vähän enemmän.

Aika hitaasti naisten osuus professorikunnassa näyttää lisääntyvän, mutta vähitellen heidän määrä kasvaa. Nyt jo on muutama ala, missä naisprofessorit ovat enemmistönä, esimerkiksi terveystiede 57,6 %, eläinlääketiede 52,6 % ja kasvatustiede 51,5 %.

Tietokone ja uniongelmat

|

Aika ajoin unettomuudesta ja siihen liittyvistä syistä käydään tavallista enemmän keskustelua. Nyt on taas ollut sellainen aika. Muutama vuosi sitten erityisesti television myöhäistä katselua pidettiin syynä mm. koululaisten väsyneisyyteen. Tällä kertaa huolenaiheena ovat pojat ja nuoret miehet, jotka istuvat tietokoneellaan liian pitkään ja sen seurauksena tarvitsevat apua häiriintyneeseen päivärytmiin.

Aftonbladetin mukaan Ruotsissa unenpuutteesta on tullut uusi kansansairaus viime vuosikymmeninä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että jopa 30 prosenttia väestöstä kärsii unihäiriöistä. Vuorokauden ympäri tietokoneidensa äärellä istuvat pojat ja nuoret miehet voivat nukkua 12-15 tuntia ja sen jälkeen olla koneella päivän jos kaksikin. Luonnolliset elimistön biologisen kellon signaalit unentarpeesta ovat menneet heillä jo ohi. Varmaan myös Suomesta löytyy poikia ja nuoria miehiä, jotka kärsivät samanlaisista uniongelmista naisia unohtamatta.

Unen tarve vaihtelee ihmisillä ja muuttuu myös iän myötä. Valtaosa aikuisista tarvitsee 7-8 tuntia unta, mutta jotkut selviävät jopa vain neljällä tunnilla. Lasten unentarve on enemmän. Tarkemmin siitä voi saada tietoa mm. Mannerheimin Lastensuojeluliiton nettivisivulta http://uni.ego.fi/, jossa voi syöttää lapsen iän ja nukkumisajan, sen jälkeen ohjelma kertoo, onko nukkuminen riittävää.

Riittävä ja hyvä uni ehkäisee verenpaineen kohoamiselta, auttaa pitämään painon kurissa ja lisää luovuutta. Paljon hyvää saadaan pelkästään sillä, että nukkuu riittävästi. Vaikuttaa tosi helpolle, mutta käytännössä se ei aina sitä ole. Television parhaat ohjelmat ehkä tulevat liian myöhään tai töissä on liikaa stressiä, eikä siksi pysty kunnolla nukkumaan.

Ehkä tärkeintä on kuitenkin se, että unen riittävyyteen tulee itse kunkin kiinnitettyä huomiota. Kunhan on tarpeeksi virkeänä ja luovalla päällä, voi keksiä keinoja asioiden muuttamiseksi. Televisio-ohjelmia voi tallentaa vaikka digiboxille. Tietokoneen käyttöä voi yrittää tauottaa uudella tavalla. Ennen nukkumaan menoa voi vähentää kahvin juontia tai välttää liikuntasuorituksia. Erilaisia vinkkejä löytyy jo valmiiksi ja uusia voi vielä keksiä lisää. Uneen liittyen tietoa löytyy esimerkiksi Kansanterveyslaitoksen verkkosivuilta.

Virkeitä kevätpäiviä kaikille!