Haasteet voivat häiritä yöunia

|

Riittävän ja hyvälaatuisen yöunen vaikutusta ihmisten hyvinvointiin on tutkittu varsin paljon. Viime viikon Kauppalehdestä huomasin mielenkiintoisen uutisen, jossa kerrottiin Conference Board – tutkimuslaitoksen (CB) tutkimuksesta mitkä haasteet rasittavat toimitusjohtajia.

CB kysyi noin tuhannelta johtajalta eri puolilta maailmaa, mitkä haasteet pitävät heitä hereillä öisin. Eniten johtajien yöunia veivät inhimillinen pääoma ja toiseksi eniten innovaatiot. Kolmantena listalla oli asiakassuhteet.

Myös sitä kysyttiin, miten he aikovat ratkoa haasteet. Tutkimuksen mukaan he panostavat yritysten omien työntekijöiden osaamisen kehittämiseen, eivätkä niinkään tuo osaamista ulkopuolelta. Myös delegointia tehdään vähemmän. Tarkemmin tutkimuksesta voi lukea Kauppalehdestä(27.helmikuuta 2015, sivu A8).

Kyseinen tutkimus koski koko maailmaa, eikö siitä voi päätellä Suomen tilannetta. Ehkä kuitenkin tulokset myös heijastuvat Suomeen, sillä aika monet työskentelevät kansainvälisissä yrityksiä tai tekevät niiden kanssa yhteistyötä.

Itse pysähdyin uutisen kohdalla miettimään, että inhimillinen pääoma tai ehkä arkisemmin ihmiset ja ihmissuhteet ovat maailmanlaajuisesti haasteena yritysjohtajillakin. Monesti näkee mediassa uutisia yksittäisistä henkilöistä tai työntekijöistä ja heidän haasteistaan, mutta ei tule mietittyä minkälaisia haasteita johtajilla on.

Tekniikan kehittyessä kommunikointi on muuttunut. Aikaisemmin käytettiin enemmän puhelinta soittamiseen. Nykyään lähetellään sähköposteja ja viestejä. Tunteita voidaan ilmaista nykyään Internetissä, kun aikaisemmin niitä ei välttämättä ollut niin helppo levittää suurille ryhmille.

Tekniikka on muuttanut varsin paljon ihmisten ja työntekijöiden elämää, mutta edelleen inhimilliset tekijät ovat läsnä ja se näkyy kaikilla elämän osa-alueilla.

Mukavaa maaliskuuta kaikille!

Virtuaalisessa tutkimusyhteistyössä etäisyydellä ei ole väliä

|

Viime viikolla tein tavallista enemmän kansainvälistä yhteistyötä muiden muassa korjailemalla yhteisjulkaisua niin, että mukana oli kirjoittajia Aasiasta, Euroopasta ja Kaliforniasta. Kun saman henkilön kanssa kirjoittaa parhaillaan useita sähköpostiviestejä päivässä tai viikossa, niin hän alkaa tulla varsin läheiseksi työkaveriksi. Eikä monestikaan tule edes ajateltua, miten kaukana hän fyysisesti on.

Oikeastaan on ihan uskomatonta, miten paljon internet ja sähköposti ovat vaikuttaneet kansainväliseen työskentelyyn. Fyysisen etäisyyden merkitys on todella vähentynyt. Ehkä enemmän alkaa olla merkitystä sillä, millä aikavyöhykkeellä työskennellään. Töitä ja viestejä voi ajoittaa niin, että vastapuoli on silloin hereillä, kun itse vastaa. Tai sitten välillä voi miettiä, ettei tällä vastaamisella ole nyt niin kiirettä, kun vastapuolella on yö.

Kun on pidempään tehnyt samojen henkilöiden kanssa yhteistyötä, niin sen osaa miltei arvata mihin kellonaikaan keneltäkin saa viestejä. Välillä kyllä tarkastan ”World Clock” -palvelusta kellonaikoja. Se on erityisesti hyvä palvelu silloin, kun odottaa vastapuolelta pikaista vastausta ja hänellä onkin jo tai vasta yö menossa.

Kun töitä tehdään miltei päivittäin yhdessä internetin välityksellä, niin internetin tai sähköpostipalvelimen vikaantuminen on aika kriittistä. Harvemmin kaikkia asioita ehtii tehdä niin aikaisin valmiiksi, että voisi odottaa, vaikka päivän vikaantuneen palvelun korjaantumista. Sen ovat todennäköisesti myös palvelujen tarjoajat ymmärtäneet, sillä yhteydet toimivat yleensä varsin hyvin.

Virtuaalinen tutkimusyhteistyö ehkä edellyttää enemmän kykyä kirjoittaa sähköpostiviestejä muille ryhmän jäsenille kuin fyysisesti samassa tilassa työskennellessä, mutta Internet mahdollistaa myös muunlaisen yhteydenpidon. Yhteyttä voi pitää monella tavalla.

