1/2015 Voimajohdot ja niihin liittyvät sähkö- ja magneettikentät kiinnostavat tutkijoita eri näkökulmista

1/2015 Voimajohdot ja niihin liittyvät sähkö- ja magneettikentät kiinnostavat tutkijoita eri näkökulmista

|

Kesän alku on ollut vilkasta konferenssiaikaa. Kansainvälinen työterveyskomissio ICOH (International Commission on Occupational Health) järjesti kesäkuun ensimmäisellä viikolla Soulissa kongressin ”31st International Congress on Occupational Health”. Kongressissa oli esillä muun muassa työntekijöiden altistuminen sähkömagneettisille kentille ja esimerkiksi sydämentahdistimien ja rytmihäiriötahdistimien mahdollinen häiriintyminen sähkö- tai magneettikentässä. Kesäkuussa järjestettiin myös BioEM2015 -konferenssi Kaliforniassa.

»

ICOH2015 kongressi aurinkoisessa Soulissa

|

Kansainvälinen työterveyskomissio ICOH (International Commission on Occupational Health) järjestää kesäkuun ensimmäisellä viikolla kongressin ’31st International Congress on Occupational Health’ Soulissa. Osallistujia tilaisuudessa on ollut noin 1500 ja erilaisia sessioita yli 300. Mielenkiintoisia aiheita on ollut tarjolla runsaasti.

ICOH on toiminut vuodesta 1906 lähtien. Vuoden 2014 lopun tilanteen mukaan alan asiantuntijoita oli jäsenenä noin 2000 miltei sadasta maasta. ICOH järjestää kolmen vuoden välein maailmankongressin, johon sen tieteelliset komiteat (35 komiteaa) tarjoavat muiden muassa tieteellisiä sessioita. Komiteoiden toiminta on aktiivista myös kongressien välillä.

Tällä kertaa tieteellinen komitea Radiation and Work, oli järjestämässä kuutta sessiota. Niissä käsiteltiin muiden muassa työntekijöiden hyvinvointia MRI-työssä. Esimerkiksi Italiassa ja Alankomaissa on tutkittu MRI-laitteiden käyttäjien subjektiivisia oireita.

Oma sessionsa oli myös sähkömagneettisille kentille altistumisen mahdollisista vaikutuksista sydämen tahdistimiin, rytmihäiriötahdistimiin ja muihin lääketieteellisiin implantteihin. Sessiossa keskustelu sivusi myös uutta työntekijöiden sähkömagneettisille kentille altistumista koskevaa direktiiviä (2013/35/EU), jossa sähkömagneettisten kenttien todetaan voivan vaikuttaa erityisesti sydämen tahdistimen toimintaan myös direktiivissä kerrottujen toimenpidetasojen (action levels) alapuolella.

Tutustu tarkemmin koko direktiiviin.

Keskustelussa nousi myös esiin, että olisi mielenkiintoista tietää eri maissa tehdyistä selvityksistä, jos on tapahtunut tapaturmainen työntekijäraja-arvot ylittävä altistus. Suomessa tällaisesta on radiotaajuisten kenttien osalta raportoitu ja kehitetty toimintamalli RF-kenttien aiheuttamissa tapaturmaisissa ylialtistumistilanteissa.

Tarkastele kyseistä mallia suomeksi tai englanniksi.

Oma sessionsa oli myös optisesta säteilystä, joka tarkoittaa sähkömagneettista säteilyä aallonpituusalueella 100 nm?1 mm. Optinen säteily jaetaan ultraviolettisäteilyyn (UV), näkyvään säteilyyn ja infrapunasäteilyyn (IR). Sessiossa käsiteltiin muiden muassa auringon säteilyyn liittyviä työntekijöiden terveysriskejä ja työntekijöiden suojaamista tältä säteilyltä.

Tarkemmin kongressin sisältöihin voi tutustua sen www-sivuilla.

Mukavaa kesäkuuta kaikille!

