Nro. 4 / 2012/1 Lasten ja aikuisten altistuminen pientaajuisille magneettikentille ICNIRP:n ohjearvojen rajoissa

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkimuksessa arvioitiin lapsiin ja aikuisiin indusoituvien sisäisten sähkökenttien vaihteluja ja verrattiin ICNIRP:n (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection) referenssiarvojen mukaista altistumista perusrajoituksiin anatomian funktiona. Tutkijat suosittelivat, että olisi hyvä laajentaa tutkimuksia käsittämään riittävä määrä erilaisia anatomisia malleja. Heidän mukaansa muutkin asennot kuin seisonta-asento olisivat mielenkiintoisia tutkimuskohteita.

Kansainvälinen säteilysuojelutoimikunta on määrittänyt ohjearvot ajallisesti vaihteleville magneettikentille, jotta mahdollisesti haitallisia terveysvaikutuksia voidaan ehkäistä. Ihmiskehoon indusoituvien sähkökenttien rajoitukset on määritetty ääreishermostoärsytyksen biologisten vastetietojen ja näköaistimusten (fosfeenien) aiheutumisen perusteella.

Tässä tutkimuksessa haluttiin arvioida lapsiin ja aikuisiin indusoituvien sähkökenttien vaihteluja ja verrata ICNIRP:n referenssiarvojen mukaista altistusta perusrajoituksiin anatomian funktiona. Tutkimusryhmä laski kuuteen anatomiseen lapsimalliin ja kahteen aikuismalliin indusoituneet sähkökentät, kun ne altistuivat eri suunnista kohdistetuille eritaajuuksisille magneettikentille.

He havaitsivat, että indusoituneet sähkökentät olivat ICNIRP:n perusrajoitusten mukaisia lähes kaikissa tapauksissa. Ääreishermostokudoksissa sähkökentät olivat jopa 95 % väestöaltistustason perusrajoitusarvosta. Työntekijäaltistustasoilla he havaitsivat suurimmillaan 79 %:n ylialtistuksen ääreishermostokudoksissa.

Tutkimusryhmän mukaan ICNIRP:n suositukset siitä, että sähkökenttiä analysoidaan kudoksista jatkuvana keskiarvona 2 x 2 x 2 mm3:n tilavuusalkioissa ja huippuarvot poistetaan rajoittaen tulos 99 prosenttiin, aiheuttavat tulosten voimakkaan riippuvuuden tilavuusalkioiden suuruudesta ja erilaisten kudosten määrästä anatomisissa malleissa. Siksi he suosittelivat, että tulevissa ohjearvoissa harkittaisiin pienille anatomisille rakenteille vaihtoehtoisia menetelmiä, kuten epäjatkuvaa keskiarvon muodostusta huomioimatta 99 prosentin osuutta. Tällöin huippuarvot saataisiin toistettaviksi eri tutkimuslaitosten erilaisissa simulaatioympäristöissä ja anatomisissa malleissa.

Sähkökenttien huippuarvot eri anatomisissa malleissa riippuivat paikallisesta kudosten kuvaamisesta, eikä tutkimusryhmä pystynyt löytämään korrelaatiota mallin koon kanssa. He suosittelivat laajentamaan tutkimusta käsittämään riittävän määrän erilaisia anatomisia malleja ja sisällyttämään myös muita kuin seisonta-asentoja.

Lähde:
Bakker J F, Paulides M M, Neufeld E, Christ A, Chen X L, Kuster N and van Rhoon G C. Children and adults exposed to low-frequency magnetic fields at the ICNIRP reference levels: theoretical assessment of the induced electric fields. Phys. Med. Biol. 57 (2012) 1815-1829

Nro. 3 / 2012/1 Voimakkaiden magneettikenttätasojen vaikutus lapsuusiän leukemiatapauksiin

|
Päätoimittajan kommentti: Artikkelissa arvioitiin kriittisesti epidemiologisia ja biologisia todisteita lapsuusiän leukemian ja sähkömagneettisille kentille altistumisen välisen yhteyden selvittämiseksi. Potentiaalisia vaikutuksia arvioitiin myös laskemalla. Tutkijat totesivat, ettei ole vahvistettu sellaisia biologisia mekanismeja, joiden mukaan pientaajuiset sähkömagneettiset kentät saattaisivat aiheuttaa lasten leukemiaa.

Lisääntynyt altistus sähkömagneettisille kentille huolestuttaa, sillä se voi aiheuttaa kohonneen lapsuusiän leukemiariskin. Tässä tutkimuksessa esiteltiin lyhyesti lapsuusiän leukemiaa ja sähkömagneettisia kenttiä sekä arvioitiin kriittisesti epidemiologisia ja biologisia todisteita niiden kausaalisesta yhteydestä.

Potentiaalista vaikutusta arvioitiin myös laskemalla koko väestöstä leukemiatapausten prosenttiosuus, jonka altistus sähkömagneettisille kentille saattaisi aiheuttaa. Lapsuusiän leukemian syntyprosessi on pitkälti tuntematon, mutta siihen vaikuttavat todennäköisesti monet tekijät. Sähkömagneettiset kentät saattavat olla yksi ympäristöaltistuksista, joilla on osuutta asiaan.

