Nro. 4 / 2012/2 Kehon sisäisen sähkö- ja magneettikenttäaltistuksen määrittäminen anatomisesti oikeilla laskentamalleilla ja julkaistujen altistusrajojen suhde

Päätoimittajan kommentti: Ensin tutkimusryhmä toi artikkelissaan esiin tärkeimmät tulokset aiemmista tutkimuksista, joissa on laskettu anatomisesti oikeilla numeerisilla malleilla ulkoisten sähkö- ja magneettikenttien indusoimia kehon sisäisiä sähkökenttiä. Sen jälkeen he vertasivat tuloksia altistusrajoihin. Ryhmä ei pitänyt tarpeellisena tarkistaa nykyisiä rajoja, mutta he ehdottivat kudosominaisuuksien huomioimista, kun anatomisia malleja käytetään määritettäessä altistusrajoja.

Kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn toimikunnan ICNIRP (International Commission for Non-Ionizing Radiation Protection) ja IEEE:n (Institute of Electrical and Electronics Engineers) julkaisemat sähkö- ja magneettikenttäaltistuksen perusrajoitukset on tarkoitettu suojaksi haitalliselta sähköärsytykseltä.

Ärsytystä voi näiden ohjeiden tai standardien mukaan ilmetä suorassa kytkennässä kudokseen, johon virtaa johdetaan. Sähkökenttien yhteydessä ärsytystä esiintyy myös epäsuorasti, esimerkiksi pintavarausvaikutuksina (kuten hiusten värinä, ihotuntemukset), kipinäpurkauksina ja kosketusvirtana. Molempien organisaatioiden perusrajoitukset määrittävät suorassa kytkennässä kudokseen kohdistuvan sähkökenttätason, jota ei saa ylittää.

Tässä tutkimuksessa tuotiin ensin esiin tärkeimmät tulokset aiemmista tutkimuksista, joissa oli laskettu kehonsisäisiä sähkö- ja magneettikenttiä anatomisesti oikeilla ihmismalleilla. Näiden tietojen perusteella tutkimusryhmä arvioi ulkoisten sähkö- ja magneettikenttien tasoja, joilla kudokseen indusoituva sähkökentänvoimakkuus oli sama kuin altistukselle annetut perusrajoitukset. He vertasivat näiden ulkoisten kentänvoimakkuuksien suhdetta tällä hetkellä voimassa oleviin (ICNIRP:n ja IEEE:n antamiin) rajoihin.

Tutkimusryhmä havaitsi tilanteita, joissa ääreishermoston stimulaatio saattaisi olla määräävä tekijä ulkoiselle sähkökentälle asetetuille rajoille. Kudoksen kytkentäkertoimet ja sähköiset ominaisuudet saattaisivat heidän mukaansa vaikuttaa perusrajoitusten ja altistuksen viitetasojen (ts. suurimpien suositeltujen ulkoisten kentänvoimakkuuksien) suhteeseen.

Vaikka he eivät pitäneet tutkimuksensa perusteella tarpeellisena tarkistaa nykyisiä rajoja, he ehdottivat kudosominaisuuksien nykyistä tarkempaa huomioimista käytettäessä laskennallisia malleja altistuksen määrittämiseen.

Lähde:

Kavet R, Dovan T, Reilly J.P. The relationship between anatomically correct electric and magnetic field dosimetry and published electric and magnetic field exposure limits. Radiation Protection Dosimetry (2012), pp. 1–17

Nro. 3 / 2012/2 Lapsuusiän leukemian ja verkkotaajuisille magneettikentille altistumisen välinen yhteys Keski-Euroopassa

Päätoimittajan kommentti: Tällä kertaa lapsuusiän leukemian ja magneettikentille altistumisen välistä yhteyttä on tutkittu Tšekin tasavallassa. Vaikka Keski- ja Itä-Euroopassa altistustasot ovat tutkijoiden mukaan tavallista suurempia, he eivät kuitenkaan kyenneet löytämään viitteitä pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja lapsuusiän leukemian välisestä yhteydestä.