Mukavaa helmikuuta kaikille!

Mielenkiinnolla vuoteen 2015

Mielenkiinnolla vuoteen 2015

|

Istuin linja-autossa vuoden ensimmäisenä työpäivänä ja katselin, miten linja-autonkuljettaja odotti vähän myöhässä saapuvaa matkustajaa. Matkustaja oli selvästi onnellinen saamastaan hyvästä palvelusta. Mieleeni tuli, että tässä taisi olla tämän vuoden ensimmäinen hyvä teko. Oli oikein mukava alku uudelle vuodelle.

Mielenkiinnolla odotan erilaisia uudistuksia, joita vuosi 2015 tuo mukanaan. Tampereen teknillisellä yliopistolla aloittaa uusi organisaatio tukihenkilöstön osalta. Sen tuomia muutoksia odottelen kiinnostuksella.

Tampereella myös keskustellaan Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhdistämisestä. Yritän tänä vuonna seurata keskustelua paremmin kuin viime vuonna. Aiheesta näyttää löytyvän tietoa myös internetistä varsin paljon, jos kiinnostaa. Mielenkiintoista nähdä mitä on syntymässä.

Huomasin myös, että vuoden vaiheessa on päivitetty tieteellisten julkaisukanavien tasoluokituksia Julkaisufoorumin internetsivulla. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että esim. tieteellisten lehtien arvostustasoja on voitu muuttaa. Julkaisufoorumin internetsivulta voi lukea tarkemmin, mistä luokittelussa on kyse.

Huomasin yhden itseäni kiinnostavan lehden pudonneen tasosta kolme (korkein taso) tasoon yksi (perustaso). En ole itse huomannut, että kyseinen lehti olisi paljon muuttunut, mutta en ole sen tarkemmin ehtinyt tätä muutosta miettiä tai selvittää. Pääasia, että tiedän luokitukseen tulleen muutoksia, niin voin ottaa sen jatkossa huomioon artikkeleja lehtiin kirjoittaessa.

Muitakin muutoksia on varmaan tullut, mutta nuo tulivat ensimmäisenä mieleeni. Yhden varsin pysyvän asian myös huomasin. Kuten ehkä osa on huomannut, olen päätoimittajana tuottanut muutaman kerran vuodessa tilannekatsauksia sähkö- ja magneettikenttiin liittyvistä lääketieteellispainotteisista tutkimuksista. Niitä on tehty jo kuusi vuotta ja vuonna 2015 edelleen jatketaan samalla tyylillä. Uusin tilannekatsaus ilmestyi juuri ennen joulua kuten jo monena vuonna aikaisemminkin.

Mukavaa alkanutta vuotta 2015 kaikille!

Nro. 9 / 2014/2 132 kV sähköasemalla pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistuneiden työntekijöiden adrenaliinitaso, DNA-vauriot jne.

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä havaitsi, että jännitteellisten voimajohtojen lähellä työskennelleet olivat alttiita kenttien aiheuttamalle stressille. He ehdottivat ennaltaehkäisyä.

Oletettavasti sähkömagneettista säteilyä lähettävien sähköisten ja sähkömagneettisten laitteiden laaja-alainen käyttö on herättänyt yleistä huolta. Aiemmat tutkimustulokset sähkömagneettisten kenttien vaikutuksesta adrenaliinin eritykseen ovat olleet ristiriitaisia, mutta huomattavaa vaikutusta altistuneiden umpieritysjärjestelmään on kuitenkin havaittu. Tässä tutkimuksessa arvioitiin pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien mahdollisia biovaikutuksia veriplasman adrenaliinitasoon, perifeerisen veren valkosolujen DNA-vaurioihin ja oksidatiivisen stressin ilmaisimiin tutkimuskohteilla, jotka altistuivat työssään 132 kV sähköasemien aiheuttamille magneettikentille.

Tutkimuksessa analysoitiin työssään yli kahden vuoden ajan altistuneen 142 tapauksen ja 151 altistumattoman verrokkiyksilön verinäytteet. Veriplasman adrenaliini mitattiin ELISA-testillä (entsyymivälitteinen immunosorbenttimääritys), DNA-vaurioita ja oksidatiivista stressiä puolestaan tutkittiin komeettatestillä. Adrenaliinitasoissa havaittiin merkittäviä eroja eri alaryhmien välillä: voimakkaimmin altistuneen ryhmän adrenaliinitaso oli 75,22 ± 1,46, keskimääräisesti altistuneen 64,43 ± 8,26 ja vähiten altistuneen 48,47 ± 4,97. DNA-vauriot (kromosomaalinen kulkeutuminen) komeettatestissä vaihtelivat arvoissa 1,69–9,91 µm, jolloin jännitteellisten sähkölinjojen magneettikentille altistuneilla työntekijöillä kromosomaalinen kulkeutuminen oli suurinta.

