Nro. 2 / 2011/2 Äidin raskaudenaikainen magneettikenttäaltistus ja jälkikasvun astmariski

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkijoiden tavoitteena oli tutkia, onko äidin altistumisella magneettikentille raskauden aikana yhteys jälkikasvun astmariskiin. Tutkijoiden mukaan löydökset antoivat uusia epidemiologisia todisteita siitä, että voimakas magneettikenttätaso äidin raskauden aikana saattaa lisätä jälkeläisen astman riskiä. Mielenkiinnolla odotan muiden tutkijoiden vastaavasta aiheesta tekemiä tutkimuksia havaintojen vahvistamiseksi.

Tässä ns. prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa seurattiin astman ilmaantumista kahdessa ryhmässä: lapset, joiden äidit olivat altistuneet voimakkaille magneettikentille raskauden aikana, ja muut lapset.

Tutkimuksen organisoi pohjoiskalifornialainen terveydenhuolto-organisaatio Kaiser Permanente Northern California, ja siihen osallistui heidän raskaana olevia jäseniään San Franciscon alueelta. Kaikkien osallistujien päivittäinen magneettikenttäaltistus mitattiin raskauden aikana mukana kannettavalla magneettikenttämittarilla. Heidän jälkeläistensä astmadiagnooseja seurattiin 13 vuoden ajan. Analyysiin otettiin mukaan seuratuista lapsista 626, joilla oli kliinisesti diagnosoitu astma.

Kun mahdolliset väärät muuttujat oli huomioitu, havaittiin tilastollisesti merkittävä lineaarinen annos-vastesuhde äidin raskauden aikaisen voimakkaamman keskimääräisen päivittäisen magneettikenttäaltistustason ja jälkeläisen kohonneen astmariskin välillä. Kun äidin magneettikenttätaltistus kohosi yhden yksikön (1 mG = 0,1 µT) raskauden aikana, astman saamisen riski jälkikasvulla lisääntyi 15 %.

Kun magneettikenttäaltistukset jaettiin luokkiin (< 0,3 mG , 0,3–2 mG, > 2 mG), tulokset osoittivat vastaavan annos-vastesuhteen. Verrattaessa lapsia, joiden äideillä oli alin magneettikenttäaltistus (24 tunnin mediaanitaso enintään 0,3 mG = 0,03 µT) raskauden aikana, lapsiin, joiden äidit olivat altistuneet yli 2,0 mG:n magneettikentälle (0,2 µT), jälkimmäisillä havaittiin yli 3,5-kertainen todennäköisyys saada astma. Lapsilla, joiden äideillä oli keskimmäisen luokan magneettikenttätaso, (>0,3–2,0 mG, 0,03-0,2 µT) oli 74 % suurempi todennäköisyys sairastua astmaan.

Magneettikenttävaikutuksen ja tunnettujen astman riskitekijöiden eli äidin astmataustan sekä syntymäjärjestyksen (ensimmäinen lapsi) välillä havaittiin tilastollisesti merkittävä synergistinen yhteisvaikutus. Tutkimusryhmän löydökset antoivat uusia epidemiologisia todisteita siitä, että magneettikenttäaltistus äidin raskauden aikana saattaa lisätä jälkeläisen astman riskiä.

Lähteet:

Li D-K, Chen H, Odouli R. Maternal Exposure to Magnetic Fields During Pregnancy in Relation to the Risk of Asthma in Offspring. Arch Pediatr Adolesc Med. 2011;165(10):945-950

Nro. 1 / 2011/2 Pääkirjoitus

|

Viime kerralla pääkirjoitukseni päättyi tietoon, että komissio oli antanut juuri ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäis­vaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille. Lupasin palata asiaa seuraavassa katsauksessa.

Ajatukseni oli tehdä komission ehdotuksesta erillinen uutinen tähän katsaukseen, mutta päätin, ettei kannata jakaa liian keskeneräistä tietoa. Tietääkseni direktiiviehdotusta on käsitelty ja käsitellään edelleen EU:n toimielimissä. Koska asia on vielä kesken, on paras rauhassa odottaa lopputulosta. Palaan taas aiheeseen seuraavassa tilannekatsauksessa.

Edellisen katsauksen jälkeen on ollut taas joitakin mielenkiintoisia konferensseja. Kesäkuussa järjestettiin Bioelectromagnetics Society:n vuosikokous (33th Annual Meeting) Halifaxissa Kanadassa. Itselleni jäi erityisesti mieleen sessio, jossa keskusteltiin sähkömagneettisiin kenttiin liittyvien asioiden käsittelystä mediassa ja tutkijoiden varautumisesta haastatteluihin. Ilmeisen paljon aihepiiri on ollut esillä eri maiden mediassa. Ohjeet olivat samoja, mitä olen kuullut Suomessakin: esimerkiksi ennakkoon valmistautuminen on ainakin hyvä muistaa.