Pientaajuisille magneettikentille altistumisella on aiemmissa tutkimuksissa havaittu yhteys hieman kohonneeseen lapsuusiän leukemiariskiin. Tšekin tasavallassa altistustasot olivat tutkimusryhmän aiemman tutkimuksen mukaan selkeästi voimakkaampia – jopa kolminkertaisia – verrattuna kehittyneempiin länsimaihin, mikä johtui luultavasti aiemman poliittistaloudellisen järjestelmän mukaisista, erilaisista asuntotyypeistä. Tämän vuoksi he halusivat tehdä ensimmäisen tutkimuksen pientaajuisille magneettikentille altistumisen yhteydestä lapsuusiän leukemiaan Tšekin tasavallassa.

Tutkimusryhmä suoritti parittaisen tapaus-verrokkitutkimuksen, joka käsitti 79 tapaus-verrokkiparia. Tapausten (leukemiaa sairastavia lapsia) ikä, sukupuoli ja pysyvä asuinpaikka sovitettiin verrokkien mukaan (leukemiaa sairastamattomia lapsia). Vaikka tämä vähensi harhojen ja vääristävien tekijöiden mahdollisuutta tutkimuksessa, se myös rajoitti osallistujamäärää.

Tutkimuksessa jaoteltiin asuntotyypit kolmeen luokkaan ja mitattiin pientaajuiset magneettikentät osallistujien kotona sisältä, talojen läheisyydestä ja kouluista. Näin pystyttiin arvioimaan yksilöiden altistus pysyvän asuinpaikan perusteella ja kesto osallistujan iän perusteella (1–14 vuotta).

Tutkimustuloksissa ei havaittu pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja lapsuusiän leukemian välillä merkittävää yhteyttä, kun altistustasot olivat yli 0,2 µT, 0,3 µT tai 0,4 µT. Diagnoosin ja altistuksen arvioinnin välinen lyhyt viive ja sovitetut tapaus-verrokkiparit paransivat tutkimuksen luotettavuutta.

Vaikka Keski- ja Itä-Euroopassa altistustasot ovat voimakkaampia kuin joissain länsimaissa, tutkijat eivät kuitenkaan kyenneet löytämään viitteitä pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja lapsuusiän leukemian välisestä yhteydestä. Tämä poikkesi eri maissa aiemmin tehtyjen tutkimusten löydöksistä.

Lähde:

Jirik V, Pekarek L, Janout V, Tomaskova H. Association between Childhood Leukaemia and Exposure to Power-Frequency Magnetic Fields in Middle Europe. Biomed Environ Sci, 2012; 25(5):597–601

Nro. 2 / 2012/2 Tapaus-verrokkitutkimus isän ammatin ja lapsuusiän leukemian välisestä yhteydestä Isossa-Britanniassa vuosina 1962–2006

Päätoimittajan kommentti: Ryhmä on tutkinut isän työpaikka-altistuksen ja lapsuusiän leukemian välistä yhteyttä. Tutkimuksessa on varsin mielenkiintoinen lähestymistapaa aiheeseen. Voi olla kylläkin haastavaa saada selville isien todelliset altistumiset jälkikäteen.

Isän työpaikka-altistuksia on joissain aiemmissa tutkimuksissa ehdotettu lapsuusiän leukemian riskitekijäksi. Tässä tutkimuksessa tutkittiin mahdollista isän työpaikka-altistuksen ja lapsuusiän leukemian välistä yhteyttä Isossa-Britanniassa tapaus-verrokkitutkimuksella.

Tutkimusryhmä sai tiedot kaikista Isossa-Britanniassa syntyneistä ja diagnosoiduista lapsuusiän (alle 15-vuotiaiden) leukemiatapauksista vuosilta 1962–2006 kansallisesta lapsuusiän kasvainten rekisteristä (National Registry of Childhood Tumours). Verrokit valittiin sukupuolen, syntymäajankohdan ja syntymärekisterin ala-alueen mukaan. Isien ammatit jaoteltiin yhteen tai useampaan 33:sta altistuksen aiheuttajaryhmästä (yhtenä esimerkkinä sähkömagneettiset kentät). Yhteiskuntaluokka määritettiin isälle lapsen syntymätodistukseen merkityn ammatin perusteella.

