Nro. 7 / 2013/1 Pientaajuisten sähkömagneettikenttien vaikutukset ajoneuvoteollisuuden työntekijöiden terveyteen

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä selvitti työntekijöiden altistumista sähkömagneettisille kentille ajoneuvoteollisuudessa. Varsinainen tutkittavien ryhmä kerättiin hitsausosastolta ja heidän verrokkiryhmänsä stanssausosastolta. Tutkijoiden mielestä pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumisella saattaisi olla vaikutusta ajoneuvotehtaan työntekijöiden hermo-, sydän-, verisuoni- ja verijärjestelmään sekä maksan toimintaan. Tulokset kaipaavat kuitenkin vielä lisävahvistuksia, kuten kirjoittajat itsekin toteavat.

Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena tutkia pientaajuisten sähkömagneettikenttien vaikutuksia ajoneuvoteollisuuden työntekijöihin. Tutkimuskohteeksi otettiin erään ajoneuvotehtaan kahden osaston 704 työntekijää, joista 374 hyväksyttiin mukaan. Kriteereinä olivat 20–40-vuotiaat miehet, jotka olivat altistuneet sähkömagneettisille kentille vähintään kahden vuoden ajan. Tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään: hitsausosastolla työskentelevät altistusryhmäksi ja stanssausosastolla lievemmin altistuneet verrokkiryhmäksi.

Pientaajuisten sähkömagneettikenttien voimakkuus mitattiin sähkökenttämittarilla EFA-300 (valmistaja Narda, Pfullingen, Saksa), ja melu integroivalla äänenvoimakkuusmittarilla AWA5610D (Hangzhou Aihua Instruments Co., Ltd, Hangzhou, Kiina). Kyselylomakkeella kerättiin taustatietoja tutkittavien terveydestä ja elämäntilanteesta sekä heidän itse havaitsemistaan altistusoireista. Tutkimukseen liittyi myös sairaalassa tehty lääkärintarkastus, jossa tutkittiin hermo-, sydän-, verisuoni- ja verijärjestelmää ja maksan toimintaa. Kaikki tiedot syötettiin SPSS17.0-tilasto-ohjelmaan (SPSS Inc, Chicago, USA), jolla suoritettiin asianmukaiset tilastolliset analyysit.

Altistusryhmässä sähkömagneettisten kenttien voimakkuus oli merkittävästi suurempi kuin verrokkiryhmässä, mutta melutasossa ei näiden kahden osaston välillä ollut eroa. Kyselylomakkeilla kerätyt tiedot osoittivat, että altistusryhmässä esiintyi hiusten lähtöä huomattavasti enemmän kuin verrokkiryhmässä. Näiden kahden ryhmän välillä havaittiin merkittäviä eroja myös sydän-, verisuoni- ja verijärjestelmän ja maksan tutkituissa muuttujissa.

Tutkijoiden kyselyn ja terveystarkastuksen perusteella saamat tiedot antavat viitteitä siitä, että pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumisella saattaisi olla vaikutusta ajoneuvotehtaan työntekijöiden hermo-, sydän-, verisuoni- ja verijärjestelmään sekä maksan toimintaan. Löydökset kaipaavat kuitenkin vielä lisävahvistuksia.

Lähde:
Liu X, Zhao L, Yu D, Ma S, Liu X. Effects of extremely low frequency electromagnetic field on the health of workers in automotive industry. Electromagnetic Biology and Medicine (2013), Early Online: 1–9

Nro. 6 / 2013/1 Pientaajuiset magneettikentät sähkö- ja bensiinikäyttöisissä ajoneuvoissa

|
Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat ovat verranneet magneettikentille altistumista sähkö- ja bensiinikäyttöisissä ajoneuvoissa. Molemmissa autotyypeissä mitatut altistustasot ovat varsin pieniä, mutta sähkökäyttöisissä ajoneuvoissa mitatut altistukset olivat vähän suurempia. Seitsemässä sähköautossa kaikkien mittausten geometrinen keskiarvo oli 0,095 µT, joka on yleisesti ottaen varsin pieni altistustaso.

Tutkimusryhmä teki pilottitutkimuksen, jossa he vertasivat sähköajoneuvojen magneettikenttätasoja bensiinikäyttöisten ajoneuvojen tasoihin. He myös loivat menetelmän, jolla voidaan saada päteviä tietoja tulevia arviointeja varten.