Toisen mielenkiintoisen aihepiiriin liittyvän konferenssin järjesti Brysselissä marraskuussa Euroopan komissio (EMF 2011). Tilaisuuden esitykset ovat ladattavissa komission verkkosivuilta. Keskustelu oli vilkasta, ja selvästi oli havaittavissa, että Euroopassa ollaan varsin kiinnostuneita sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutuksista. Edelleen osa ihmisistä kokee saavansa oireita, jotka he yhdistävät sähkömagneettisiin kenttiin. Toivottavaa tietenkin olisi, että tieteellinen tutkimus toisi asiaan uutta selvyyttä.

Varsinaiset esitykset olivat lähinnä erilaisia katsauksia siitä, mitä on jo aikaisemmin tutkittu ja mitä tiedetään. Keskustelut olivat kuitenkin hyvin mielenkiintoisia. Tilaisuudessa tuli myös esille, että EU:n rahoituksella on käynnistynyt kolmevuotinen ARIMMORA-tutkimusprojekti. Siinä tutkitaan vaikutusmekanismeja, jotka selittäisivät pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja lasten leukemian välisen mahdollisen yhteyden.

Uusia mielenkiintoisia tieteellisiä lehtiartikkelejakin on julkaistu varsin paljon, joten löysin helposti esiteltäviä julkaisuja. Tällä kertaa tilannekatsaus alkaa tutkimuksella, jossa on selvitetty mahdollisuutta, että äidin raskaudenaikainen altistuminen magneettikentille vaikuttaisi lapsen astman ilmaantumiseen. Aihetta ei ole ainakaan kovin paljon aikaisemmin tutkittu. Seuraavat artikkelit käsittelevät varsin isojen magneettikenttien vaikutuksia. Altistukset ovat selvästi suurempia kuin mille ihmiset käytännössä altistuvat.

Tilannekatsaukseen tuli mukaan myös tuloksia brasilialaisesta, kiinalaisesta ja taiwanilaisesta tutkimuksesta. Niistä voidaan taas huomata, että sähkömagneettisille kentille altistumisesta ollaan kiinnostuneita todella monissa maissa. Katsauksen loppupuolella on muutama työperäiseen altistukseen liittyvä artikkeli. Niistä ensimmäinen käsittelee työperäisen magneettikenttäaltistuksen ja motoneuronitautien mahdollista yhteyttä.

Ihan viimeisenä oleva työntekijöiden altistusta käsittelevä artikkeli on aika tekninen. Siinä on laskemalla arvioitu sähkökentille altistumista voimajohdoilla työskenneltäessä. Otin artikkelin mukaan siksi, että joissakin työtehtävissä voi olla ihan tärkeää pystyä selvittämään sähkökentille altistumista. Tietenkin tuleva työntekijädirektiivi antaa tarkemmin tietoa, milloin selvityksiä on syytä tehdä.

 

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen,
Tilannekatsauksen päätoimittaja
Tampereen teknillinen yliopisto, Ympäristöterveys

2/2011 Suuret ja pienet altistustasot kiinnostavat tutkijoita

2/2011 Suuret ja pienet altistustasot kiinnostavat tutkijoita

|

Viime kerralla pääkirjoitukseni päättyi tietoon, että komissio oli antanut juuri ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäis­vaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille. Lupasin palata asiaa seuraavassa katsauksessa.

»

”Kohtuus kaikessa” – hyvä vinkki nykypäivään

|

Kun kuuntelee TV-uutisia tai lukee lehtiä, huomaa helposti, että vanha sanonta ”kohtuus kaikessa” toimii hyvin nykyäänkin. Euroopan talousvaikeuksia ei ole voinut olla huomaamatta niin paljon aihetta on käsitelty mediassa. Velkaa otettaessa kohtuullisuus on ihan hyvä muistaa.

Toinen paljon mediassa esillä ollut aihe on karppaus eli vähänhiilihydraattinen ruokavalio. Internetistä näyttää löytyvän aiheesta jo varsin paljon tietoa. Olen jonkun verran yrittänyt seurata aiheeseen liittyvää keskustelua puolesta ja vastaan. Aina välillä on tullut mieleen, että kohtuus kaikessa. Ruuasta ja ruokailusta on mukava nauttia ja tiukat säännöt voivat muuttaa elämän varsin epämiellyttäväksi.

