STUK:n Isotooppilääketieteen TT-opas oli esillä isotooppipäivillä

|

Viime viikolla oli lääketieteellisen radioisotooppiyhdistyksen Isotooppipäivät Pohjois-Karjalassa (11.5-12.5.2017). Osallistujia oli toista sataa ympäri Suomea. Tilaisuudessa esiteltiin esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen (STUK) vuonna 2016 julkaisemaa Isotooppilääketieteen TT-opasta.

Innostuin selvittämään myös vähän laajemmin STUK:n www-sivuja ja mitä tietoa siellä on isotooppilääketieteen alueelta. Löysin aiheesta oman www-sivun otsikolla Isotooppilääketiede, joka löytyy Säteily terveydenhuollossa -kohdan alta. Sivulta löytyy muiden muassa taulukko, jossa kerrotaan eräiden isotooppitutkimusten määriä (vuonna 2012) ja keskimääräisiä potilasannoksia Suomessa.

STUK:n sivun (isotooppilääketiede) mukaan Suomessa tehdään vuosittain noin 40 000 isotooppitutkimusta, joista suurin osa on luuston tutkimuksia. Vuonna 2012 niitä oli yhteensä 8884. Toiseksi eniten tehtiin vartijaimusolmukkeiden paikantamisen gammakuvausta (4188).

STUK on julkaissut myös laajemman raportin aiheesta Isotooppitutkimukset ja -hoidot Suomessa 2012. Raportissa on verrattu vuoden 2012 tutkimus- ja hoitomääriä vuoteen 2009. Isotooppitutkimusten määrä oli pienentynyt 5 % ja isotooppihoitojen määrä oli lisääntynyt 6 %. Elinkohtaisesti jaotelluista kuvauksista eniten ovat lisääntyneet kasvainten kuvantamiset (53 %) ja eniten ovat vähentyneet verenkiertoelimistön tutkimukset (32 %).

STUK:n verkkosivuilta löytyy myös esite Potilas isotooppitutkimuksessa. Esite on tehty Säteilyturvakeskuksen ja Lääketieteellisen radioisotooppiyhdistys ry:n yhteistyönä. Esitteessä on käytännönläheisestä kerrottu muiden muassa miten tutkimukseen valmistaudutaan, mitä tutkimuksessa tapahtuu ja mitä sen jälkeen. Pieni mielenkiintoinen yksityiskohta vielä esitteestä, jos on heti tutkimuksen jälkeen lähdössä matkalle (esim. lennolle): kannattaa pyytää todistus siitä, että on ollut tutkimuksessa.

Isotooppipäivillä oli paljon muutakin mielenkiintoista. Ala näyttää kehittyvän jatkuvasti.

Mukavaa kevättä kaikille!

Active Implantable Medical Devices (AIMDs) – mielenkiintoisia esimerkkejä

|

Luin äskettäin ilmestynyttä Suomen Lääkärilehteä (13/2017) ja huomasin kuvan neurostimulaattoriin liittyen Jari Punkkisen katsauksessa ’Diabetekseen liittyvät vatsaoireet’. Diabeetikoiden vaikeisiin vatsaoireisiin liittyvästä neurostimulaattorista löytyy tietoa myös Diabetesliiton www-sivulta, jos aihe alkoi kiinnostaa.

Artikkelia lukiessa aloin miettiä, että erilaisia aktiivisia implantoitavia lääketieteellisiä laitteita (AIMDs) alkaa olla jo varsin paljon markkinoilla. Välillä tuntuu, että on vähän vaikea pysyä niiden kehityksen perässä. Innostuin keräämään tähän blogiini joitakin laitteita. Valitsin niitä, jotka ovat tulleet vastaan artikkeleissa viime aikoina.

DUODECIM 5/2017 lehdessä oli mielenkiintoinen Sarita Murtojärven ja Jaakko Salosen tapausselostus aiheesta ’Sisäkorvaistutteen magneetin irtoaminen magneettikuvauksen yhteydessä’. He kertovat tapauksen, jossa sisäkorvaistutteen sisäisen osan magneetti irtosi silikonitaskustaan potilaalle tehdyn pään magneettikuvauksen yhteydessä. Sisäkorvaistute on kuuloapuväline sellaisille henkilöille, joille vahvinkaan akustinen kuulokoje ei tuo riittävää apua kuulemiseen tai puheen erottamiseen. Tarkemmin aiheesta voi lukea artikkelista tai kuuloliiton www-sivulta.

Tapausselostuksesta ymmärsin, että magneettikuvauksia voidaan tehdä, mutta on hyvä kiinnittää erityistä huomiota istutevalmistajan ohjeiden noudattamiseen.