Tutkimusryhmä löysi kolmesta tapaus-verrokkitutkimusten yhteisanalyysistä 1,4–1,7-kertaisesti kohonneen lapsuusiän leukemiariskin, kun oli altistuttu yli 0,3 µT:n tasoisille pientaajuisille sähkömagneettikentille. Näissä tutkimuksissa erilaisilla harhoilla saattoi olla merkitystä, mutta ne eivät pystyneet täysin selittämään kohonnutta riskiä. Suurtaajuisten sähkömagneettisten kenttien vaikutuksista puuttui todisteita.

Mitään ehdotetuista biologisista mekanismeista, joiden mukaan pientaajuiset sähkömagneettikentät saattaisivat aiheuttaa lapsuusiän leukemiaa, ei ole vahvistettu. Magneettikenttäaltistuksesta johtuvien leukemiatapausten riskiprosenttiosuuden arvioitiin olevan maailmanlaajuisesti koko väestöllä 1,9 %: korkeimmat arviot löytyivät Pohjois-Amerikasta (4,2 %) ja Brasiliasta (4,1 %). Näin suuri osa leukemiatapauksista voisi siis johtua magneettikenttäaltistuksesta.

Tämän tutkimuksen perusteella sähkömagneettisille kentille altistumisen potentiaalinen vaikutus kansanterveyteen on todennäköisesti rajallinen, vaikka joissain maissa altistus saattaa olla suhteellisen voimakasta ja siten sen vaikutus voi olla merkittävämpää.

Tutkimusryhmä suositteli kansallisten tutkimusten laatimista, jotta saadaan enemmän tietoa lasten tämänhetkisistä altistustasoista. He myös pitivät järkevänä vähentää voimajohdoista aiheutuvaa altistusta tiheästi asuttujen alueiden ja koulujen lähellä. Tulevissa epidemiologisissa tutkimuksissa he kehottivat keskittymään tutkimusharhojen vähentämiseen.

Lähde:
Teepen J C and van Dijck J A A M. Impact of high electromagnetic field levels on childhood leukemia incidence. Int. J. Cancer: online (2012)

Nro. 2 / 2012/1 Huoli voimajohtojen sähkömagneettisten kenttien aiheuttamasta syövästä

|
Päätoimittajan kommentti: Kirjoittaja toteaa, että jotkut ihmiset ovat huolissaan magneettikenttien mahdollisista terveysvaikutuksista, erityisesti lapsuusiän leukemiasta. Hänestä terveysviranomaisten tulisi ymmärtää syyt tähän jatkuvaan huoleen ja tunnistaa tehokkaat keinot tarttua ongelmaan. On mielenkiintoista nähdä, onko artikkelilla vaikutusta viranomaisten toimintaan.

Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC luokitteli vuonna 2002 pientaajuiset magneettikentät (sisältäen verkkotaajuudet 50 ja 60 Hz) mahdollisiksi karsinogeeneiksi ihmisille. Tämä perustui epidemiologisten tutkimusten yhteisanalyyseihin, joissa oli raportoitu yhteys pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja lapsuusiän leukemian välillä.

Vuonna 2007 WHO:n koolle kutsuma, tiedemaailman asiantuntijoista koostunut työryhmä antoi IARC:n luokitukselle hyväksyntänsä mutta totesi, etteivät laboratoriokokeet tai muut tutkimustulokset tukeneet tätä yhteyttä. Kaikki todisteet huomioiden WHO raportoi, ettei se pystynyt vahvistamaan pientaajuisten magneettikenttien aiheuttamia terveysvaikutuksia.

Jotkut ihmiset ovat kuitenkin yhä huolissaan siitä, että verkkotaajuiset magneettikentät saattavat aiheuttaa terveyshaittoja, erityisesti lapsuusiän leukemiaa. Terveysviranomaisten tulisi Repacholin mielestä ymmärtää syyt tähän jatkuvaan huoleen ja tunnistaa tehokkaat keinot tarttua ongelmaan. Huolta saattaa aiheuttaa hänen mukaansa esimerkiksi median puhe ”säteilystä”, jolloin se voidaan sekoittaa esimerkiksi ydinvoimaloiden haitalliseen, hyvin suuri taajuiseen ionisoivaan säteilyyn, vaikka sähkömagneettisten kenttien säteily on ionisoimatonta.

Tässä tutkimuksessa kuvattiin huolen aiheita, mm. miten ihmiset käsittävät riskit, miten WHO ja muut terveysviranomaiset arvioivat tieteellisiä tutkimuksia määrittäessään terveysriskien olemassaolon ja mihin lopputulokseen he ovat tulleet verkkotaajuisten magneettikenttien suhteen. Tutkimuksessa myös käsiteltiin, miten verkkotaajuisille magneettikentille altistuksen kansainväliset ohjearvot perustellaan tieteellisesti ja millä toimilla pyritään hälventämään huolia.

