Työelämä kiinnostaa tutkijoita

|

Yhtenä aamuna kuuntelin kiinnostuneena TV-uutisista juttua siitä, miten työelämässä sählätään ja työaikaa menee hukkaan. Toisena päivänä luin nettilehdestä juttua siitä, miten työelämää voi tuunata itselleen paremmaksi. Muitakin työelämää koskevia tutkimustuloksia on ollut viime aikoina mediassa.

Syksyn myötä työelämä on taas tullut keskeisemmäksi ja kesän lomajutut ovat taakse jäänyttä aikaa. Ehkä siksi itsekin niin kiinnostuneena seurasin uutista sähläämisestä. Olisihan se mukava saada sähläystä vähemmäksi ja siten omakin toimintansa tehokkaammaksi.

En ehtinyt tarkkaan itselleni selvittää, mitä tutkijat tarkoittivat sähläämisellä, mutta mietin asiaa siitä näkökulmasta mitä itse ajattelen sanan tarkoittavan. Oikeastaan aika usein siihen, ettei yksilö pysty tekemään töitään järjestelmällisesti tai suunnitellusti, vaikuttaa ympäristö. Esimerkiksi kiireellisiä viestejä tai puheluja tulee väliin ja suunniteltu työ häiriintyy. Erilaisia ’aikavarkaita’ löytyy todennäköisesti itse kunkin ympäriltä.

Mietin sitäkin, että myös työyhteisö tai ryhmä voi sählätä. Pieniin asioihin voi mennä paljon aikaa, jos ei ole selvää, kuka tekee mitäkin. Tuohon auttaa ymmärtääkseni se, jos työprosessit on kuvattu ja kaikkien tiedossa. Tietenkin myös töiden mitoitus pitää olla kunnossa, jotta tehtävät pystytään tekemään.

Kaikkia työtehtäviä ei voi välttämättä ennakkoon tietää joten joustavuuttakin usein tarvitaan. Oikeastaan olisi hyvä löytää itselleen sopiva kokonaisuus, riittävästi järjestystä ja joustavuutta. Konemaisen järjestelmällinen työskentely ei ehkä myöskään tuntuisi ihmisestä pitää mukavalle. Se taas laskee joidenkin tutkimusten mukaan tuottavuutta, jos työssä ei viihdytä.

Mielenkiintoista seurata mitä tutkijat raportoivat seuraavaksi työelämään liittyen.

Mukavaa lokakuuta kaikille!

Ajatuksia lennolta – uutta tekniikkaa arkeen

|

Blogia kirjoittaessani istun lennolla Soulista Suomeen. Matkalle lähtiessäni luin Kauppalehdestä artikkelin digitalisaatiosta. Kirjoituksen luettuna olen yrittänyt havainnoida, miten digitalisaation lisääntyminen vaikuttaa arjen tasolla.

Ainakin täällä lentokoneessa siitä on paljon iloa. Itse kukin voi katsoa haluamiaan elokuvia tai kuunnella mieleistään musiikkia, kun sisällöt on tallennettu digitaalisessa muodossa käytettäväksi. Vastaavanlaisia palveluja on ollut lennoilla tarjolla jo pitkään, mutta jatkuvasti ne ovat kehittyneet.

Uuden tekniikan tuomat muutokset etenevät vähitellen ja niitä ei oikein huomaakaan. Kun aloin miettiä digitalisoinnin vaikutuksia arjessa huomasin, että valokuvien ottaminen on tullut niin helpoksi, että se jo näkyy arjen toiminnoissa. Enää ei tarvitse kirjoittaa esim. muistilappuun tuotteen tietoja, kun voi ottaa valokuvan ja näyttää kaupassa myyjälle mitä on ostamassa.

Matkalla tärkeistä kuiteista voi ottaa kuvan kännykkään, niin tiedot ovat varmemmin tallessa. Yllättävistä tilanteista tai uutisista on miltei aina olemassa valokuvia, kun paikallaolijoilla on yleensä kamerat puhelimessa mukana. Kameran käytön yleisyys vähitellen on alkanut vaikuttaa arjen tilanteissa.

Istuessani Soulin metrossa mietin myös sitä miten digitalisaatio näkyy kanssamatkustajien toiminnassa. Älypuhelimet olivat runsaasti käytössä. Esim. yhdellä matkalla penkeillä lähettyvilläni istui 14 henkilöä ja heistä 10 käytti älypuhelinta. Vai harvoin kukaan puhui puhelimeen. Ilmeisesti osa lähetti viestejä, osa katsoi jotain ohjelmaa, osa pelasi ja jotkut tutkivat ottamiaan valokuvia yksin tai yhdessä jne.

Ladattavaa T-money korttia voi käyttää monessa paikkaa Soulissa. Esimerkiksi metrossa se oli hyvin kätevä. Tavallaan T-money kortti vaikutti tietyissä tilanteissa tehokkaammalle kuin perinteinen pankki- tai luottokortti. Mielenkiintoista nähdä mitä uutta tekniikka seuraavaksi saamme käyttöömme, ehkä T-money kortit tulevat Suomeenkin.