Otanta käsitti 14 ajoneuvoa, jotka oli valmistettu tammikuun 2000 ja huhtikuun 2009 välisenä aikana. Näistä kuusi oli erityyppisiä bensiinikäyttöisiä ajoneuvoja ja kahdeksan sähköajoneuvoja. Tutkitusta kahdeksasta mallista kolmesta oli bensiinikäyttöisen mallin lisäksi vähintään yksi sähköajoneuvomalli, mikä mahdollisti mallikohtaisen vertailun.

Mittausta varten ajoneuvot varustettiin kuudella laajakaistaisella EMDEX Lite ‑mittarilla (kaistanleveys 40–1 000 Hz). Ajoneuvoilla ajettiin 16,3 kilometrin testimatka, jonka aikana magneettikentästä otettiin näyte neljän sekunnin välein. Sähköajoneuvojen arvoja verrattiin bensiinikäyttöisten ajoneuvojen arvoihin tilastollisella vakiotestillä, jossa keskityttiin geometriseen keskiarvoon ja geometriseen vakiopoikkeamaan. Tämä menetelmä valittiin sillä perusteella, että autokorrelaatiokerroin vaimeni nopeasti ajan kuluessa, ts. korkeimmilla geometrisilla keskiarvoilla oli taipumus vaimeta nopeammin.

Seitsemässä sähköautossa kaikkien mittausten geometrinen keskiarvo oli 0,095 µT ja geometrinen vakiopoikkeama 2,66, kun taas neljässä bensiinikäyttöisessä autossa geometrinen keskiarvo oli 0,051 µT ja vakiopoikkeama 2,11. Vertailun pohjana käytettiin tietoja aiemmasta altistumistutkimuksesta, jossa tutkittiin magneettikenttäaltistusta asuinpaikassa kahdeksalla maantieteellisellä alueella Yhdysvalloissa. Sähköajoneuvoista mitatut magneettikentät asettuivat samalle taajuusalueelle kuin kyseisessä tutkimuksessa kirjatut henkilökohtaiset altistustasot.

Kaikki mitatut kentät kaikissa ajoneuvoissa olivat reilusti kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn toimikunnan ICNIRP:n ja IEEE:n (Institute of Electrical and Electronics Engineers) määrittämien altistusrajojen alapuolella. Tässä tutkimuksessa oli mukana melko pieni ajoneuvo-otanta, jota pitäisi tutkimusryhmän mielestä laajentaa tulevissa tutkimuksissa. Näin saataisiin suurempi läpileikkaus erityyppisistä sähkökäyttöisistä ajoneuvoista.

Lähde:
Tell R A, Sias G, Smith J, Sahl J, Kavet R. ELF Magnetic Fields in Electric and Gasoline-Powered Vehicles. Bioelectromagnetics 34 (2013):156-161.

Nro. 5 / 2013/1 Altistuminen sähkömagneettisille kentille ja miesten rintasyöpä: tilastollinen meta-analyysi 18 tutkimuksesta

|
Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat tutkivat miesten rintasyövän mahdollista yhteyttä sähkömagneettisille kentille altistumiseen. He kokosivat yhteen 18 tutkimusta ja tekivät meta-analyysin. Heidän johtopäätöksensä meta-analyysin perusteella oli, että pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumisella on yhteys miesten rintasyöpäriskin kohoamiseen. Kuitenkin he pitivät laadukkaita epidemiologisia lisätutkimuksia tarpeellisena, jotta voidaan tehdä vahvempia johtopäätöksiä.

Tutkijat ovat jo pitkään keskustelleet mahdollisuudesta, saattaisiko altistuminen sähkömagneettisille kentille lisätä miesten rintasyövän riskiä. Aiempia tutkimuksia on kritisoitu siitä, että niiden heikko laatu, esimerkiksi pienet tutkimusmäärät tai kehittymättömät altistusmittausmenetelmät, olisivat saattaneet johtaa tilastollisesti merkittäviin tuloksiin sattuman tai tutkimusharhojen kautta. Lisäksi viimeisen kymmenen vuoden aikana tehtyjen tutkimusten ristiriitaisia tuloksia ei ollut aiemmin koottu järjestelmällisesti yhteen.