Repacholin mukaan ei ole löytynyt tieteellisiä todisteita siitä, että ICNIRP:n ohjearvot alittavalla magneettikenttäaltistuksella olisi terveysvaikutuksia. Ohjearvoissa on jo suuret marginaalit, joten hänen mukaansa WHO:n suositus niissä pitäytymisestä ja korkeintaan hyvin alhaisten kustannusten toimenpiteisiin ryhtymisestä tasojen alentamiseksi on tieteellisesti perusteltu ja järkevä suhtautumistapa terveysviranomaisille.

Lähteet:
Repacholi M. Concern that ”EMF” magnetic fields from power lines cause cancer. Science of the Total Environment 426 (2012) 454-458

Nro. 1 / 2012/1 Pääkirjoitus

|

Taas on puoli vuotta kulunut ja on ajankohtaista julkaista uusi tilannekatsaus. Viime kerralla lupasin palata seuraavassa katsauksessa valmistelussa olevaan direktiiviin terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille. Tietääkseni direktiiviehdotus on edelleen käsittelyssä EU:n toimielimissä, joten siitä ei ole uutta kerrottavaa.

Viimeisen puolen vuoden aikana on järjestetty ainakin kolme mielenkiintoista konferenssia tai vastaavaa. Työlääketieteen maailmanjärjestö ICOH (International Commission on Occupational Health) järjesti maaliskuussa Cancunissa Meksikossa kongressin. ICOH:n tieteellinen komitea ”Säteily ja työ” järjesti tilaisuudessa jonkin verran tieteellistä ohjelmaa, mutta lähinnä esitykset käsittelivät ionisoivaa säteilyä ja ultraviolettisäteilyä.

Lapsuusiän syövistä (Childhood cancer 2012) järjestettiin konferenssi huhtikuussa Lontoossa. Siellä oli esillä myös leukemia ja siihen liittyvät riskitekijät. Esitelmien aineistoihin voi tutustua tarkemmin Internetissä, jos tilaisuus kiinnostaa enemmän. Myös Kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn toimikunta ICNIRP (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection) järjesti seitsemännen workshopinsa Edinburghissa toukokuussa. Tilaisuudesta jäi mieleeni erityisesti, että välitaajuisten (10 kHz – 10 MHz) kenttien terveysvaikutukset olivat esillä tavallista enemmän. Tutkimustuloksia välitaajuisten kenttien vaikutuksista on kuitenkin julkaistu yllättävän vähän. Näitä kenttiä voi löytää esimerkiksi älykkäisiin sähköverkkoihin liittyvistä sovelluksista, joten aihe voi olla tulevaisuudessa varsin kiinnostava esimerkiksi sähköverkkojen käyttäjien näkökulmasta.

Tieteellisiä artikkeleja on myös julkaistu varsin paljon. Lasten leukemian ja magneettikenttien välistä yhteyttä on käsitelty useammassakin artikkelissa. Yhdessä niistä on laskettu arvioita altistuksesta johtuvien leukemiatapausten riskiprosenttiosuudesta maailmanlaajuisesti koko väestöllä. Myös sitä on tutkittu, miten päätöksentekoa voidaan tehdä puutteellisilla tiedoilla. Aihetta voidaan lähestyä todella monesta näkökulmasta.

Artikkeleja etsiessäni alkoi jo vähän näyttää yksipuoliselta – lasten leukemiaan liittyviä julkaisuja oli tarjolla niin paljon, mutta löysin lopulta muitakin aiheita tämänkertaiseen tilannekatsaukseen. Esimerkiksi eräs ryhmä on tutkinut, onko äidin altistumisella suurjännitteisten voimajohtojen muodostamille magneettikentille yhteys syntymävikojen riskiin. Loppupäätelmänä tutkimuksessa todetaan, ettei se antanut tukea olettamukselle, että altistus magneettikentille raskauden alkuvaiheessa lisäisi jälkikasvun syntymävikojen riskiä. Positiivinen tieto kaikille, joita aihe on joskus saattanut askarruttaa.

Lopuksi haluan mainita vielä pari artikkelia. Löysin varsin mielenkiintoisen artikkelin, joka liittyy happikaappien tuottamien magneettikenttien vaikutukseen vastasyntyneiden melatoniinin tuotannossa. En muista nähneeni mitään vastaavaa tutkimusta aikaisemmin. Katsauksen viimeisenä on tälläkin kertaa työperäiseen altistukseen liittyvä artikkeli, jossa on nyt tutkittu erilaisia tekijöitä työntekijöiden verestä.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen,
Tilannekatsauksen päätoimittaja
Tampereen teknillinen yliopisto, Ympäristöterveys

1/2012 Keskustelu pientaajuisten sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutuksista jatkuu

1/2012 Keskustelu pientaajuisten sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutuksista jatkuu

|

Taas on puoli vuotta kulunut ja on ajankohtaista julkaista uusi tilannekatsaus. Viime kerralla lupasin palata seuraavassa katsauksessa valmistelussa olevaan direktiiviin terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille. Tietääkseni direktiiviehdotus on edelleen käsittelyssä EU:n toimielimissä, joten siitä ei ole uutta kerrottavaa.

»