Mukavaa syyskuuta kaikille!

Uusi direktiivi työntekijöiden sähkömagneettisille kentille altistumisesta

|

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/35/EU, terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille (kahdeskymmenes direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) valmistui kesäkuun lopussa.

Seuraavaksi jäsenvaltioiden tulee saada direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1.7.2016. Direktiivi koskee kaikkia sähkömagneettisten kenttien aiheuttamia suoria biofysikaalisia vaikutuksia ja epäsuoria vaikutuksia, mutta ei väitettyjä pitkäaikaisia vaikutuksia.

Siinä on selitetty mm. seuraavat käsitteet: altistumisen raja-arvo, terveysvaikutusraja-arvo, aistimusraja-arvo ja toimenpidetaso. Toimenpidetasoihin liittyvät vielä käsitteet: matala toimenpidetaso ja korkea toimenpidetaso. Näille erilaisille raja-arvoille ja toimenpidetasoille on direktiivin liitteissä esitetty lukuarvot tai yhtälöt, joiden avulla voidaan laskea ne, kun esimerkiksi taajuus tiedetään.

Direktiivin luvussa II on kerrottu työantajan velvoitteet. Luku sisältää kohdat: 1) Riskien arviointi ja altistumisen määrittely, 2) Riskien estämistä tai vähentämistä koskevat säännökset, 3) Työntekijöille annettavat tiedot ja koulutus ja 4) Työntekijöiden kuuleminen ja osallistuminen. Luvussa III käsitellään lisäksi velvoitteet työntekijöiden terveydentilan seurantaan.

Riskien arvioinnin kohdalla on erikseen mainittu erityisen alttiiden työntekijöiden terveys ja turvallisuus. On tärkeää ottaa huomioon työntekijät, joilla on aktiivinen tai passiivinen implantoitu lääkinnällinen laite, kuten sydämentahdistin ja työntekijät, joilla on kehon ulkopuolella mukana kannettava lääkinnällinen laite, kuten insuliinipumppu tai työntekijät, jotka ovat raskaana.

Direktiivin artiklassa 14 on kerrottu, että komissio asettaa saataville viimeistään kuusi kuukautta ennen 1.7.2016 ei-sitovia käytännön oppaita, joiden aihepiirit on listattu direktiivissä.

Tarkemmin direktiiviin voi tutusta tästä linkistä [PDF].

Mukavaa elokuuta uuden direktiivin parissa!

Nro. 2 / 2013/1 Lapsuusiän leukemia suurjännitteisten voimajohtojen lähellä – Geocap-tutkimus vuosilta 2002–2007

|
Päätoimittajan kommentti: Ryhmä on tutkinut lapsuusiän leukemian yhtyettä voimajohdon lähellä asumiseen Ranskassa. Kirjoittajien mielestä heidän tuloksensa tukivat aiempia kansainvälisiä löydöksiä, joissa akuutin leukemian tapaukset ovat lähellä suurjännitteisiä voimajohtoja vähän yleisempiä kuin muualla. Jatkossa he aikovat käyttää laskentamalleja, joissa huomioidaan voimajohtojen vuosittainen virtakuormitus ja paikalliset erityispiirteet.

Suurjännitteiset voimajohdot muodostavat pientaajuisia magneettikenttiä, jotka kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC on luokitellut mahdollisiksi lapsuusiän leukemian riskitekijöiksi. Tässä tutkimuksessa testattiin hypoteesia, olisiko akuutti leukemia yleisempää suurjännitteisten 225–400 ja 63–150 kV:n voimajohtojen lähellä asuvilla lapsilla.

Tämä valtakunnallinen Geocap-tutkimus Ranskassa käsitti 2779 diagnosoitua lapsuusiän (alle 15 vuotta) akuutin leukemian tapausta vuosilta 2002–2007 ja 30 000 samanikäistä väestöverrokkia. Tapausten osoitteet diagnoosihetkellä ja verrokkien osoitteet tutkimuksen alkaessa muutettiin paikkatiedoksi, ja niiden etäisyys lähimmästä suurjännitejohdosta määritettiin tarkasti tarkimpien mahdollisten paikalliskarttojen ja Ranskan siirtoverkkoyhtiön voimajohtotietokannan sijaintitietojen perusteella.

Tilastollisen analyysin tuloksena havaittiin, että akuutin leukemian esiintymisen todennäköisyys kasvoi [OR = 1,7 (0,9–3,6)], kun lapsi asui korkeintaan 50 metrin etäisyydellä jännitetasojen 225–400 kV voimajohdoista. Sitä vastoin asumisella tätä kauempana ei ollut yhteyttä akuuttiin leukemiaan, kuten ei myöskään asumisella korkeintaan 50 metrin etäisyydellä jännitetasojen 63–150 kV voimajohdoista.

Tutkimuksen rakenteessa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että vältettäisiin valinta- ja luokitusharhat. Tämän ensimmäisen ranskalaisen tutkimuksen tulokset tukivat aiempia kansainvälisiä löydöksiä, joissa akuutin leukemian tapaukset ovat yleisempiä lähellä jännitetasojen 225–400 kV voimajohtoja.