Magneettikentille altistuneilla näkyi merkittävää kohoamista oksidatiivisen stressin ilmaisimissa verrattuna verrokkeihin, erityisesti voimakkaasti altistuneen, jännitteellisten voimajohtojen parissa työskennelleen alaryhmän kohdalla. Työn kesto vaikutti merkittävästi oksiditatiivisen stressin ilmaisimien, malonidialdehydin ja typpioksidin, tason kohoamiseen. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että jännitteellisten sähkölinjojen parissa työskennelleet olivat alttiita sähkömagneettisten kenttien aiheuttamalle stressille. Heidän veren adrenaliinitasoissaan oli muutoksia, ja heillä esiintyi DNA-vaurioita ja enemmän oksidatiivista stressiä. Tutkimusryhmän mielestä heitä pitäisikin tiedottaa riskeistä ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin tulisi kiinnittää huomiota.

Lähde:
Tiwari R, Lakshmi N K, Bhargava S C, Ahuja Y R. Epinephrine, DNA integrity and oxidative stress in workers exposed to extremely low-frequency electromagnetic fields (ELF-EMFs) at 132 kV substations. Electromagn Biol Med, Early Online: 1-7, 2014.

Nro. 8 / 2014/2 Työperäinen altistuminen pientaajuisille magneettikentille ja aivokasvainriskit INTEROCC-tutkimuksessa

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä tutki työperäisesti pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja aivokasvainten välistä yhteyttä. Elinikäisen kumulatiivisen altistuksen ja gliooma- tai aivokasvainriskin väliltä ei löytynyt yhteyttä, mutta kumulatiiviselle altistumiselle 1-4 vuotta ennen diagnosointi- tai vertailupäivämäärää havaittiin yhteys glioomariskiin ja hieman heikompi yhteys aivokalvokasvaimen riskiin.

Aiemmissa tutkimuksissa on epäilty työperäistä altistumista pientaajuisille magneettikentille aivokasvainten riskitekijäksi, mutta tulokset ovat olleet epäyhteneviä. Muutamissa tutkimuksissa on arvioitu, voisiko eripituisilla altistusajanjaksoilla olla yhteys tietyn kudostyypin aivokasvaimiin. Tässä tutkimuksessa tutkittiin pientaajuisten magneettikenttien ja aivokasvainten välistä yhteyttä laajan kansainvälisen INTEROCC-tutkimuksen materiaalin perusteella.

Tutkimukseen sisällytettiin aikuisten primaareja gliooma- ja aivokalvokasvaintapauksia seitsemästä maasta (Australia, Kanada, Ranska, Saksa, Israel, Uusi-Seelanti ja Iso-Britannia) vuosilta 2000–2004. INTEROCC-tutkimuksessa oli kerätty yksityiskohtaiset tiedot kohteiden työhistoriasta koko elinajalta, mikä tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia magneettikenttäaltistusta sekä koko eliniän ajalta että tietyiltä ajanjaksoilta.

Aivokasvaintapauksia saatiin mukaan tutkimukseen 3761 kappaletta (1939 glioomaa ja 1822 aivokalvokasvainta) ja väestöverrokkeja 5404. Tutkimuskohteiden keskimääräistä altistumista pientaajuisille magneettikentille työpäivän aikana arvioitiin työaltistusmatriisin avulla. Kumulatiivisen altistuksen, keskimääräisen altistuksen ja enimmäisaltistuksen arviot sekä altistuksen kesto laskettiin eliniän ajalta sekä 1–4,5–9 ja yli 10 vuotta ennen kasvaimen diagnosointi- tai vertailupäivämäärää.

Elinikäisen kumulatiivisen pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja gliooma- tai aivokalvokasvainriskin väliltä ei löytynyt yhteyttä. Sen sijaan kumulatiivisella altistumisella 1–4 vuotta ennen diagnosointi- tai vertailupäivämäärää havaittiin positiivinen yhteys glioomariskiin ja hieman heikompi yhteys aivokalvokasvaimen riskiin.

Tässä tutkimuksessa havaittiin positiivinen yhteys lähimenneisyydessä pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja gliooman välillä. Sen perusteella tutkimusryhmä totesi, että työperäisellä altistumisella pientaajuisille magneettikentille saattaa olla merkitystä aivokasvainten muodostumisen myöhemmille vaiheille (edistyminen ja kehittyminen).

Lähde:
Turner M C, Benke G, Bowman J D, Figuerola J, Fleming S, Hours M, Kincl L, Krewski D, McLean D, Parent M-E, Richardson L, Sadetzki S, Schlaefer K, Schlehofer B, Schüz J, Siemiatycki J, van Tongeren M, Cardis E. Occupational exposure to extremely low-frequency magnetic fields and brain tumor risks in the INTEROCC study. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2014; 23(9); 1863-72.