Nro. 4 / 2014/1 Asuminen pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien läheisyydessä ja syntymäpaino: vääristävien tekijöiden minimoint

|
Päätoimittajan kommentti: Edellisen artikkelin (nro 3) tutkijat käsittelivät aineistoaan uudestaan saadakseen minimoitua vääristäviä tekijöitä. Esim. äidin tupakoinnista ei saatu tietoa kuin osajoukolta, ja myös muita vääristäviä tekijöitä esiintyi. Näillä korjatuilla tiedoilla he päätyivät pienempään muutokseen lapsen painossa. Toivottavasti tulevissa tutkimuksissa tupakoinnin vaikutus pystytään huomioimaan kaikkien äitien osalta.

Tämän tutkimuksen lähtökohtana olivat aiemmat löydökset, joiden mukaan suurjännitejohtojen, voimajohtojen, sähkönjakelukeskuksien tai pylväiden aiheuttamille pientaajuisille (50 Hz) sähkömagneettisille kentille altistumisella asuinpaikassa olisi yhteys alhaisempaan syntymäpainoon sekä mahdollinen yhteys ennenaikaisiin synnytyksiin tai jopa keskenmenoihin.

Tutkimusryhmä tutki vuosina 2004–2008 Luoteis-Englannissa 140 356 yksöisraskaudesta elävänä syntynyttä lasta ja havaitsi, että lähellä (≤ 50 m) pientaajuisia sähkömagneettisia kenttiä asumisella oli yhteys 212 g alhaisempaan syntymäpainoon mutta ei muiden perinataalisten ongelmien tilastollisesti merkittävään riskin kohoamiseen.

Kyseisestä kohorttitutkimuksesta puuttui tietoja potentiaalisista vääristävistä tekijöistä: esimerkiksi tieto äidin tupakoinnista raskauden aikana oli saatavana vain pienelle osajoukolle, eikä muitakaan vääristäviä tekijöitä voitu sulkea pois. Nyt oli tarkoituksena minimoida näiden vaikutukset hyödyntämällä moni-imputointia puuttuvien tietojen käsittelyssä ja vertaistamismenetelmää (propensity score matching) jäljelle jääneissä vääristävissä tekijöissä.

Moni-imputoinnissa käytettiin ketjutettuja kaavoja muodostamaan viisi uutta dataa, joissa puuttuvat arvot oli korvattu joillakin datan suhteen uskottavilla arvoilla. Jokaisessa viidessä datassa 115 altistunutta naista (alle 50 metrin etäisyydellä asuvat) yhdistettiin vertaistamismenetelmällä 1150 altistumattomaan naiseen.

Kun väärät muuttujat oli näin huomioitu kahdella luotettavalla säätömenetelmällä, tutkijat havaitsivat pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien lähteen lähellä asumisella edelleen yhteyden alhaisempaan syntymäpainoon. Ero oli tosin enää vain 116 g, ja alle 100 metrin päässä asuneilla sitä ei enää havaittu verrattaessa kauempana asuneisiin. Vaikka vaikutus lapsen painoon oli vain noin puolet aiemmassa tutkimuksessa raportoidusta arvosta, tulokset vahvistavat, että äidin asumisella pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien lähteen lähellä oli yhteys sikiön optimaalia heikompaan kasvuun.

Lähde:
de Vocht F, Lee B. Residential proximity to electromagnetic field sources and birth weight: Minimizing residual confounding using multiple imputation and propensity score matching. Environment International 69 (2014) 1-57.

Nro. 3 / 2014/1 Äidin asuminen pientaajuisten magneettikenttien lähteen lähellä ja sikiön kehitys kohorttitutkimuksessa Isossa-Britanniassa

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä selvitti mahdollisuutta, että pientaajuisille magneettikentille altistumisella voisi olla yhteys sikiön kehitykseen. He laskivat, miten etäällä äiti oli ollut erilaisista kenttälähteistä. He havaitsivat jonkinlaista yhteyttä syntymäpainon ja mahdollisen altistuksen välillä mutta ei yhteyttä ennenaikaiseen synnytykseen. Kuitenkin vain harva asui lähellä kenttälähdettä, joten se heikentää tutkimuksen tulosta.

Aiemmissa tutkimuksissa on löydetty viitteitä siitä, että pientaajuisille magneettikentille altistumisella voisi olla yhteys sikiön kehitykseen. Tässä tutkimuksessa tutkittiin hypoteesia, että asumisella pientaajuisten sähkömagneettikenttien lähteiden lähellä voisi olla yhteys alhaisempaan syntymäpainoon ja että se voisi lisätä pienen syntymäpainon, raskausviikkoihin nähden pienen painon ja spontaanin ennenaikaisen synnytyksen riskiä.

