Aurinkoisia kesäpäiviä odotellessa

|

Olen mielenkiinnolla seurannut keskustelua kylmän kesäsään vaikutuksista ihmisten mielialaan. Kesä ei ilmeisesti tunnu kesältä, jos ei ole edes välillä lämpimiä ja aurinkoisia päiviä. Toisaalta kun toukokuussa oli tavanomaista lämpimämpiä päiviä, TV-ohjelmissakin oltiin jo kesälomatunnelmissa. Oikeastaan säällä on yllättävän suuri vaikutus meidän kesäkokemukseemme.

Sään vaikutuksen voi huomata talvellakin ennen joulua. Jos lunta sataa tavallista aikaisemmin ja lumi vielä pysyy maassa, joulua alkaa odottaa tavanomaista aikaisemmin, mutta jos joulukuu on lumeton ja synkkä, joulun tuloa ei niin hyvin huomaa.

Sää on vähän haaste myös matkustaessa. Varmuudella ei voi tietää minkälainen sää on perillä ja jos on kovasti toivonut kaunista säätä, niin sateinen päivä tuottaa helposti pettymyksen. Itse olen yrittänyt opetella ottamaan huomioon molemmat vaihtoehdot. Jos on myös sadepäivälle joku suunnitelma ajateltuna, niin ei siitä silloin niin harmistu.

Sadepäivänä voi olla onnellisesti sisällä ja nauttia vaikka siitä, ettei tarvitse lähteä minnekään. Nyt kun sadetta on riittänyt, kuuntelin yhtenä päivänä radiosta ohjelmaa tietoisesta läsnäolosta. Ehkä sitäkin voi opiskella sadepäivinä. Sen verran vähän aiheesta tiedän, etten osaa antaa vinkkejä aiheen opiskeluun, mutta eiköhän erilaiset rentoutusharjoitukset ja meditaatiota anna vastaavanlaisia kokemuksia.

Kävin keväällä Portossa ja ulkona oli varsin kylmä ilma, vaikka oletin olevan lämmintä. Matkalla mietin heidän lämmitysjärjestelmiään. Todennäköisesti meren rannassa olevissa taloissa oli välillä varsin kylmä asua. Etelä-Euroopassa taloja ei rakenneta samalla tavalla kuin Suomessa. Linja-auton ikkunasta paikallisia taloja katsellessa mietin, miten onnekkaita me Suomessa olemme, kun meidän talot ovat myös talvella lämpimiä. Lämmintä meillä on yleensä taloissa kylminä kesäpäivinäkin, joten sen suhteen olemme varsin onnekkaita.

Vaikka löysinkin mukavia asioita, joita sateisina ja kylminä kesäpäivinä voi tehdä ja ajatella, niin toivon silti kaikille aurinkoista ja hyvää kesää. Toivotaan, että tänä kesänä on vielä lämpimiä päiviä.

Mukavaa kesää kaikille!

Tutkimuksen ’Kartoitus etäluettavien sähkömittarien sähkömagneettisille kentille altistumisesta’ tulokset Sähkö & Tele -lehdessä

|

Vuoden kestäneen hankkeen ”Kartoitus etäluettavien sähkömittarien sähkömagneettisille kentille altistumisesta? tulokset on juuri julkaistu Sähkö & Tele -lehdessä 4/2014 (sivut 15-18).

Tutkimuksessa todettiin, että etäluettavien sähkömittarien aiheuttama kokonaisaltistus on varsin merkityksetöntä sähkönkuluttajille, eikä ole aihetta alkaa mitata etäluettavien sähkömittarien kenttiä systemaattisesti. TTY lähetti aiheesta myös tiedotteen, joka löytyy TTY:n verkkosivulta.

Nro. 9 / 2014/1 Magneettikenttien yhteys leukemiariskiin sähkötyöntekijöillä Isossa-Britanniassa

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä ei havainnut yhteyttä sähkötyöntekijöiden magneettikentille altistumisen ja leukemiariskin välillä.

Tämän tutkimukseen tarkoituksena oli selvittää, onko leukemiariskillä yhteys työperäiseen altistumiseen pientaajuisille magneettikentille. Kyseessä oli aiemman työntekijöiden kuolinsyitä käsitelleen kohorttitutkimuksen jatkotutkimus, joka perustui samaan aineistoon.

