Työnteko – haasteita ja mahdollisuuksia

|

Perinteisesti olen vuoden vaihtuessa miettinyt, mitä uusi vuosi tuo tullessaan ja mitä edellisestä vuodesta on jäänyt mieleeni. Tällä kertaa päätin tehdä vähän poikkeuksen ja keskittyä yhteen teemaan: ”työntekoon”. Huomasin useammasta lähteestä, että sitä voisi olla mielenkiintoista miettiä.

Ensin pidin asiaa hyvin yksinkertaisena, mutta kun yritin löytää googlettamalla sanalle ”työ” määritelmää huomasin, että aihe on aika vaikea. Päätin jättää työn määrittelemisen väliin ja keskittyä yleisesti aiheeseen.

Olen huomannut, että aika ajoin tulee vastaan lehtijuttuja ja uutisia siitä, miten nuoret koulutetut ihmiset eivät työllisty. Toisaalta tiedän työnantajia, jotka eivät joko saa riittävästi työntekijöitä tai heillä on haasteita saada hyviä työntekijöitä. Selityksiä voi löytää tietenkin monia, mutta itse aloin miettiä, onkohan se enää nykypäivänä selvää, mitä työnteolla oikeastaan tarkoitetaan.

Aikaisemmin oli tapana, että jo varsin nuorena aloitettiin työnteko milloin missäkin. Taloudellinen tilanne oli ehkä heikompi kuin nykyään ja piti saada rahaa tai ruokaa pöytään. Nykypäivänä kokemukset työnteosta voivat jäädä ennen tutkintoon valmistumista varsin vähäiseksi ja se haittaa työpaikkojen saannissa. Ehkä työntekoa pitäisi jotenkin yrittää jopa nykyistä enemmän opettaa, mutta vaikea sanoa missä, miten ja kuka opettaa?

Toinen työntekoon liittyvä tavallaan haaste tai mahdollisuus on se, että monet tekevät lomillaan ja vapaa-ajallaan ylitöitä. Ainakin varsin monet seuraavat sähköpostiaan. Ehkä vuosi 2012 tuo mukanaan tähän jotain uusia ideoita. Muistaakseni jossain jo kokeiltiin mahdollisuutta sulkea työsähköposti keskitetysti vapaa-ajaksi. Mielenkiintoista nähdä, miten tällainen toimintatapa alkaa levitä ja mitä kokemuksia siitä saadaan.

Kolmas työntekoon liittyvä aihe, joka tuli mieleeni, on työurien pidentäminen esimerkiksi nostamalla eläkeikää. Hyviä esimerkkejä työntekijöistä, jotka ovat olleet työelämässä perinteistä eläköitymisikää pidempään, on helppo löytää. Ehkä uusi vuosi tuo mukanaan lisää tällaisia esimerkkejä ja vähitellen entistä useammat viihtyvät työelämässä nykyistä pidempään.

Mielenkiintoisia haasteita ja mahdollisuuksia työntekoon näyttää riittävän.

Hyvää alkanutta vuotta 2012 kaikille!

Nro. 11 / 2011/2 Numeerisen menetelmän arviointi jännitteellisillä voimajohdoilla työskentelevien sähkökenttäaltistuksen analyysissä

|
Päätoimittajan kommentti: Artikkeli kertoo tutkimuksesta, jossa on arvioitu, miten hyvin numeerisia menetelmiä voidaan käyttää sähkökenttäaltistuksen arviointiin. Tulokset ovat varsin hyviä ja menetelmä sopii altistuksen arviointiin.

Sähköyhtiöt haluavat välttää katkokset sähkönjakelussa, joten huoltotöitä joudutaan tekemään myös jännitteellisillä voimajohdoilla. Työntekijät altistuvat tällöin verkkotaajuisille sähkö- ja magneettikentille, joita täytyy pystyä analysoimaan työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden takaamiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida erästä yksinkertaistettua numeerista menetelmää, jota voidaan käyttää voimajohtotöihin liittyvän sähkökenttäaltistuksen analysoimiseen.