Vahvistettuja lapsuusiän leukemiatapauksia löytyi yhteensä 16 764. Yksi isien altistuksen aiheuttajaryhmä, ”sosiaalinen kontakti”, yhdistettiin kaikkiin lapsuusiän leukemioihin, ja tämä yhteys pysyi merkittävänä yhteiskuntaluokan huomioinnin jälkeenkin. Alalajeissa lymfaattinen leukemia ja akuutti myelooinen leukemia ilmeni kohonnut riski isän altistuttua sosiaalisille kontakteille, ennen kuin yhteiskuntaluokka huomioitiin.

Sähkömagneettisille kentille altistuminen lisäsi merkittävästi muiden leukemioiden riskiä, ja se säilyi yhteiskuntaluokan huomioinnin jälkeenkin. Lyijylle ja pakokaasuille altistuminen toimi suojavaikutuksena kaikkien leukemioiden osalta. Isän ammatista johdetulla yhteiskuntaluokalla oli yhteys lymfaattisen leukemian riskiin, joka kasvoi ylemmissä yhteiskuntaluokissa.

Tutkimuksen tuloksista saatiin jonkin verran tukea lapsuusiän leukemiariskin ja isän ammatin väliselle yhteydelle, kun siihen liittyi altistuminen sosiaalisille kontakteille. Lisäksi lymfaattisen leukemian riski kohosi tutkimuksessa isän ammatin korkeamman yhteiskuntaluokan myötä. Vaikka tutkimus antaa vain vähän todisteita sille, että isän ammatillinen altistuminen olisi riskitekijä lapsuusiän leukemian kannalta, se antaa kuitenkin viitteitä siitä, että ammatillinen sosiaaliluokka olisi tällainen riskitekijä. Muut sosiaaliluokkaan liittyvät riskitekijät saattavat siten olla merkittävämpiä kuin altistuminen itse työssä.

Lähteet:
Keegan TJ, Bunch KJ, Vincent TJ, King JC, O’Neill KA, Kendall GM, MacCarthy A, Fear NT, Murphy MFG. Case-control study of paternal occupation and childhood leukaemia in Great Britain, 1962-2006. British Journal of Cancer (2012) 107, 1652–1659.

Nro. 1 / 2012/2 Pääkirjoitus

Taas on uuden tilannekatsauksen aika, ja aloitan tapani mukaan valmistelussa olevalla direktiivillä terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille. Tietääkseni asia on mennyt eteenpäin EU:n toimielimissä, mutta täysin valmiiksi se ei vielä ole tullut. Tämän hetkisestä versiosta löytyy jonkin verran tietoa Internetistä yksittäisten henkilöiden esitysaineistoista, mutta valmistelu on joka tapauksessa vielä kesken.

Viimeisen puolen vuoden aikana on järjestetty monta mielenkiintoista konferenssia ja tilaisuutta. Esimerkiksi The 34th Annual Meeting of the Bioelectromagnetics Society (BEMS) järjestettiin Brisbanessa Australiassa kesäkuussa ja 7th International Workshop on Biological Effects of Electromagnetic Fields Maltalla lokakuussa. Molemmissa kokouksissa oli mielenkiintoisia esitelmiä. Australiasta jäi erityisesti mieleeni, että siellä esiteltiin mittaustutkimuksia etäluettavien sähkömittarien aiheuttamasta kentille altistumisesta. Etäluettavien mittarien aiheuttama altistus näytti olevan pientä.

Lokakuussa Monte Veritàssa Sveitsissä järjestettiin myös “EMF Health Risk Research: Lessons Learned and Recommendations for the Future” ‑workshop, jonka tavoitteena oli löytää tutkimukselle uusia suuntaviivoja (erityisesti vaikutusmekanismeihin liittyen) ja myös kerätä yhteen nykyistä tietoa mahdollisista mekanismeista. Paikan päälle oli kerääntynyt asiantuntijoita ympäri maailmaa. Ohjelmassa oli useita hyviä asiantuntijoiden alustuksia aiheesta, ja viimeisenä päivänä tehtiin myös ryhmätöitä.