Löysin vielä muitakin aiheita, joihin sanonta ”kohtuus kaikessa” sopii. Viime aikoina on tehty myös erilaisia tietomurtoja ja vuodettu yksityisiä tietoja nettiin. Tuosta tuli mieleeni, että yksittäisellä ihmisellä on nykyään helposti todella useita käyttäjätunnuksia erilaisiin sähköisiin palveluihin. Onhan se tietenkin helpottanut esim. työntekoa, mutta nyt järjestelmiä alkaa olla jo ihan liikaa. Yritin laskea paljon itselläni on erilaisia tunnuksia, mutta lopetin kesken. En tiedä miten aiheeseen voisi vaikuttaa, mutta kohtuus kaikessa sopii minusta myös tietojärjestelmien määrään. Niitä on jo uskomattoman paljon.

Mieleeni tuli vielä yksi tämän ajan ilmiö, johon tuo sanonta sopii. Ainakin tiedemaailmassa on tullut tavaksi tehdä erilaisia arviointeja ja selvityksiä ihmisten osaamisesta tai tuotoksesta. En tunne erilaisten arviointimittareiden taustoja, mutta joskus kun kuuntelen niistä esityksiä, tulee mieleeni ajatus ”kohtuus kaikessa”. Kun oikein innostutaan ideoimaan asioita, asioiden käytännöllisyys voi unohtua. Monesti ideat eivät sovellu suoraan käytäntöön, mutta esim. kohtuullistamalla tavoitteita saada parempia käytännön menetelmiä.

Ehkä esimerkkejä löytyy lisääkin, mutta nuo itselleni tuli ensin mieleen. Yllättävän hyvälle vinkille vanha sanonta ”kohtuus kaikessa” edelleen vaikuttaa. Sitä voi olla hyvä soveltaa myös joulukuussa esim. jouluvalmisteluja tehdessä.

Mukavaa joulukuuta ja vuoden loppua kaikille!

Erilaiset etätyöpaikat yleistyvät

|

Selailin uusinta Kauppalehteä ja mietin, mitä mielenkiintoista viime aikoina on tapahtunut. Euroopan talousasiat ovat olleet jo monta viikkoa esillä, mutta aihe ei oikein houkutellut blogin kirjoittamiseen. Lehdestä löytyi myös pienehkö uutinen siitä, miten etätyötä tehdään kaikkialla.

Etätyötä tehdään nykyään myös kodin ulkopuolella, esimerkiksi kahviloissa, kirjastoissa ja muissa julkisissa tiloissa. Aiheesta oli tehty laaja kansainvälinen tutkimus. Uutisen mukaan uusien etätyöpaikkojen yleistyminen parantaa työntekijöiden mielestä työelämän laatua. Tarkemmin uutiseen voi tutustua Kauppalehden maanantain (31.10.2011) numerossa (sivu 9).

Mielenkiintoista oli havaita, että maailmanlaajuinen työtilaratkaisuja myyvä yritys oli kiinnostunut tutkimaan etätyötä. Ehkä tulevaisuudessa meillä on entistä paremmat mahdollisuudet työskennellä missä vaan, koska etätyöstä ovat myös tilaratkaisuja tarjoavat yritykset kiinnostuneita.

Etätyön asemesta artikkelit usein käsittelevät mobiilityötä tai liikkuvan työntekijän työtä. Liikkuvan työntekijän työ voidaan määritellä sen mukaan, miten monissa eri paikoissa työtä tehdään ja miten niissä liikutaan. Esimerkiksi työntekijä voi vuorotella kahden paikan välillä, kierrellä monissa paikoissa ja palata aina yhteen paikkaan jne. Alue millä liikutaan voi myös olla rajattu.

Nykyään työtä voidaan tehdä varsin monessa paikassa ja milloin tahansa. Etätyöskentelystä on tullut niin yleistä, että olisi vaikea luopua siitä. Yleisyydestä huolimatta etätyö voi olla joskus myös haasteellista.

Etätyöskentelyssä työpisteiden ergonomiaa voi olla vaikea saada samalle tasolle kuin se on perinteisissä työpisteissä. Osalle työntekijöistä voi olla vaikea riittävästi erottaa vapaa-ajan ja työnteon rajaa. Ihmiset ovat kuitenkin varsin hyvin oppineet toimimaan niin, että etätyönä he huolehtivat välillä työasioita, mutta sen jälkeen taas palaavat vapaa-ajan viettoon.

Mielenkiintoista huomata, miten vähitellen työnteko on muuttunut. Samalla ihmiset ovat myös oppineet hyödyntämään uusia mahdollisuuksia. Tietotekniikan kehittyminen on tarjonnut meille paljon uutta.

Mukavia etätyökokemuksia kaikille!