Tutkimusryhmä laski vuosina 2004–2008 Luoteis-Englannissa 140 356 yksöisraskaudesta elävänä syntyneen lapsen äidin asuinpaikan etäisyyden lähimmästä suurjännitekaapelista, voimajohdosta, sähköasemasta tai pylväästä raskauden aikana. He tekivät myös todennäköisyyslaskelmia tämän etäisyyden suhteesta lapsen pienen syntymäpainon, raskausviikkoihin nähden pienen painon ja spontaanin ennenaikaisen synnytyksen riskiin ja suoraan syntymäpainoon. Tulokseen vaikuttavina väärinä muuttujina otettiin huomioon äidin ikä, syntyperä, aiemmat synnytykset ja osalta populaatiota lisäksi myös äidin tupakointi raskauden aikana.

Tutkimuksessa havaittiin, että syntymäpaino oli keskimäärin 212 grammaa vähemmän lähellä pientaajuisen sähkömagneettisen kentän lähdettä asuvilla ja erityisesti tyttövauvoilla (251 g vähemmän). Tutkimuksessa äidin asumisella pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien lähteiden lähellä (korkeintaan 50 metrin etäisyydellä) raskauden aikana ei havaittu tilastollisesti merkittävää yhteyttä kohonneeseen ennenaikaisen synnytyksen riskiin, mutta yhteys löytyi sikiön optimaalia heikompaan kasvuun kohdussa ja vaikutus oli suurempi tyttövauvoilla kuin poikavauvoilla.

Tässäkään laajassa tutkimuspopulaatiossa vain harva nainen asui alle 50 metrin etäisyydellä suurjännitekaapelista, voimajohdosta, sähköasemasta tai pylväästä, mikä rajoittaa löydöksen kansanterveydellisiä vaikutuksia. Myöskään sattuman tai vääristävien tekijöiden vaikutusta (kuten äidin tupakointi) ei voitu sulkea pois.

Lähde:
de Vocht F, Hannam K, Baker P, Agius R. Maternal residential proximity to sources of extremely low frequency electromagnetic fields and adverse birth outcomes in a UK Cohort. Bioelectromagnetics 35:201-209 (2014).

Nro. 2 / 2014/1 Syntymähetken asuinpaikan etäisyys suurjännitteisistä voimajohdoista – lapsuusiän syöpäriski Britanniassa vuosina 1962–2008

|
Päätoimittajan kommentti: Ryhmä laajensi aiempaa tutkimustaan lapsuusiän leukemian ja suurjännitteisten voimajohtojen lähellä asumisen yhteydestä. He havaitsivat leukemiariskin vähenevän ajan myötä tutkiessaan eri ajanjaksoja. He pitivät mahdollisena tämän havainnon osalta, että tulos johtui muuttuvista populaatio-ominaisuuksista voimajohtojen lähellä.

Tutkimusryhmä laajensi aiempaa tutkimustaan lapsuusiän leukemian ja suurjännitteisten voimajohtojen lähellä asumisen yhteydestä ottamalla tähän tutkimukseen mukaan uudempia tietoja (aiemmin 1962–95, nyt vuoteen 2008 asti) sekä tapauksia ja verrokkeja myös Skotlannista (aiemmin vain Englanti ja Wales). He sisällyttivät tutkimukseen 275 ja 400 kV:n voimajohtojen lisäksi myös 132 kV:n voimajohdot ja tarkastelivat myös aiempaa suurempia etäisyyksiä voimajohdoista (aiemmin 600 metrin etäisyyteen asti, nyt myös luokat 600–999 m ja ≥ 1000 m).

He suorittivat tapaus-verrokkitutkimuksen, jossa hyödynnettiin 53 515 tapausta Ison-Britannian kansallisesta lasten kasvainten rekisteristä vuosilta 1962–2008. He hankkivat näille samalta alueelta verrokit ja laskivat äitien osoitteiden etäisyydet 132, 275 ja 400 kV:n voimajohdoista lapsen syntymähetkellä.

Tutkimusryhmän aiemmin havaitsema kohonnut leukemiariski 600 metrin etäisyyteen asti väheni 1990- ja 2000-luvun aineistoissa. Leukemian suhteellinen riski 0–199 metrin etäisyydellä verrattuna yli 1000 metrin etäisyyteen oli kaikissa jänniteluokissa 1960-luvulla 4,50 ja 2000-luvulla 0,71 ja koko tutkimusaikana 1,12. Tutkimuksessa havaittiin, että myös 132 kV:n voimajohtojen läheisyys saattoi lisätä sairastumisriskiä, vaikkakin vähemmän kuin muissa jänniteluokissa.

Kohonnutta riskiä ei havaittu yli 600 metrin etäisyydellä voimajohdoista missään jänniteluokassa. Muilla syövillä kuin leukemialla kohonnutta riskiä ei myöskään havaittu.

