Tervetuloa uusille kotisivuilleni leenakorpinen.com!

Avasin ensimmäiset omat dynaamiset kotisivut internetissä elokuussa 2007. Siitä lähtien olen julkaissut myös tätä blogia. Sivujen avaamisesta on kulunut kymmenen vuotta ja ajattelin, että nyt on korkea aika avata uudet sivut, jotka toimivat tehokkaammin nykyaikaisissa mobililaitteissa. Vanhoja leenakorpinen.fi sivuja ei ole tarkoitus jatkossa päivittää, vaan uusi sisältö tulee leenakorpinen.com sivuille.

Löysin kymmenen vuotta sitten kirjoitetun vanha blogini, jonka kirjoitin ensimmäisten sivujen avautuessa. Tekstiä lukiessa muistin, miten innostunut olin sivujen avautumisesta. Niin olen tälläkin kertaa. Mukava saada sivuille uusi ilme.

Oikeastaan monet samat asiat ovat edelleen internetissä, mitä kymmenen vuotta sitten oli. Esimerkiksi blogeja kirjoitetaan edelleen ja TV-ohjelmia voi katsoa internetin kautta. Tiedonsiirtonopeus on tietenkin parantunut ja erilaiset palvelut ovat nykyään laajemmin käytössä.

Kun vertaan tätä päivää ja 10 vuoden takaista tilannetta, niin viestintä on nykyään nopeampaa. Esim. Twitter-viesteillä tietoa liikkuu hyvin nopeasti. Itsellänikin on nykyään Twitter-tilejä, joilla voin kertoa kaikille seuraajilleni nopeasti mielenkiintoisia asioita. Välitän myös mielelläni muiden tviittejä eteenpäin. Uusilta kotisivuiltani löytyvät kaikki Twitter-tilini. Niiden kautta viestin esimerkiksi uusista artikkeleistani ensimmäiseksi.

Videoiden ja ehkä myös valokuvien käyttö on on kymmenessä vuodessa lisääntynyt. Avasin itsellenikin Instragramin, jotta voin halutessani laittaa valokuvia helposti muidenkin nähtäväksi. Videoita en ole vielä alkanut tuottaa, mutta mielenkiinnolla katselen ja ajoittain välitänkin muiden videoita esimerkiksi Twitterissäni. Esim. revontulista on ollut todella kauniita videoita.

Uusilla kotisivuillani aion jatkaa blogieni kirjoittamista. Periaate on sama kuin 10 vuotta sitten blogissani kerroin ”blogin kirjoittamiselle en ole asettanut erityisiä tavoitteita. Kirjoitan, kun huomaan kiinnostavia aiheita.” Viime vuosina olen kirjoittanut blogeja noin kuukauden väleihin suomeksi ja englanniksi silloin, kun uusi Situation report bulletin on julkaistu, eli kahdesti vuodessa.

Uusilla leenakorpinen.com sivuilla julkaistaan jatkossa myös tilannekatsaukset, jotka ovat muutaman kerran vuodessa sähköpostiin tilattavissa olevia uutiskirjeitä pientaajuisiin sähkö- ja magneettikenttiin liittyvistä terveyskysymyksistä. Kaikki vanhat tilannekatsaukset löytyvät myös uusilta sivuilta.

Mainittakoon vielä, että olen kerännyt uusille sivuille talteen myös edellisten kotisivujen arkistossa olleita opetukseen ja tutkimukseen liittyviä www-aineistoja. Minua on toivottu säilyttämään sisällöt verkossa, joten ne löytyvät edelleen myös sivuiltani.

Tervetuloa uusille kotisivuilleni ja mukavaa syyskuuta kaikille!

STM:n asetusluonnos ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta lausuntokierroksella

Mietin ensin tämän kesäblogin aiheeksi erilaisia kesään liittyviä teemoja. Esimerkiksi olen katsellut viime päivinä mielenkiintoisia uutisia ja TV-juttuja siitä, miten voi helpottaa lomalta työhön paluuta. (Se jäi mieleeni, että kannattaa aloittaa työt keskellä viikkoa, jos mahdollista).

Varsinaiseksi blogin aiheeksi päätin kuitenkin valita ionisoimattomaan säteilyyn liittyvän säädöksen valmistelun. Aihe on tällä hetkellä varsin ajankohtainen ja siksi tärkeä kertoa siitä kesästä huolimatta.

Olen tilannekatsauksissa aikaisemmin kertonut, että Suomessa on käynnissä säteilylainsäädännön uudistus. Tästä kokonaisvalmistelusta löytyy tieto esim. Säteilyturvakeskuksen internet sivuilta löytyvästä uutisesta ”Säteilylainsäädännön uudistus koskee kaikkia suomalaisia”.