DUODECIM 20/2016 lehdessä (Gordin et al.) oli myös mielenkiintoinen artikkeli karotispoukaman aktivaatiohoitolaitteeseen liittyen. Laitetta voidaan käyttää hoitomuodossa, jonka avulla kaulavaltimon painereseptoreita stimuloidaan sähköisesti, jolloin verenpaine laskee. Eli laite soveltuu hoitoresistentin kohonneen verenpaineen hoitoon.

Sydämeen liittyvät tahdistinhoidot ovat varsin hyvin tunnettuja. Usein puhutaan sydämentahdistimista tai rytmihäiriötahdistimista. Vähemmälle huomiolle usein jää sydämen vajaatoimintatahdistin. Mainitsen senkin vielä, vaikka siitä en ole uutta artikkelia juuri huomannutkaan. Tahdistinhoitoihin voi tarkemmin tutustua aiheeseen liittyvästä käypähoitosuosituksesta.

Mielenkiintoista huomata miten erilaiset AIMD – tuotteet kehittyvät lääketieteen eri aloilla.

Mukavaa huhtikuuta kaikille!

Isotooppipäivät tulossa 11-12.5.2017 – mielenkiintoinen ohjelma

|

Pari kuukautta sitten jo mainitsin blogissani, että mielenkiintoisia kotimaisia tilaisuuksia on tulossa vuonna 2017. Näistä esimerkkinä oli lääketieteellisen radioisotooppiyhdistyksen Isotooppipäivät 11-12.5.2017 Pohjois-Karjalan keskussairaalassa (PKKS), kliinisen fysiologian ja neurofysiologian yksikössä.

Tänään löysin netistä tilaisuuden valmiin ohjelman ja muut käytännön ohjeet (ilmoittautuminen ja majoitus). Isotooppipäivät pidetään keskussairaalan vieressä olevan Karelia AMK:n Tikkarinteen kampuksella, Tikkarinne 9, Joensuu.

Ohjelma vaikuttaa varsin mielenkiintoiselle. Se rakentuu viidestä aihealueesta: 1) syöpäkuvantaminen, 2) sydänkuvantaminen, 3) luuston tutkimukset, 4) aivokuvantaminen ja 5) ajankohtaista kuvauskäytännöistä. Sisällöstä voi huomata, että isotooppilääketiedettä käytetään varsin laajasti ja uutta kehitetään kokoajan.

Esimerkiksi syöpäkuvantamisen alueella voidaan tehdä syövän hoitovastearviointeja. Esityksissä käsitellään muiden muassa kilpirauhassyöpää ja lymfoomia. Sydänkuvantaminen antaa kardiologeille hyvän tavan diagnostisoida ja seurata sydänsarkoidoosia. Kardiologi on tulossa kertomaan toiveistaan kuvantamiseen liittyen.

Luuston tutkimuksessa SPET-TT fuusiokuvantaminen antaa selvästi perinteistä luuston gammakuvausta kehittyneemmän tavan muiden muassa paikantaa muutoksia. SPET-TT:tä käsitellään sekä tekniikan että käytännön esimerkkien näkökulmasta.

Aivokuvantamisessa Amyloidi-PET-TT on kiinnostava tekniikka Alzheimerin taudin diagnostiikassa. Ohjelmassa on mielenkiintoisia aiheita lääkäreille, fyysikoille ja hoitohenkilökunnalle.

Ohjelmaan sisältyy myös tutustumiskäynti PKKS:n SPET/PET – tiloihin. Muiden muassa osallistujat voivat tutustua PKKS:n uuteen kameraan, jolla aloitettiin PET/TT – kuvaukset vuoden 2016 lopulla. Tilaisuuden sisältö vaikuttaa mielestäni varsin mielenkiintoiselle.

Mukavaa maaliskuuta kaikille!

Twitterissä tviittailu – nopea tapa viestiä

Twitterissä tviittailu – nopea tapa viestiä

|

Olen viime aikoina matkustaessani seurannut, miten paljon monet kanssamatkustajat käyttävät matkapuhelintaan. Ilmeisesti he ovat kuunnelleet musiikkia, lukeneet sosiaalisen median viestejä ja lähettäneet niitä itse. Puhelimessa puhuminen on ollut aika vähäistä, mutta muu käyttö on selvästi lisääntynyt.

Tietenkin matkustaessa on paljon hyvää aikaa viestitellä, mutta toisinaan olen jo miettinyt, että onkohan joillakin kyse jo jonkinlaisesta riippuvuudesta. Sivusta on tietenkin vaikea tietää, mitä kukin puhelimellaan tekee, mutta käyttöajat näyttävät olevan helposti useita tunteja.