Tutkimuksessa keskityttiin tarkastelemaan eristävää sauvaa hyödyntävää jännitetyötä. Sähkökentän laskennalliselle arvioinnille on käytännön tarve, sillä sähkökentän mittaukset voimajohtopylväillä ovat teknisesti haastavia ja kuitenkin EU:n määrittämiä toiminta-arvojen rajoja tulisi noudattaa. Laskelmissa hyödynnettiin tutkijan omia ohjelmistoja.

Tutkimuksessa testattiin myös geometrialtaan yksinkertaistettua ihmisvartalomallia, jota käytettiin jännitteellisellä voimajohdolla työskentelevän ympärillä olevan sähkökentän arviointiin. Tähän tarkoitukseen käytettiin tarkemman numeerisen menetelmän antamia tuloksia, laboratoriomittauksia sekä voimajohdon pylväältä tehtyjä mittauksia.

Tutkija todisti käyttämänsä numeerisen menetelmän tehokkuuden laskemalla sähkökentän jakautumisen 400 kV:n voimajohdon pylväällä. Tutkimusta varten tuotetun yksinkertaistetun pylväsmallin avulla laskettuja arvoja verrattiin 400 kV:n voimajohdon pylväällä mitattuihin arvoihin. Tulokset olivat riittävän yhteneviä, jotta tutkittua laskennallista menetelmää voidaan pitää tehokkaana keinona jännitteellisellä voimajohdolla työskentelevän sähkökenttäaltistuksen ensimmäiseen arviointiin. Samoin yksinkertaistettua ihmisvartalomallia voidaan hyödyntää ulkoisten sähkökenttien ihmisvartaloon indusoimien sähkövirtojen arvioinnissa.

Lähde: Krajewski W. Validation of a Numerical Approach to the Analysis of a Live-Line Worker Exposure to the Electric Field. Progress In Electromagnetics Research, 2011; 119: 315–333.

Nro. 10 / 2011/2 Työperäisen magneettikenttäaltistuksen arviointi ja motoneuronitautikuolleisuus

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä on arvioinut työperäisen magneettikentille altistumisen ja motoneuronitautien väistä yhteyttä. Johtopäätöksenä tutkimusryhmä suosittelee, että tuleviksi tutkimuskohteiksi valitaan työperäisen magneettikenttäaltistuksen sijaan muunlaista altistusta, kuten sähköiskuja ja kosketusvirtoja, tutkittaessa ALS (amyotrofinen lateraaliskleroosi) -taudin kohonnutta riskiä tietyissä sähköalan ammateissa.

Epidemiologiset todisteet sähkömagneettisten kenttien ja ALS-taudin, yleisimmän motoneuronitaudin, välisestä yhteydestä eivät ole olleet vakuuttavia. Tutkimusryhmä arvioi sähkömagneettisten kenttien ja motoneuronitautien välistä yhteyttä ammateissa, joissa mahdollisesti altistutaan magneettikentille.

Kuolleisuutta motoneuronitauteihin tutkittiin Yhdysvaltojen väestön pitkäaikaisesta kuolinsyytutkimuksesta (National Longitudinal Mortality Study) saatavien tietojen avulla käyttäen monimuuttujaisia suhteellisia riskimalleja. Työperäinen altistus magneettikentille määritettiin populaatiopohjaisen työaltistusmatriisin perusteella haastattelujen ja työtehtävien luokittelun perusteella. Ikä, koulutus, rotu, sukupuoli ja tulot otettiin huomioon mahdollisina vääristävinä tekijöinä.

Kun ikä, sukupuoli ja koulutus oli huomioitu analyysissä, lisääntynyttä riskiä kuolla motoneuronitauteihin ei havaittu suhteessa mahdolliseen magneettikenttäaltistukseen. Riskisuhteet olivat nollan tienoilla kaikissa magneettikenttäaltistuksen luokissa. Tutkimuksessa ei saatu todisteita yhteydestä magneettikentille altistumisen ja motoneuronitautikuolleisuuden välillä.