Tiedeyhteisön menestymiseen ideoita urheilusta ja yrityksistä

|

Sattumalta aloin lukea uutta Valmentaja-lehteä 2/2015 ja Kauppalehti Optiota 8/2015 peräkkäin. Kumpikaan lehti ei kerro mitään kansainvälisten tutkimushankkeiden tai rahoitushakemusten tekemisestä, mutta aloin mielenkiinnosta etsiä lehdistä ideoita myös tiedeyhteisöön.

Valmentaja-lehden kannessa oli otsikko ’Valmentaako tiiminä vai soolona?’ En lukenut lehteä kovin tarkasti, mutta ainakin lehdestä löytyi artikkeli ’Voittavan joukkueen valmentaja valmentaa yksilöitä’, joten tämä otsikko ilmeisesti vastaa lehden kannen kysymykseen. Vastaava ajatus toimii todennäköisesti myös tiedeyhteisössä, menestyvää ryhmää kannattaa ajatella yksilöinä, jotka toimivat hyvin yhteen.

Varsin mielenkiintoinen artikkeli Valmentaja-lehdessä oli myös ’Monikulttuuristen tiimien valmentaminen’. Artikkeliin oli haastateltu kahta kansainvälisen tason suomalaista valmentajaa. Ymmärsin niin, että kulttuurieroihin on hyvä tutustua ennakkoon. Esimerkiksi ajan käsityksessä voi olla eroja tai siinä miten autoritäärisesti on totuttu toimimaan. Kulttuurierot näyttävät korostuvan paine- ja stressitilanteissa. Tiedeyhteisössä kulttuurierot voivat myös aiheuttaa haasteita, joten niihin on ilmeisen hyvä yrittää myös perehtyä.

Kauppalehti Optiossa näkökulma on tietenkin erilainen kuin Valmentaja-lehdessä. Optiossa Nina Kopola (Suomisen toimitusjohtaja) kertoi yritysmaailmassa menestymisestä. Kertomansa mukaan hänen yhtiössään tehdään työtä ’pää kylmänä, sydän lämpimänä ja kädet puhtaina’. Tämä tarkoittaa määrätietoisesti, suurella sydämellä ja eettisesti kestävästi. Hän myös korosti sen tärkeyttä, että tunteet ovat tekemisessä mukana — sillä, kun ihminen on intohimoisesti tekemisessä mukana, vuoriakin voi siirtyä.

Ajatuksen ’pää kylmänä, sydän lämpimänä ja kädet puhtaina’ voi siirtää myös tiedeyhteisöön. Tietenkin tehtävät ovat usein erilaisia kuin yrityksissä. Myös tiedeyhteisön osalta voi ajatella niin, että mitä paremmin aiheeseen syntyy innostumista ja urheilumaailman mukaista halua voittaa, sitä paremmin esim. rahoitushakemukset ja tutkimushankkeet onnistuvat.

Mukavaa toukokuuta kaikille!

Ilmiöitä ja ongelmia oppimisen tukena

|

Huomasin aamusta Ilta-Sanomien uutisen, jonka mukaan asiantuntija kauhistelee opetusuudistusta. Sen verran mielenkiintoiselta otsikko vaikutti, että aloin vähän googlettaa. Kyseessä näyttää olevan pääkaupunkiseudulla etenevä uudistus (pdf), jossa asioita opetetaan ilmiöiden kautta. Aiheesta kirjoitti vähän aikaa sitten myös Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomien mukaan brittilehti oli uutisoinut aiheesta kertomalla Suomen kouluelämään tulevasta ”radikaalista” muutoksesta.

Ilmiöpohjaiselle opetukselle ja oppimiselle löytyy myös internetistä määritelmä. Aiheesta kertovan sivuston mukaan se tarkoittaa oppiainerajoja rikkovaa, tutkivaa otetta oppimiseen. Helsingin sanomien uutisessa ilmiöstä esimerkkinä mainitaan kahvilapalvelut, jonka ympärille oppitunti rakentuu.