Yhtenä osana tätä valmistelua parhaillaan STM:n internet sivuilta löytyy lausuntopyyntö luonnoksesta sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta.

Internetsivuilta löytyy muistio aiheesta ”luonnos sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta”, sekä liitteet: (1) Altistumisraja-arvot optiselle säteilylle, (2) Altistumisraja-arvot ultraäänelle ja (3) Altistuksen raja-arvot ja toimenpidetasot sähkömagneettisille kentille. WWW-sivun mukaan lausuntoaika päättyy 14.8.2017.

Tietääkseni aikaisemmin Suomessa ei ole ollut velvoittavia säädöksiä niin laajasti mitä nyt on tulossa, joten suosittelen tutustumaan STM:n sivuilta löytyvään aineistoon. Lisää tietoa tästä valmistelusta löytyy myös tämän lainsäädäntöhankkeen internetsivulta.

Myös ionisoivaan säteilyyn liittyvä valmistelu etenee. Viime vuoden marraskuussa Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi lausuntoja esityksestä uudeksi säteilylaiksi. Internetistä löytyy esimerkiksi lääkäriliiton lausunto liittyen tuohon uuteen säteilylakiin.

Todennäköisesti tästä valmistelusta löytyy lisää tietoa internetistä, mutta keskityin tässä blogissa nyt ionisoimattomaan säteilyyn. Mielenkiintoista ammatillista luettavaa näyttää riittävä näin kesälläkin.

Mukavaa elokuuta kaikille!

Ajatuksia lentokoneesta

Istuin lentokoneessa ja pitkästä aikaa oli aikaa lukea sanomalehtiä. Mielenkiintoisia artikkeleja oli monia, mutta päädyin valitsemaan tähän blogiin niitä, joissa eläimet vaikuttavat terveyteen.

Ilta-Sanomissa (31.5) huomasin artikkelin myyräkuumeesta ja mielenkiintoisen tilaston sen esiintyvyydestä eripuolilla Suomea. THL:n tilastojen mukaan Itä- ja Etelä-Savossa myyräkuumetta näyttää olevan enemmän kuin muualla Suomessa. Toinen mielenkiintoinen havainto oli se, että aika monet eivät edes tiedä sairastaneensa myyräkuumetta. Duodecimin terveyskirjastossa löytyy lisätietoa aiheesta.

Helsingin sanomissa (31.5) oli artikkeli ’Hirvieläimet levittävät punkkeja, mutta punkkitaudit ovat peräisin pikkueläimistä’. Artikkelissa kerrotaan, että borrelioosin ja puutiaisaivotulehduksen yleistymisen ja metsäkauriiden sekä valkohäntäpeurojen kantojen kasvun välillä voisi olla yhteyttä. Aihe vaikutti ihan mielenkiintoiselle, mutta lentokoneessa sitä ei pystynyt alkaa tarkemmin selvittämään.

Ilta-Sanomissa (31.5) kerrottiin myös tarina henkilöstä, joka oli saanut hyttysten levittämän pogostantaudin. Tätä tarinaan en enää ehtinyt kunnolla lukea, mutta sen ymmärsin, että tauti on aika harvinainen. Terveyskirjastosta ja THL:n www-sivuilta löytyy pogostantaudista lisää tietoa, jos aihe alkoi kiinnostaa enemmän.

Mukavaa kesäkuuta kaikille!

STUK:n Isotooppilääketieteen TT-opas oli esillä isotooppipäivillä

Viime viikolla oli lääketieteellisen radioisotooppiyhdistyksen Isotooppipäivät Pohjois-Karjalassa (11.5-12.5.2017). Osallistujia oli toista sataa ympäri Suomea. Tilaisuudessa esiteltiin esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen (STUK) vuonna 2016 julkaisemaa Isotooppilääketieteen TT-opasta.

Innostuin selvittämään myös vähän laajemmin STUK:n www-sivuja ja mitä tietoa siellä on isotooppilääketieteen alueelta. Löysin aiheesta oman www-sivun otsikolla Isotooppilääketiede, joka löytyy Säteily terveydenhuollossa -kohdan alta. Sivulta löytyy muiden muassa taulukko, jossa kerrotaan eräiden isotooppitutkimusten määriä (vuonna 2012) ja keskimääräisiä potilasannoksia Suomessa.

STUK:n sivun (isotooppilääketiede) mukaan Suomessa tehdään vuosittain noin 40 000 isotooppitutkimusta, joista suurin osa on luuston tutkimuksia. Vuonna 2012 niitä oli yhteensä 8884. Toiseksi eniten tehtiin vartijaimusolmukkeiden paikantamisen gammakuvausta (4188).