Tämän tutkimuksen puutteita olivat altistuksen määrittäminen työtehtävien luokittelun perusteella eikä mittaamalla sekä tulosten määrittäminen kuolleisuuden eikä sairastuvuuden perusteella. Myöskään tupakoinnin ja ruokavalion tapaisia mahdollisia vääristäviä tekijöitä ei pystytty huomioimaan, mutta niillä ei uskottu olevan vaikutusta tulokseen.

Tutkimuksen vahvuuksia puolestaan olivat Yhdysvaltojen väestöä hyvin edustava näytejoukko, mikä mahdollisti tulosten laajan yleistettävyyden. Lisäksi tieto ammatista oli tallennettu jo ennen sairastumista eikä esim. jälkikäteen muiden ihmisten muistikuvien perusteella, mikä paransi tiedon luotettavuutta

Tutkimusryhmä suositteli tulevaisuudessa tutkittavaksi, miten muunlainen työperäinen altistus, kuten sähköiskut ja kosketusvirrat, mahdollisesti vaikuttaa riskiin sairastua ALS-tautiin tietyissä sähköalan ammateissa.

Lähde:

Parlett L.E, Bowman J.D, van Wijngaarden E. Evaluation of Occupational Exposure to Magnetic Fields and Motor Neuron Disease Mortality in a Population-Based Cohort. J Occup Environ Med. 2011;53:1447-51.

Nro. 9 / 2011/2 Aiheuttaako 60 Hz:n magneettikenttä sähköyliherkkyyttä? – Provokaatiotutkimus

|
Päätoimittajan kommentti: Artikkelissa on kerrottu kaksoissokkotutkimuksesta, jossa selvitettiin magneettikenttäaltistuksen vaikutusta sykkeeseen, hengitysnopeuteen ja sykevaihteluun. Myös osallistujien subjektiivisia oireita kysyttiin. Tutkimusryhmä päätteli tuloksistaan, että subjektiiviset oireet eivät aiheutuneet 60 Hz:n, 12,5 µT:n magneettikenttäaltistuksesta vaan muista epäfysiologisista tekijöistä.

Sähkölaitteiden käytön lisääntymisen myötä yhteiskunnallinen kiinnostus 60 Hz:n sähkö- ja magneettikenttien mahdollisiin vaikutuksiin ihmisen terveyteen on kasvanut. Myös sellaisten henkilöiden määrä on lisääntynyt, joilla on itseraportoitu yliherkkyys sähkömagneettisille kentille ja jotka valittavat erilaisista subjektiivisista oireista kuten päänsärystä ja unettomuudesta. On kuitenkin epäselvää, aiheutuuko sähköyliherkkyys fysiologisista vai muista syistä.

Tutkimusryhmä tutki tässä kaksoissokkotutkimuksessa, vaikuttavatko magneettikentät sykkeeseen, hengitysnopeuteen ja sykevaihteluun. He myös kysyivät osallistujilta subjektiivisista oireista ja magneettikenttien havaitsemisesta saadakseen määritettyä subjektiivisten oireiden aiheuttajia. Kahta vapaaehtoisryhmää, joihin kuului 15 itseraportoitua sähköyliherkkää ja 16 ei-sähköyliherkkää yksilöä, testattiin todellisella ja valealtistuksella magneettikentille (60 Hz, 12,5 µT) 30 minuutin ajan.

Magneettikenttäaltistuksella ei todettu olevan vaikutusta edellä mainittuihin fysiologisiin parametreihin tai määritettyyn kahdeksaan subjektiiviseen oireeseen (sykintä, kutina, lämpö, väsymys, päänsärky, huimaus, pahoinvointi ja sydämentykytys) kummassakaan ryhmässä.

Myöskään siitä ei saatu todisteita, että sähköyliherkkä ryhmä olisi havainnut magneettikentän paremmin kuin ei-sähköyliherkkä ryhmä. Suurempi osa sähköyliherkistä raportoi magneettikenttähavaintoja kuin ei-sähköyliherkistä, mutta he tekivät sitä myös ennen altistusta ja sen jälkeen.