Ottamatta kantaa juuri ilmiöpohjaiseen oppimiseen, niin tavallaan on mielenkiintoista, miten oppimiseen tai opettamiseen syntyy aika ajoin uusia ilmiöitä. Joitakin vuosi sitten ongelmalähtöinen oppiminen oli varsin suosittua. Sen myös toivottiin tuovan uutta näkökulmaa oppimiseen.

Hyvänä puolena näissä erilaisia menetelmien kehittämisessä on se, että ne voivat virkistää opiskelua ja opetusta. Toisaalta on aika vaikea muuttaa kaikkia opetettavia asiat ilmiöiksi tai ongelmiksi. Perusasiat kuitenkin pitäisi ensin osata ennen kuin voi alkaa soveltaa osaamistaan oppiainerajojen yli meneviksi kokonaisuuksiksi.

Asioita voi varmaankin oppia hyvin monella tavalla ja ihmiset ovat myös erilaisia oppimaan. Varsin hyvin tunnettua on, että osa oppii paremmin näkemällä ja toiset taas kuulemalla. Ehkä myös ilmiöt sopivat joillekin paremmin ja toisille huonommin.

Nykyaikaisessa yhteiskunnassa yksittäisellä ihmisellä on tärkeää olla hyvät taustatiedot. Kuitenkin on erityisen tärkeää pystyä omaksumaan uusia asioita ja osata arvioita niitä. On myös hyvä osata erottaa, milloin on kyse todellisesta tiedosta ja milloin on vain kysy pelkästä uskomuksesta tai ideasta, joka ei perustu todelliseen näyttöön (evidence based).

Mukavaa huhtikuuta erilaisten ilmiöiden kanssa!

Haasteet voivat häiritä yöunia

|

Riittävän ja hyvälaatuisen yöunen vaikutusta ihmisten hyvinvointiin on tutkittu varsin paljon. Viime viikon Kauppalehdestä huomasin mielenkiintoisen uutisen, jossa kerrottiin Conference Board – tutkimuslaitoksen (CB) tutkimuksesta mitkä haasteet rasittavat toimitusjohtajia.

CB kysyi noin tuhannelta johtajalta eri puolilta maailmaa, mitkä haasteet pitävät heitä hereillä öisin. Eniten johtajien yöunia veivät inhimillinen pääoma ja toiseksi eniten innovaatiot. Kolmantena listalla oli asiakassuhteet.

Myös sitä kysyttiin, miten he aikovat ratkoa haasteet. Tutkimuksen mukaan he panostavat yritysten omien työntekijöiden osaamisen kehittämiseen, eivätkä niinkään tuo osaamista ulkopuolelta. Myös delegointia tehdään vähemmän. Tarkemmin tutkimuksesta voi lukea Kauppalehdestä(27.helmikuuta 2015, sivu A8).

Kyseinen tutkimus koski koko maailmaa, eikö siitä voi päätellä Suomen tilannetta. Ehkä kuitenkin tulokset myös heijastuvat Suomeen, sillä aika monet työskentelevät kansainvälisissä yrityksiä tai tekevät niiden kanssa yhteistyötä.

Itse pysähdyin uutisen kohdalla miettimään, että inhimillinen pääoma tai ehkä arkisemmin ihmiset ja ihmissuhteet ovat maailmanlaajuisesti haasteena yritysjohtajillakin. Monesti näkee mediassa uutisia yksittäisistä henkilöistä tai työntekijöistä ja heidän haasteistaan, mutta ei tule mietittyä minkälaisia haasteita johtajilla on.

Tekniikan kehittyessä kommunikointi on muuttunut. Aikaisemmin käytettiin enemmän puhelinta soittamiseen. Nykyään lähetellään sähköposteja ja viestejä. Tunteita voidaan ilmaista nykyään Internetissä, kun aikaisemmin niitä ei välttämättä ollut niin helppo levittää suurille ryhmille.

Tekniikka on muuttanut varsin paljon ihmisten ja työntekijöiden elämää, mutta edelleen inhimilliset tekijät ovat läsnä ja se näkyy kaikilla elämän osa-alueilla.

Mukavaa maaliskuuta kaikille!