Papereita esillä CIRED ja PIERS konferensseissa

|

Kesä on vilkasta konferenssiaikaa. Tänä kesänä osallistuin kesäkuussaCIRED 2015 (23rd International Conference on Electricity Distribution) konferenssiin Lyonissa ja heinäkuussa 36th PIERS konferenssiin Prahassa.

CIRED konferenssissa meiltä oli esillä kaksi paperia: (1) Korpinen Leena, Pääkkönen Rauno ja Virtanen, Vesa: New Directive 2013/35/EU on Occupational Exposure to Magnetic Fields and Electrical Workers Use of Active Implanted Medical Devices (AIMDS) (paperi 1478) ja (2) Pääkkönen Rauno ja Korpinen Leena: Emission of Smart Meter Electromagnetic Field (50-100 KHz) in Finland (paperi 1484).

CIRED konferenssissa oli paljon mielenkiintoisia esityksiä ja keskusteluja. Seurasin mielenkiinnolla keskustelutilaisuutta vaihtoehtoisista kaasuista, jotka voisivat tulevaisuudessa korvata SF6- kaasun käytön sähkölaitteissa. Esimerkiksi Alstomilta löytyy jo vaihtoehtoisia ratkaisuja g3 -kaasulla, josta tarkemmin löytyy tietoa heidän internetsivultaan.

Myös ABB:llä on aktiivista toimintaa vaihtoehtoisten kaasujen kehittämiseen liittyen. Heidän uutisensa CIRED2015 tapahtumista löytyy internetistä. Uutisessa kerrotaan myös vaihtoehtoisesta kaasusta.

PIERS konferenssissa oli esillä kuusi paperia, joissa olin kirjoittajana mukana. Voit ladata paperit täältä, käyttämällä hakusanaa ”Korpinen”:

  1. Tarao Hiroo, Aga Katsuaki, Okun Oleksandr ja Korpinen Leena, Numerical Estimation of Muscle Conductivity in Terms of Human Body Internal Resistance (paperi 8),
  2. Pääkkönen Rauno, Lundström Marko, Mustaparta Jari ja Leena Korpinen, Examples of Electromagnetic Field Sources in an Indoor Distribution Substation (paperi 50),
  3. Pääkkönen Rauno, Lundström Marko, Mustaparta Jari ja Leena Korpinen, Emission of Smart Meter Electric Fields (50?100 kHz) in Finland (paperi 51),
  4. Korpinen Leena, Tarao Hiroo, Pääkkönen Rauno, Okun Oleksandr ja Sydänheimo Lauri, Influences of High Relative Humidity on Extremely Low Frequency Electric Field Measurements (paperi 56),
  5. Korpinen Leena, Pääkkönen Rauno, Tarao Hiroo, Okun Oleksandr ja Sydänheimo Lauri, Examples of Variation in Measured ELF Electric Fields under 400 kV Power Lines (paperi 57) ja
  6. Okun Oleksandr, Korpinen Leena ja Sydänheimo Lauri, Possible Methods for Limiting Exposure to the Electric Fields of High Voltage Power Lines on Active Implantable Medical Devices in the Human Body (paperi 58).

Varsinaiset pitkät konferenssipaperit julkaistaan myöhemmin konferenssin nettisivuilta, mutta kaikki abstrakti ovat jo nyt luettavissa internetissä.

Mukavaa loppukesää kaikille!

Nro. 9 / 2015/1 Poikittaistutkimus pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistuvien työntekijöiden oksidatiivisesta stressistä

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkimus ei anna aihetta epäillä, että sähköyhtiöiden työntekijöille aiheutuisi oksidaatiivista stressiä jatkuvasta altistumisesta sähkömagneettisille kentille.

Oksidatiivisen stressin on todettu voivan vaurioittaa DNA:ta ja siten käynnistää pahanlaatuisia solumuutoksia. Pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumisen yhteydestä oksidatiiviseen stressiin ei ole tähän mennessä saatu yksiselitteistä tutkimusnäyttöä. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, aiheuttaako altistuminen oksidatiivista stressiä työntekijöissä, jotka suorittavat kiertäviä tarkastuksia lähellä sähkömuuntajia ja voimajohtoja.

Tutkimukseen osallistui 310 työntekijää, jotka tekivät säännöllisesti kiertäviä tarkastuksia ja altistuivat pientaajuisille sähkömagneettisille kentille, ja verrokkiryhmään valittiin 300 työntekijää hallinnon ja logistiikan tehtävistä. Molempien ryhmien työskentelypaikoilla suoritettiin lyhytkestoisia pistemittauksia pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien määrittämiseksi. Altistustason mediaani oli ylimmillään 18,72 µT 500 kV:n muuntajien ja johtojen läheisyydessä ja alimmillaan 0,21 µT verrokkiryhmän työskentely-ympäristössä.