STUK on julkaissut myös laajemman raportin aiheesta Isotooppitutkimukset ja -hoidot Suomessa 2012. Raportissa on verrattu vuoden 2012 tutkimus- ja hoitomääriä vuoteen 2009. Isotooppitutkimusten määrä oli pienentynyt 5 % ja isotooppihoitojen määrä oli lisääntynyt 6 %. Elinkohtaisesti jaotelluista kuvauksista eniten ovat lisääntyneet kasvainten kuvantamiset (53 %) ja eniten ovat vähentyneet verenkiertoelimistön tutkimukset (32 %).

STUK:n verkkosivuilta löytyy myös esite Potilas isotooppitutkimuksessa. Esite on tehty Säteilyturvakeskuksen ja Lääketieteellisen radioisotooppiyhdistys ry:n yhteistyönä. Esitteessä on käytännönläheisestä kerrottu muiden muassa miten tutkimukseen valmistaudutaan, mitä tutkimuksessa tapahtuu ja mitä sen jälkeen. Pieni mielenkiintoinen yksityiskohta vielä esitteestä, jos on heti tutkimuksen jälkeen lähdössä matkalle (esim. lennolle): kannattaa pyytää todistus siitä, että on ollut tutkimuksessa.

Isotooppipäivillä oli paljon muutakin mielenkiintoista. Ala näyttää kehittyvän jatkuvasti.

Mukavaa kevättä kaikille!

Active Implantable Medical Devices (AIMDs) – mielenkiintoisia esimerkkejä

Luin äskettäin ilmestynyttä Suomen Lääkärilehteä (13/2017) ja huomasin kuvan neurostimulaattoriin liittyen Jari Punkkisen katsauksessa ’Diabetekseen liittyvät vatsaoireet’. Diabeetikoiden vaikeisiin vatsaoireisiin liittyvästä neurostimulaattorista löytyy tietoa myös Diabetesliiton www-sivulta, jos aihe alkoi kiinnostaa.

Artikkelia lukiessa aloin miettiä, että erilaisia aktiivisia implantoitavia lääketieteellisiä laitteita (AIMDs) alkaa olla jo varsin paljon markkinoilla. Välillä tuntuu, että on vähän vaikea pysyä niiden kehityksen perässä. Innostuin keräämään tähän blogiini joitakin laitteita. Valitsin niitä, jotka ovat tulleet vastaan artikkeleissa viime aikoina.

DUODECIM 5/2017 lehdessä oli mielenkiintoinen Sarita Murtojärven ja Jaakko Salosen tapausselostus aiheesta ’Sisäkorvaistutteen magneetin irtoaminen magneettikuvauksen yhteydessä’. He kertovat tapauksen, jossa sisäkorvaistutteen sisäisen osan magneetti irtosi silikonitaskustaan potilaalle tehdyn pään magneettikuvauksen yhteydessä. Sisäkorvaistute on kuuloapuväline sellaisille henkilöille, joille vahvinkaan akustinen kuulokoje ei tuo riittävää apua kuulemiseen tai puheen erottamiseen. Tarkemmin aiheesta voi lukea artikkelista tai kuuloliiton www-sivulta.

Tapausselostuksesta ymmärsin, että magneettikuvauksia voidaan tehdä, mutta on hyvä kiinnittää erityistä huomiota istutevalmistajan ohjeiden noudattamiseen.

DUODECIM 20/2016 lehdessä (Gordin et al.) oli myös mielenkiintoinen artikkeli karotispoukaman aktivaatiohoitolaitteeseen liittyen. Laitetta voidaan käyttää hoitomuodossa, jonka avulla kaulavaltimon painereseptoreita stimuloidaan sähköisesti, jolloin verenpaine laskee. Eli laite soveltuu hoitoresistentin kohonneen verenpaineen hoitoon.

Sydämeen liittyvät tahdistinhoidot ovat varsin hyvin tunnettuja. Usein puhutaan sydämentahdistimista tai rytmihäiriötahdistimista. Vähemmälle huomiolle usein jää sydämen vajaatoimintatahdistin. Mainitsen senkin vielä, vaikka siitä en ole uutta artikkelia juuri huomannutkaan. Tahdistinhoitoihin voi tarkemmin tutustua aiheeseen liittyvästä käypähoitosuosituksesta.

Mielenkiintoista huomata miten erilaiset AIMD – tuotteet kehittyvät lääketieteen eri aloilla.

Mukavaa huhtikuuta kaikille!