Tutkimusryhmä suoritti tilastollisen meta-analyysin järjestelmällisellä hakustrategialla saadakseen vahvistusta miesten rintasyövän ja sähkömagneettikenttäaltistuksen väliselle mahdolliselle yhteydelle. He löysivät kaikkiaan seitsemän tapaus-verrokkitutkimusta ja yksitoista kohorttitutkimusta. Tärkeimpänä mittayksikkönä tutkimuksessa käytettiin yhteenlaskettuja todennäköisyysarvoja. Tutkimusten tiedot poimittiin vakiometa-analyysimenetelmällä, ja ne ryhmiteltiin tutkimusrakenteen, kynnysarvon, altistuksen arviointimenetelmän, säätömallin (iän huomiointi) ja altistusmallin mukaan.

Tutkijat määrittivät yhteisanalyysin perusteella, että sähkömagneettisille kentille altistuminen lisää tilastollisesti merkittävästi miesten rintasyövän riskiä (yhteenlaskettu todennäköisyys 1,32). Vastaavia tuloksia osoittivat myös analyysit tietyistä tutkimusten alaryhmistä, kuten altistuksen arviointi ammatin perusteella ja työperäinen altistus. Tutkijat testasivat meta-analyysinsa laatua, mahdollisia tutkimusharhoja ja tulosten heterogeenisyyden vaikutusta erilaisilla lisäanalyyseilla ja saivat näin tilastollisesti päteviä tuloksia.

He tekivät tämän meta-analyysin perusteella sen johtopäätöksen, että pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumisella oli yhteys miesten rintasyöpäriskin kohoamiseen, vaikka muunlaisiakin väitteitä oli esitetty aiempien tutkimusten tulosten ja luotettavuuden perusteella. He pitivät kuitenkin laadukkaita epidemiologisia lisätutkimuksia tarpeellisena, jotta voidaan tehdä vakaampia johtopäätöksiä.

Lähde:
Sun J-W, Li X-R, Gao H-Y, Yin J-Y, Qin Q, Nie S-F, Wei S. Electromagnetic Field Exposure and Male Breast Cancer Risk: A Meta-analysis of 18 Studies. Asian Pacific J Cancer Prev (2013) 14 (1): 523–528

Nro. 4 / 2013/1 50 Hz:n magneettikentille altistumisen pitkäaikaiset vaikutukset terveiden miesten immuunijärjestelmään ja veriarvoihin

|
Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat ovat tutkineet 50 Hz:n magneettikentille 1–20 vuoden ajan altistuneita sähkötyömiehiä seuraamalla veriarvojen yöllisiä profiileja. Aineisto on ollut varsin pieni vain; 15 työntekijää ja saman verran verrokkeja. Altistustasot ovat myös olleet varsin vaatimattomia. Kirjoittajien mukaan tulokset viittaavat siihen, että magneettikentillä ei ole kumulatiivisia vaikutuksia immuunijärjestelmään ja veriarvoihin.

50 Hz:n magneettikentille altistumisen ja ihmisen terveyden välinen suhde on tutkimusryhmän mukaan kiinnostanut tutkijoita yhä enenevässä määrin siitä lähtien, kun yhteyksiä aikuisiän aivosyöpään ja lapsuusiän leukemiaan on löytynyt. Tässä tutkimuksessa he tutkivat magneettikenttäaltistuksen kroonisia (jopa 20 vuotta työperäistä altistusta) vaikutuksia ihmisissä.

He tutkivat kroonisesti ja päivittäin sekä töissä että kotona 1–20 vuoden ajan 50 Hz:n magneettikentille altistuneen 15 sähkötyömiehen seuraavien veriarvojen yöllisiä profiileja: veren punasolut, hemoglobiini, hematokriitti, verihiutaleet, verihiutaleiden keskimääräinen määrä, valkosolujen kokonaismäärä, lymfosyytit, monosyytit, eosinofiilit, basofiilit, neutrofiilit, vasta-aineet (IgA, IgM, IgG), suhteelliset määrät CD3, CD4, CD8, luonnolliset tappajasolut, B-solut, kokonaismäärät CD28, CD8+ CD28+, aktivoituneet T-solut, interleukiini (IL)-2 ja IL-6 ja IL-2-reseptori.