Koska tutkimuksessa tutkittiin yhtä aikaa fysiologisia muutoksia, subjektiivisia oireita ja magneettikenttien havaitsemista ja harhojen osuus oli saatu minimoitua, tutkimusryhmä pystyi luotettavasti päättelemään, että subjektiiviset oireet eivät aiheutuneet 60 Hz:n, 12,5 µT:n magneettikenttäaltistuksesta vaan muista epäfysiologisista tekijöistä.

Lähde:

Kim D.W, Choi J.L, Nam K.C, Yang D.I, Kwon M.K. Origins of Electromagnetic Hypersensitivity to 60 Hz Magnetic Fields: A Provocation Study. Bioelectromagnetics, (published online 2011).

Nro. 8 / 2011/2 Itseraportoidun sähköyliherkkyyden esiintyminen ja yhteys psyykkisiin sairauksiin Taiwanissa: väestöpohjainen tutkimus

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkijat tekivät puhelinhaastattelun taiwanilaisille (1251) selvittääkseen erilaisten ympäristötekijöiden aiheuttamien riskien havaitsemista ja niiden vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkijoiden mukaan psyykkisesti sairailla sähköyliherkkyyden raportointi oli jopa kaksi kertaa todennäköisempää kuin muilla.

Monissa tutkimuksissa on ollut viitteitä psyykkisten tekijöiden osuudesta idiopaattisten ympäristösairauksien synnyssä, mutta vain muutamissa tutkimuksissa on raportoitu psyykkistä sairastuvuutta sähköyliherkkien henkilöiden joukossa. Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena arvioida aikuisväestön sairastuvuutta itseraportoituun sähköyliherkkyyteen Taiwanissa ja tunnistaa sähköyliherkkyyteen liittyviä ominaispiirteitä sekä psyykkisiä sairauksia.

Yhteensä 1251 Taiwanin valtakunnallisesta tietokoneavusteisesta puhelinhaastattelu­järjestelmästä valittua aikuista osallistui puhelintutkimukseen, jossa selvitettiin erilaisten ympäristötekijöiden aiheuttamien riskien havaitsemista ja näiden vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Puhelinhaastattelua seurasi vielä postitettu kyselylomake.

Itseraportoituun sähköyliherkkyyteen sairastuneiden henkilöiden arvioitu määrä oli 13,3 %. Yli 65-vuotiailla oli alhaisempi riski raportoida yliherkkyydestä sähkömagneettisille kentille. Henkilöillä, jotka raportoivat itse erittäin huonosta terveydentilasta tai heikentyneestä päivittäisestä toimintakyvystä, työkyvyttömillä ja psyykkisesti sairastuneilla oli puolestaan suurempi sähköyliherkkyyden riski.

Sähköyliherkkyyden sairastaminen oli yleisempää Taiwanin väestössä kuin mitä länsimaissa on raportoitu. Sähköyliherkkyysoireiden on joissain tutkimuksissa osoitettu liittyvän sosiaaliseen ympäristöön. Taiwanissa on panostettu langattomiin verkkoyhteyksiin, joten tukiasemat ovat yleistyneet nopeasti kaupungeissa, mikä saattaisi selittää sähköyliherkkyyden yleisyyttä.

Psyykkisesti sairailla sähköyliherkkyyden raportointi oli jopa kaksi kertaa todennäköisempää kuin muilla. Tutkimuksen rakenne esti kausaalisten päätelmien teon kaikkien tunnettujen korrelaattien ja sähköyliherkkyyden välillä, esimerkiksi riskitekijöiden (psyykkinen sairaus, työkyvyttömyys, itseraportoitu terveydentila) ajallisesta suhteesta sähköyliherkkyyteen.

Lähde:

Tseng M-C.M, Lin Y-P, Cheng T-J. Prevalence and psychiatric comorbidity of self-reported electromagnetic field sensitivity in Taiwan: A population-based study. Journal of the Formosan Medical Association 2011;110: 634–641