Tutkijat aikovat jatkaa hypoteesin tutkimista Geocapin seuraavassa vaiheessa, jossa Ranskan siirtoverkkoyhtiö laskee lähellä suurjännitteisiä voimajohtoja asuvien tutkimuskohteiden yksilölliset altistusarvot sokkona tapaus- tai verrokkiasemalle. Laskentamalleissa huomioidaan voimajohtojen vuosittainen kuormitusvirta ja paikalliset erityispiirteet.

Lähde:
Sermage-Faure C, Demoury C, Rudant J, Goujon-Bellec S, Guyot-Goubin A, Deschamps F, Hemon D, Clavel J. Childhood leukaemia close to high-voltage power lines – the Geocap study, 2002–2007. British Journal of Cancer (2013) 108: 1899–1906.

Nro. 1 / 2013/1 Pääkirjoitus

|

Kuten on tullut jo tavaksi, aloitan pääkirjoituksen valmistelussa olevalla direktiivillä, joka käsittelee terveyttä ja turvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille. Tietääkseni asia on mennyt edelleen eteenpäin ja odotan, että valmis direktiivi julkaistaan muutaman kuukauden sisällä. Valmistuvasta direktiivistä pidettiin viime viikolla BioEMF2013 ‑konferenssissa Thessalonikissa oma sessionsa, mutta virallisesti direktiiviä ei ole vielä julkaistu. Valmistumisen jälkeen jäsenmaissa alkaa sen täytäntöönpano, joten työ ei pääty varsinaisesti direktiivin valmistumiseen, vaan sen jälkeen sitä jatketaan mm. Suomessa.

BioEM2013 ‑konferenssin lisäksi viimeisen puolen vuoden aikana on järjestetty muitakin sähkömagneettisiin kenttiin liittyviä tilaisuuksia. Helmikuussa Euroopan komissio järjesti riskikommunikaatioon liittyvän workshopin otsikolla ”Workshop on risk communication – electromagnetic fields and human health”. Suomen riskikommunikaatiosta oli myös Säteilyturvakeskuksen esitys. Tilaisuuden aineisto löytyy Internetistä. Myös Suomessa on järjestetty joitakin aihepiiriin liittyviä seminaareja. Lisäksi EMF-neuvottelukunta avasi 4.6.2013 Mobiili ja terveys –sivuston, joka kertoo mm. sähkömagneettisten kenttien vaikutuksista ihmiseen.

Olen löytänyt tähän katsaukseen taas uusia mielenkiintoisia tieteellisiä lehtiartikkeleja. Tällä kertaa mukana on tavallista enemmän työntekijöiden altistumista käsitteleviä artikkeleja, sillä niitä ja yleensä aikuisiin liittyviä artikkeleja oli tarjolla tavallista enemmän. Ajattelin myös, että uuden direktiivin näkökulmasta työaltistus on nyt tavallista kiinnostavampi aihe.

Aloitan kuitenkin katsauksen lasten leukemiaa käsittelevällä artikkelilla. Tällä kertaa tutkimusta on tehty Ranskassa ja ilmeisesti aihetta aiotaan siellä jatkaa edelleen. Lapsista siirryn aikuisten syöpiin liittyvään tutkimukseen, jossa on etsitty yhteyttä voimajohtojen aiheuttaman altistuksen ja aikuisten syöpien välille. Seuraavat kaksi artikkelia käsittelevät miehiin liittyviä tutkimuksia. Ensimmäisessä on selvitetty pitkäaikaisen magneettikenttäaltistuksen vaikutuksia terveiden miesten immuunijärjestelmään sekä veriarvoihin ja jälkimmäisessä on tehty meta-analyysiä miesten rintasyövän ja kenttäaltistuksen välisestä yhteydestä.

Autojen aiheuttama magneettikenttäaltistus on ollut myös tutkijoiden kiinnostuksen kohteena, joten valitsin katsaukseen myös pari autoihin liittyvää artikkelia. Ensimmäinen vertailee sähkö- ja bensiinikäyttöisten ajoneuvojen aiheuttamaa magneettikenttäaltistusta, ja jälkimmäinen keskittyy ajoneuvoteollisuudessa tapahtuvaan työntekijöiden altistumiseen. Sähköautossa magneettikentät näyttävät olevan varsin pieniä, mutta kuitenkin vähän suurempia kuin bensiinikäyttöisissä ajoneuvoissa.

Katsauksen lopuksi on vähän tavallista teoreettisempi artikkeli, jossa on tehty analyysiä ihmisten aivojen altistumisesta pientaajuisille magneettikentille. Ajattelin, että artikkelista voi itse kukin huomata, miten perusteellisesti altistumisen laskentaa tehdään nykyään. Laskennasta saadaan tukea mm. standardointiin ja säädösten valmisteluun.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen,
Tilannekatsauksen päätoimittaja
Tampereen teknillinen yliopisto, Ympäristöterveys