Tutkimusryhmä ei pitänyt todennäköisenä, että leukemiariskin väheneminen ajan myötä olisi aiheutunut mistään voimajohtojen fysikaalisista vaikutuksista. He pitivät todennäköisempänä, että tulos johtui muuttuvista populaatio-ominaisuuksista voimajohtojen lähellä.

Lähde:
Bunch K J, Keegan T J, Swanson J, Vincent T J, Murphy M F G. Residential distance at birth from overhead high-voltage powerlines: childhood cancer risk in Britain 1962-2008. British Journal of Cancer (2014), 1-7.

Nro. 1 / 2014/1 Pääkirjoitus

|

Vuoden 2014 alku on ollut vilkasta aikaa sähkömagneettisten kenttien osalta. Kansainvälisiä tilaisuuksia on ollut useita. Pariisissa oli uuteen direktiiviin liittyvä seminaari ”The Occupational Health Professionals and the Exposures to Electromagnetic Fields (EMF): What about the Directive 2013/35/EU”, jossa osallistujia oli noin sata. Kansallisella tasolla direktiiviin liittyvä säädösten valmistelu on edelleen työn alla.

Maaliskuussa SCENIHR (Scientific Committee on Emerging and Newly Identified Health Risks) järjesti uutta sähkömagneettisia kenttiä ja terveyttä käsittelevää raporttiansa koskevan julkisen kuulemisen. Tilaisuuden nimi oli “Public hearing of the SCENIHR new opinion on EMF and potential health effects & workshop on electromagnetic fields and health effects: from science to policy and public awareness – Conciliating scientific findings and uncertainties in policy making”. Tilaisuudessa käsiteltiin SCENIHR:n julkaisua ”Preliminary opinion on potential health effects of exposure to electromagnetic fields (EMF)”, joka on 4.2.2014 alkaen ollut kommentoitavana SCENIHR:n verkkosivuilla. Tilaisuuden esitykset ovat myös saatavissa sieltä.

Aiheesta järjestetään myös erilaisia muita konferensseja tänä vuonna. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa oli kesäkuussa BioEM2014, jota järjestivät The Bioelectromagnetics Society (BEMS) ja European BioElectromagnetics Association (EBEA) yhdessä.

Olen taas kerran löytänyt tähän katsaukseen mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Tällä kertaa otin katsauksen alkupuolelle kolme artikkelia, joissa on tutkittu magneettikenttäaltistuksen mahdollisia vaikutuksia sikiöön. Aiheesta ei ole ollut kovin montaa artikkelia aikaisemmissa katsauksissa. Kolme artikkelia samasta aihepiiristä on yllättävän monta, mutta tarkemmin katsottuna mukana on kaksi artikkelia samalta tutkimusryhmältä. He ovat arvioineet jälkimmäisessä mahdollisia tutkimuksensa puutteita, joista oli mielestäni hyvä kertoa.

Alankomaissa on tarkoituksena tehdä kvasikokeellinen tutkimus uuden suurjännitteisen voimajohtolinjan aiheuttamista terveysvaikutuksista. Kvasikokeellisella tutkimuksella tarkoitetaan kokeellistyypistä tutkimusta, jossa ei voida täyttää aidosti kokeellisen tutkimuksen edellyttämiä kriteerejä. Ajatuksena on, että tutkimus voi lisätä teoreettista ymmärrystä niistä psykososiaalisista mekanismeista, jotka toimivat ympäristöön liittyvän uuden terveysriskin ilmaantuessa. Mielenkiinnolla odotan, mitä tuloksia he saavat.

Perinteiseen tapaan mukana on myös lasten leukemiaa käsitteleviä artikkeleja. Tällä kertaa löysin lisäksi artikkelin, jossa käsiteltiin magneettikentille altistumisen yhteyttä leukemiariskiin sähkötyöntekijöiden osalta. Tämä työntekijöitä käsittelevä artikkeli löytyy katsauksen lopusta. Sitä ennen on myös toinen mielenkiintoinen työntekijöitä koskeva artikkeli.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen,
Tilannekatsauksen päätoimittaja
Tampereen teknillinen yliopisto, Ympäristöterveys

1/2014 Tutkimuksia tehdään lasten, raskaana olevien ja työntekijöiden sähkö- ja magneettikentille altistumisen näkökulmasta

1/2014 Tutkimuksia tehdään lasten, raskaana olevien ja työntekijöiden sähkö- ja magneettikentille altistumisen näkökulmasta

|

Vuoden 2014 alku on ollut vilkasta aikaa sähkömagneettisten kenttien osalta. Kansainvälisiä tilaisuuksia on ollut useita. Pariisissa oli uuteen direktiiviin liittyvä seminaari ”The Occupational Health Professionals and the Exposures to Electromagnetic Fields (EMF): What about the Directive 2013/35/EU”, jossa osallistujia oli noin sata. Kansallisella tasolla direktiiviin liittyvä säädösten valmistelu on edelleen työn alla.

»