Tutkijat eivät havainneet ryhmien välillä merkittäviä eroja entsyymien toiminnassa tai malonidialdehydipitoisuudessa. Niitä ei havaittu myöskään mikrotumien tai mikrotumia sisältävien lymfosyyttien määrässä, joka ei muuttunut tilastollisesti merkittävästi altistumisen keston tai tason lisääntyessä. Tutkimus ei siten antanut aihetta epäillä, että sähköyhtiöiden työntekijöille aiheutuisi oksidaatiivista stressiä jatkuvasta altistumisesta pientaajuisille sähkömagneettisille kentille.

Tutkimuksen ongelmaksi tutkijat näkivät sen, ettei siinä otettu huomioon pitkäaikaisen jatkuvan altistumisen kumulatiivisia vaikutuksia perifeerisen veren antioksidanttijärjestelmään. Mikrotuma-analyysesissa havaitut vähäiset muutokset altistuksen lisääntyessä vaativat kuitenkin tutkijoiden mielestä laajempia ja tehokkaampia tutkimuksia kausaalisen korrelaation selvittämiseksi.

Lähde:
Li L, Xiong D, Liu J, Li Z, Zeng G, Li H. A cross-sectional study on oxidative stress in workers exposed to extremely low frequency electromagnetic fields. International Journal of Radiation Biology, May 2015; 91(5): 420–425.

Nro. 8 / 2015/1 Anekdoottinen raportti magnetofosfeeneista 50 mT:n magneettikentissä taajuuksilla 20, 50 ja 60 Hz

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä raportoi kahdeksan henkilön magnetofosfeenikokemuksista heidän altistuessaan 50 mT:n magneettikentille taajuuksilla 20, 50 ja 60 Hz. Tutkimus suoritettiin sokkokokeena, ja altistus kohdistettiin pään oikealle puolelle silmän tasolle. Koehenkilöt kuvailivat, että valoilmiöt koostuivat erimuotoisista, mustina ja valkoisina välkähtelevistä viivoista.

Magnetofosfeenit ovat näkökentässä ohimenevästi esiintyviä välähdyksenomaisia valoilmiöitä, joiden syynä on verkkokalvon altistuminen ajallisesti muuttuville magneettikentille. Magnetofosfeenien esiintyminen on ollut tieteellisenä perustana kansainvälisille ohjearvoille (ICNIRP), joilla pyritään rajoittamaan pientaajuisille magneettikentille altistumisen haitallisia terveysvaikutuksia. Koska kyseessä on keskushermostoon yhteydessä oleva ilmiö, sen tarkempi tuntemus on tärkeää mahdollisten aivotoimintaan liittyvien vaikutusten ehkäisemiseksi.

Vielä ei ole kokein tarkasti määritetty, mikä on ilmiön esiintymiseen vaadittava magneettivuon tiheys tai annos- ja taajuus-vastesuhde. Esiintymiskynnys taajuuksilla 50–60 Hz on ekstrapoloitu alemmalta taajuusalueelta saaduista tiedoista. Tämä tutkimus oli anekdoottinen kuvaus kahdeksan henkilön magnetofosfeenikokemuksista heidän altistuessaan 50 mT:n magneettikentille taajuuksilla 20, 50 ja 60 Hz. Tutkimus suoritettiin sokkokokeena käyttäen testausjärjestelmää, jonka avulla altistus kohdistettiin pään oikealle puolelle silmän tasolle.

Kaikki kokeeseen osallistuneet kokivat magnetofosfeeni-ilmiöitä silmässään pään sillä puolella, joka altistui 50 mT:n magneettikentälle; 0 mT ei tuottanut lainkaan magnetofosfeeneja. Eri taajuuksien välillä ilmeni vaihteluita ilmiön kokemisessa, mikä johtui oletettavasti siitä, että 50 mT on taajuuksilla 50–60 Hz lähempänä esiintymiskynnystä kuin 20 Hz:n taajuudella. Henkilöiden kuvailemat valoilmiöt koostuivat erimuotoisista, mustina ja valkoisina välkähtelevistä viivoista, mikä vastaa D’Arsonvalin magnetofosfeenikuvausta jo vuodelta 1896.

Tutkimuksessa esiteltiin uusi menetelmä magnetofosfeenien ja muiden neurofysiologisten vaikutusten esiintymiskynnyksen selvittämiseen. Tutkijoiden mukaan testi oli vasta alustava. Lopullisessa testausmenetelmässä on mukana koko pään alueen altistaminen, ja siinä otetaan huomioon magnetofosfeenien suuntautuminen.

Lähde:
Souques M, Plante M, Ostiguy G, Goulet D, Deschamps F, Mezei G, Modolo J, Lambrozo J, Legros A. Anecdotal report of magnetophosphene perception in 50 mT 20, 50 and 60 Hz magnetic fields. Radioprotection.