Yksilöllistä magneettikenttäaltistusta mitattiin annosmittarilla viikon ajan 30 sekunnin välein, ja yksilöiden viikoittaisen altistuksen geometrinen keskiarvo vaihteli välillä 0,1 ja 2,6 mikroteslaa. Näitä tuloksia verrattiin verrokkiryhmään, jonka muodostivat 15 töissään magneettikentille altistumatonta samanikäistä miestä. Verrokkiryhmässä yksilöllinen magneettikenttäaltistus vaihteli 0,004–0,092 mikroteslaan. Verinäytteet otettiin sairaalassa suoritetussa 12 tunnin tutkimuksessa kerran tunnissa klo 20:00–08:00. Näytteidenottomenetelmät ja tutkittaville sallitut fyysiset aktiviteetit näytteidenottopäivänä vastasivat tapausryhmää.

Tutkimustulokset osoittivat, että pitkäaikainen päivittäinen altistus 50 Hz:n magneettikentille ei aiheuttanut muutoksia terveiden miesten veri- ja immuunijärjestelmän toiminnoissa tai profiileissa – ainakaan tutkituissa muuttujissa. Tutkimusryhmän mukaan tulokset viittaavat siihen, että magneettikentillä ei ole kumulatiivisia vaikutuksia näihin toimintoihin.

Lähde:
Touitou Y, Djeridane Y, Lambrozo J, Camus F, Selmaoui B. Long-term (up to 20 years) effects of 50-Hz magnetic field exposure on immune system and hematological parameters in healthy men. Clinical Biochemistry 46 (2013): 59–63 [http://dx.doi.org/10.1016/j.clinbiochem.2012.09.003].

Juhlaseminaari aiheesta sähkö- ja magneettikentät työ- ja elinympäristössä

|

Järjestin 25-vuotisjuhlaseminaarin Tampereen teknillisellä yliopistolla (TTY) 21.5.2013. Tilaisuuden avauksessa korostin niin kansallisen kuin kansainvälisenkin yhteistyön tärkeyttä, jotta 25 vuotta sähkö- ja magneettikenttien terveyskysymyksiin liittyvää tutkimustoimintaa on ollut mahdollista TTY:llä. Paikalla oli kansainvälisiä ja kotimaisia puhujia ja vieraita tärkeimmistä yhteistyötahoista.

Professori Fabriziomaria Gobba Modenan ja Reggio Emilian yliopistosta luennoi sähkömagneettisille kentille altistumisen ja terveyden yhteyksistä. Alan tutkimustoiminta on ollut varsin vilkasta useiden vuosien ajan. Esimerkiksi EMF-portal-sivustolta, joka kerää alan tutkimuksia yhteen, löytyy yli 17000 julkaisua.

Japanilainen professori Noriyki Hayashi Miyazakin yliopistosta esitteli sähkö- ja magneettikenttien ominaispiirteitä sekä mittauksia ja tutkimuksia niihin liittyen. TTY on tehnyt hänen ja erityisesti professori Hiroo Taraon kanssa yhteistyötä lähinnä altistuksen laskemiseen liittyen. Uusin yhteistyönä syntynyt artikkeli aiheesta ”Numerical evaluation of currents induced in a worker by ELF non-uniform electric fields in high voltage substations and comparison with experimental results” löytyy Bioelectromagnetics -lehden numerosta 1/2013.

Suomalaiset alan johtavat asiantuntijat Harri Kuisti ja professori Jarmo Elovaara Fingrid Oyj:stä tarkastelivat aihetta energiasektorin kannalta. Työterveyslaitoksen johtaja Rauno Pääkkönen toi esityksessään esille työssä tapahtuvaa työntekijöiden altistumista sähkömagneettisille kentille. Työalistuksen näkökulmasta aihe on erityisen ajankohtainen, koska uuden työtekijöitä koskevan EU -direktiivin on tarkoitus valmistua tämän vuoden aikana.

Seminaarin viimeisessä luennossa SESKO:n toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman käsitteli tutkimuksen, yliopistojen ja standardoinnin keskinäistä yhteistyötä viimeisten lähes kymmenen vuoden aikana. Erityisesti esillä olivat monipuoliset ja runsaat yhteistyömuodot TTY:n kanssa.

Kiitokset kaikille yhteistyöstä mielenkiintoisen tutkimusaiheen parissa kuluneen 25-vuoden aikana ja toivon mielenkiintoisia uusi tutkimuksia tuleville vuosille!