Matkapuhelimiin on tullut myös paljon hyviä uusia palveluja, jotka lisäävät niiden käyttöä. Esimerkiksi junassa istuessa voi helposti tarkastaa kännykkäsovelluksesta paljonko juna on myöhässä milloinkin. Twitterissä myös kerrotaan tietoja, paljonko junat kulkevat myöhässä. Enää ei tule edes katsottua perinteistä aikataulua, kun ajat voi katsoa myös junan kulkuaikatiedoista.

Uutisten seuraamiseen Twitter on kätevä välinen. Seuraamalla esimerkiksi uutislehtien Twitter-tilejä saa helposti ja nopeasti tiedon tapahtumista, eikä tarvitse erikseen käydä erilaisten uutislähteiden verkkosivuilla. Tietenkin tviitit ovat yleensä aika lyhyitä, mutta jonkinlaisen käsityksen asiasta niiden avulla saa.

Mielenkiintoinen ilmiö on myös se, miten nykyään kaikki voivat itse tuottaa tietoa ja jakaa sitä esimerkiksi Twitter-tilinsä kautta. Twitter-viestinnästä on tullut jo niin merkittävää, että hyvin usein perinteisissä TV-uutisissa kerrotaan, mitä esimerkiksi tärkeät poliitikot ovat tviitanneet. Aikaisemmin tieto kulki esimerkiksi lehdistötiedotteiden kautta TV-uutisiin, mutta nykyään tiedon voi jakaa itse kaikille sosiaalisen median kautta milloin haluaa. Viestintä on nopeutunut ja tavallaan myös lyhentynyt.

Oikeastaan on mielenkiintoista huomata, miten vähitellen ihmisten toimintatavat muuttuvat sen mukaan, kun tekniikka ja sen mahdollistamat sovellukset kehittyvät.

Mukavaa helmikuuta kaikille!

Uusi vuosi 2017 – mielenkiintoisia asioita tulossa

Uusi vuosi 2017 – mielenkiintoisia asioita tulossa

|

Vuoden alussa on mukava miettiä, mitä asioita uusi vuosi on tuomassa. Tietenkään kaikkea ei voi uudesta vuodesta tietää, mutta jonkin verran on kuitenkin mahdollista ennakoida. Vuoden ensimmäisinä päivinä olen itse yrittänyt tutustua luonnokseen uudesta säteilylaista. Luonnosta voi kommentoida 16.1.2017 asti.

Säteilylainsäädännön valmistelu etenee myös vuoden 2017 aikana. Suosittelen tutustumaan lakiluonnokseen, sillä säteily on varsin laaja kokonaisuus. Mukana on monenlaista tekniikkaa esim. sairaaloiden kuvantaminen, sähköjärjestelmien kentät, laserit, solariumit, kauneuden hoidon tekniikoita ja tietenkin myös perinteinen ionisoiva säteily.

Viime vuoden lopussa julkaisin taas pientaajuisiin sähkö- ja magneettikenttiin liittyvän tilannekatsaukseen 2/2016. Tilannekatsauksia jatketaan myös vuonna 2017. Seuraan tilannekatsauksissa myös lainsäädännön etenemistä.

Vuoden 2017 on maailman suurimmat kuluttajaelektroniikkamessut (CES 2017) Las Vegasissa 5.1-8.1.2017. Odotan mielenkiinnolla uutisia kyseisestä tilaisuudesta. Ainakin viime vuonna esillä oli useita tulevaisuuden tuotteita ja innovaatioita. Niistä sai hyvin tietoa internetin ja Twitterin kautta.

Myös kotimaassa on mielenkiintoisia tilaisuuksia tulossa vuonna 2017. Esimerkiksi lääketieteellisen radioisotooppiyhdistyksen Isotooppipäivät pidetään 11-12.5.2017 Pohjois-Karjalan keskussairaalan (PKKS) Kliinisen fysiologian ja neurofysiologian yksikössä.

Isotooppilääketiede on kiinnostava ja jatkuvasti kehittyvä lääketieteen alue. Perinteisistä luuston gammakuvauksista on menty paljon eteenpäin. Yksi uusi mahdollisuus on SPET-TT fuusiokuvantaminen. PKKS aloitti viime vuoden lopulla myös PET (positroniemissiotomografia)- kuvaukset, joten uskon tulevien Isotooppipäivien olevan hyvin mielenkiintoiset.

Muutakin on tapahtumassa vuonna 2017. Euroopan tasolla COST EMF-MED (COST Action BM109: European network for innovative uses of EMFs in biomedical applications) jatkuu edelleen ja seuraava verkoston tapaaminen on Varsovassa helmikuussa.

Hyvää ja mielenkiintoista alkanutta vuodetta 2017 kaikille!