Itselleni jäi erityisesti mieleen lasten leukemiaan liittyviä yleisiä asioita. Leukemiaan sairastuvat lapset saavat taudin yleensä jo muutaman vuoden iässä. Kun ajatellaan heidän mahdollista altistumistaan kentille ja sen mahdollista yhteyttä leukemian ilmaantumiseen, pitäisikin ehkä tutkia jo vauvaikäisten lasten altistumista. Toinen mielenkiintoinen lasten leukemiaan liittyvä näkökulma on, että tutkimusten mukaan Downin syndroomaa sairastavilla lapsilla näyttäisi olevan tavallista enemmän lapsuusiän leukemiaa. Tämä havainto voi tuottaa tulevaisuudessa jotain uutta tietoa lapsuusiän leukemiasta yleisesti. Osa workshopin aineistoista löytyy tilaisuuden verkkosivuilta.

Olen löytänyt tähän katsaukseen taas uusia mielenkiintoisia tieteellisiä lehtiartikkeleja. Katsaus alkaa kahdella artikkelilla, jotka liittyvät lapsuusiän leukemiaan. Ensin on tutkittu isän työperäisen altistumisen mahdollista yhteyttä lapsen sairastumiseen. Sen jälkeen on artikkeli Tšekin tasavallassa tehdystä tutkimuksesta, jossa on tutkittu lasten magneettikenttäaltistuksen yhteyttä leukemiaan. Kolmanneksi valitsin artikkelin, jossa on arvioitu julkaistuja altistusrajoja. Lähestymistapa oli ehkä vähän teoreettinen, mutta mielestäni on mielenkiintoista, että näitäkin asioita tutkitaan tieteellisesti. On tietenkin hyvä, että rajojen laatijat saavat myös työlleen palautetta.

Löysin myös useamman artikkelin, jotka käsittelivät sähköyliherkkyyttä. Vaikka aihetta on jo käsitelty aika paljon aikaisemmin, mielestäni artikkeleista löytyi uusiakin näkökulmia. Esimerkiksi japanilaisessa artikkelissa kerrottiin, miten sähköyliherkäksi itsensä kokevilla on myös taloudellisia ja sosiaalisia haasteita oireidensa seurauksena. Se on helppo ymmärtää, mutta muistaakseni tätä näkökulmaa ei ole aikaisemmin juurikaan tutkittu.

Tapani mukaan laitoin taas katsauksen loppuun artikkelin, joka käsittelee työntekijäaltistusta ja siihen liittyviä vaikutuksia. Tällä kertaa Intiassa on tutkittu kentille altistuneiden sähkötyöntekijöiden kromosomimuutoksia. Johtopäätöksissään tutkijat totesivat, että sähkötyöntekijöiden krooninen altistus sähkömagneettisille kentille työpaikallaan saattoi lisätä geneettisten vaurioiden riskiä. Toivottavasti ryhmä julkaisee myös muita altistustekijöitä kyseisistä työolosuhteista, jotta voidaan paremmin arvioida myös muita tulokseen mahdollisia vaikuttaneita tekijöitä. Joka tapauksessa mielenkiintoinen havainto löytyi myös työntekijäpuolen artikkeleista.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen,
Tilannekatsauksen päätoimittaja
Tampereen teknillinen yliopisto, Ympäristöterveys

2/2012 Pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille altistumisen mahdollisia vaikutuksia tutkitaan useissa maissa

2/2012 Pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille altistumisen mahdollisia vaikutuksia tutkitaan useissa maissa

Taas on uuden tilannekatsauksen aika, ja aloitan tapani mukaan valmistelussa olevalla direktiivillä terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille. Tietääkseni asia on mennyt eteenpäin EU:n toimielimissä, mutta täysin valmiiksi se ei vielä ole tullut. Tämän hetkisestä versiosta löytyy jonkin verran tietoa Internetistä yksittäisten henkilöiden esitysaineistoista, mutta valmistelu on joka tapauksessa vielä kesken.

»