Sorahan tutki Englannin ja Walesin entisen valtiollisen sähköntuotantolaitoksen 73 051 työntekijän leukemiariskiä vuosina 1973–2010. Kaikki työntekijät oli palkattu vuosina 1952–82, ja he olivat työskennelleet vähintään puoli vuotta jossain tehtävässä vuosina 1973–82. Heidän magneettikentille altistumistaan oli arvioitu aiemmassa tutkimuksessa yksityiskohtaisilla laskelmilla. Suhteellinen riski sairastua leukemiaan tai sen alatyyppeihin laskettiin Poissonin regressiomallilla luokissa koko työiän kumulatiivinen altistus magneettikentille, ajallisesti kaukainen altistus (yli kymmenen vuotta) ja tuore altistus (alle kymmenen vuotta).

Kaikkia leukemiatyyppejä koskevat löydökset olivat poikkeuksettomia: riskit olivat lähes yhteneväisiä kaikissa altistusluokissa. Viitteitä riskien kohoamisesta missään magneettikenttäaltistuksen luokassa ei löytynyt. Tilastollisesti merkittävää annos-vastevaikutusta ei esiintynyt magneettikenttäaltistuksen ja akuutin myelooisen leukemian, kroonisen myelooisen leukemian tai kroonisen lymfaattisen leukemian kohdalla. Akuutin lymfaattisen leukemian osalta löydettiin merkittävä positiivinen riskisuunta, mutta se perustui pääasiassa epätavallisen alhaisiin riskeihin alhaisimmassa altistusluokassa.

Tässä laajassa tutkimuksessa ei löydetty vakuuttavia todisteita tukemaan hypoteesia, että altistuminen magneettikentille olisi leukemian riskitekijä. Löydökset kuitenkin tukevat hypoteesia siitä, että ajallisesti kaukaisella ja tuoreella altistuksella magneettikentille ei ole kausaalista yhteyttä leukemiaan yleisesti. Vaikka akuutin lymfaattisen leukemian ja magneettikenttäaltistuksen osalta tehtiin joitain merkittäviä positiivisia löydöksiä, ne perustuivat pieneen tapausmäärään ja saattavat hyvin olla sattumalöydöksiä.

Lähde:
Sorahan T. Magnetic fields and leukaemia risks in UK electricity supply workers. Occupational Medicine 2014; 64:150-156

Nro. 8 / 2014/1 Muuntajia ja sähköasemia tarkastavien työntekijöiden altistuksella pientaajuisille sähkömagneettikentille ei vaikutusta

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä tutki neurobehavioraalisten testien avulla työntekijöitä, jotka suorittivat tarkastuskierroksia lähellä sähkömuuntajia ja voimajohtoja. Heiden tarkoituksena oli selvittää, mihin keskushermoston toimintoihin altistus voisi vaikuttaa ja olisivatko pitkäaikaisen altistuksen vaikutukset havaittavissa. Muutoksia ei havaittu.

Tutkimusryhmän tavoitteena oli tutkia neurobehavioraalisilla testeillä työperäisen 50 Hz:n pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumisen vaikutusta työntekijöihin, jotka suorittivat tarkastuskierroksia lähellä sähkömuuntajia ja voimajohtoja. He toivoivat selvittävänsä testien avulla, mihin keskushermoston toimintoihin altistus voisi vaikuttaa ja olisivatko pitkäaikaisen altistuksen vaikutukset havaittavissa.

310 tarkastuksia suorittavaa työntekijää valittiin altistuneiksi tapauksiksi ja verrokeiksi 300 logistiikkapuolen työntekijää, jotka eivät tehneet tarkastuskierroksia. Kaikilla tapauksilla työperäinen altistus oli pitkäaikaista, 3–25 vuotta. Tapaukset ja verrokit työskentelivät samanlaisessa toimistoympäristössä, lukuun ottamatta tapausten suorittamia tarkastuskierroksia.

Tutkimuksessa tehtiin lyhytaikaisia magneettikenttien pistemittauksia reiteillä, joilla työntekijät suorittivat säännöllisesti tarkastuskierroksia 500 ja 220 kV:n muuntajien ja jakelujohtojen lähellä. 500 kV:n laitteiden lähellä sähkökentän voimakkuus oli 71,98 prosentissa kaikista 590 mitatusta pisteestä yli 5 kV/m (työperäisen altistuksen raja Kiinassa), ja 220 kV:n alueilla sähkökentän voimakkuus oli 15,69 prosentissa kaikista 701 mitatusta pisteestä yli 5 kV/m. Magneettivuon tiheys oli kaikissa pisteissä alle 1 000 µT (ICNIRP:n työperäisen altistuksen raja).

Tapaukset ja verrokit suorittivat neurobehavioraalisia testejä tietokonepohjaisella neurobehavioraalisella arviointijärjestelmällä. Niihin sisältyi mm. päässälaskua, käyrien yhdistämistä, yksinkertainen reaktioaika visuaaliseen herätteeseen, kuvioiden jatkamista, numerosarjojen perässä toistamista ja pistekuvion jäljittelytesti.

Neurobehavioraalisten testien tulosten vaihtelut eivät olleet tilastollisesti merkittäviä altistuneiden tapausten ja verrokkien välillä. Eri ikäryhmien tai virkavuosien perusteella jaoteltuna testien tuloksissa ei ollut myöskään merkittävää eroa. Tässä tutkimuksessa ei havaittu toistuvan päivittäisen pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumisen aiheuttavan neurobehavioraalisia muutoksia.

Lähde:
Li L, Xiong D, Liu J, Li Z, Zeng G, Li H. No effects of power line frequency extremely low frequency electromagnetic field exposure on selected neurobehavior tests of workers inspecting transformers and distribution line stations versus controls. Australas Phys Eng Sci Med (2014) 37:37-44

Nro. 7 / 2014/1 Uuden suurjännitteisen voimajohtolinjan aiheuttamat terveysvaikutukset

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä on kehittämässä kenttätutkimusta, johon kuuluu kaksi esikyselyä uuden voimalinjan rakennusvaiheessa ja kaksi jälkikyselyä linjan käyttöönoton jälkeen. Heidän tarkoituksena on käyttää rakenneyhtälömalleja testatakseen, missä määrin psykososiaaliset terveysmekanismit ja negatiivisuuteen taipuvaiset luonteenpiirteet vaikuttavat koettuihin terveyshaittoihin.

– alankomaalaisen kvasikokeellisen prospektiivisen kenttätutkimuksen rakenne

Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli se, että luotettavien ja uusiutuvien energialähteiden tarpeen lisääntyessä Alankomaissa otetaan käyttöön uusia suurjännitteisiä voimajohtolinjoja. Tutkimusryhmän mukaan jotkut asukkaat yhdistävät määrittelemättömiä terveyshaittoja läheisten voimajohtojen tuottamien sähkömagneettisten kenttien aiheuttamaan altistukseen. Tässä artikkelissa kuvattiin rakenne ja perusteet tulevasta prospektiivisesta tutkimuksesta, jossa kartoitetaan, aiheuttaako uuden voimalinjan käyttöönotto terveysvaikutuksia lähistön asukkaissa.

Tutkimus on suunniteltu kvasikokeelliseksi kenttätutkimukseksi, johon kuuluu kaksi esikyselyä uuden voimalinjan rakennusvaiheessa ja kaksi jälkikyselyä linjan käyttöönoton jälkeen. Tärkeimpiä tutkittavia seikkoja ovat itseraportoidut määrittelemättömät somaattiset (esim. pääsärky, huimaus) ja kognitiiviset (unohtelu, keskittymisvaikeudet) terveyshaitat ja kokemus voimajohtojen vaikutuksesta näiden haittojen ilmaantumiseen. Määräävänä tekijänä on uuden voimalinjan läheisyys. Kyselyyn pyydetään osallistumaan jokaisesta uuden voimalinjan ilmajohtojen lähellä (0–500 metrin etäisyydellä) sijaitsevasta taloudesta (2379) yhtä perheenjäsentä ja kauempana (500–2000 m) asuvista tiettyä otosta (2382).

Vastauksista selvitetään monitasoisella analyysillä, esiintyykö raportoituja oireita enemmän voimalinjan läheisyydessä ja liittävätkö voimalinjojen lähellä asuvat oireet herkemmin voimalinjoihin. Tutkimusryhmä käyttää tässä pitkittäisessä tutkimuksessa rakenneyhtälömalleja testatakseen, missä määrin psykososiaaliset terveysmekanismit ja negatiivisuuteen taipuvaiset luonteenpiirteet vaikuttavat koettuihin terveyshaittoihin.

Tämä on tutkimusryhmän mukaan ensimmäinen tutkimus, jossa uuden voimalinjan terveysvaikutuksia tutkitaan prospektiivisesti. He olettavat tulosten lisäävän teoreettista ymmärrystä niistä psykososiaalisista mekanismeista, jotka toimivat ympäristöön liittyvän uuden terveysriskin ilmaantuessa. Tulokset voivat heidän mukaansa antaa päättäjille ja muille sidosryhmille ehdotuksia, kuinka terveyshaittoja voidaan vähentää otettaessa käyttöön uusia voimalinjoja.

Lähde:
Porsius J T, Claassen L, Smid T, Woudenberg F, Timmermans D RM. Health responses to a new high-voltage power line route: design of a quasi-experimental prospective field study in the Netherlands. BMC Public Health 2014, 14:237.