Nro. 7 / 2015/1 Yhdysvaltalainen WHI-kohorttitutkimus: Vuoteen lämmittämiseen käytettävien sähkölaitteiden & kilpirauhassyövän riskin yhteys

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmän tavoitteena oli selvittää, onko lähellä kehoa käytettävien vuoteenlämmittimien, kuten sähköpeitteiden ja lämmitettävien vesipatjojen, magneettikentillä vaikutusta kilpirauhassyövän kehittymiseen vaihdevuosi-iän ohittaneiden naisten keskuudessa. He eivät löytäneet yhteyttä lämmittimien käytön ja kilpirauhassyövän riskin välillä.

Pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja kilpirauhassyövän riskin yhteydestä ei toistaiseksi ole juuri tietoa. Kilpirauhassyöpää esiintyy kuitenkin enemmän naisilla kuin miehillä. Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena selvittää, onko lähellä kehoa usein pitkiäkin aikoja käytettävien vuoteenlämmittimien, kuten sähköpeitteiden ja lämmitettävien vesipatjojen, pientaajuisilla magneettikentillä vaikutusta kilpirauhassyövän kehittymiseen vaihdevuosi-iän ohittaneiden naisten keskuudessa.

Kohderyhmänä oli 89 527 naista, jotka osallistuivat yhdysvaltalaisen WHI-tutkimuksen (Women’s Health Initiative) havainnointiosuuteen ja vastasivat vuoteenlämmittimien käyttöä koskevaan kyselyyn. Kohorttiin kuuluvista naisista 57 % ilmoitti käyttäneensä tai käyttävänsä lämmittimiä nukkuessaan ja/tai vuoteen lämmittämiseen ennen nukkumaanmenoa. Keskimääräinen seuranta-aika oli 12,2 vuotta, ja sen kuluessa ilmeni 190 kilpirauhassyöpätapausta. Lämmittimien käytön ja kilpirauhassyövän riskisuhde ja 95 %:n luottamustaso arvioitiin käyttämällä Coxin suhteellista riskimallia, jossa otettiin huomioon valitut selittävät muuttujat.

Tutkimuksessa ei löydetty yhteyttä lämmittimien käytön ja kilpirauhassyövän riskin välillä. Käytön kumulatiivisella kestolla ei näyttänyt olevan vaikutusta riskiin. Tulokset eivät myöskään muuttuneet, kun tarkastelu kohdistettiin tapauksiin, joissa oli kyseessä kilpirauhassyövän yleisin eli papillaarinen muoto.

Tutkijat mainitsivat tutkimuksen puutteiksi muun muassa sen, ettei siinä selvitetty tutkittavien aikaisinta altistumisikää. Ionisoivan säteilyn osalta nimittäin tiedetään, että altistuminen alle 20-vuotiaana saattaa lisätä kilpirauhassyövän riskiä. Lämmittimet ovat lisäksi kehittyneet niin, että uusimpia malleja käytettäessä altistuminen sähkömagneettisille kentille on aikaisimpiin malleihin verrattuna vähäisempää, mitä ei tässä tutkimuksessa otettu huomioon.

Lähde:
Kato I, Young A, Liu J, Abrams J, Bock C, Simon M. Electric blanket (EB) use and risk of thyroid cancer in the Women’s Health Initiative (WHI) Observational Cohort. Women & Health. DOI: 10.1080/03630242.2015.1050545.

Nro. 6 / 2015/1 Varautuneiden nanopartikkeleiden määrävertailu vilkkaasti liikennöityjen teiden ja suurjännitteisten voimajohtojen läheisyydessä

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä vertasi varautuneiden nanopartikkeleiden määrää vilkkaasti liikennöityjen teiden ja suurjännitteisten voimajohtojen läheisyydessä. Koska voimajohtojen tiedetään oleva koronaionien lähteitä ja koronaionit tarttuvat herkästi aerosoleihin, niitä on kiinnostava tutkia. Tutkijoiden mukaan teiden läheisyydessä oli huomattavasti enemmän sekä positiivisesti että negatiivisesti varautuneita hiukkasia kuin voimajohtojen alla.

Suurjännitteiset voimajohdot ovat tunnetusti koronaionien lähteitä. Koronaionit tarttuvat herkästi aerosoleihin muodostaen varautuneita hiukkasia. Sähköisen varauksen on puolestaan useissa tutkimuksissa osoitettu lisäävän hiukkasten kertymistä keuhkoihin.

Vaikka ionien ja varautuneiden hiukkasten terveysvaikutuksia ei juuri tunneta, lisääntynyt altistus on ollut suuren huomion kohteena sähköverkkojen laajentuessa kaupunkien asuinalueilla. Tämän tutkimuksen tekijät korostivat kuitenkin, että suuri osa kaupunkiympäristöissä tavattavista varautuneista partikkeleista on peräisin moottoriajoneuvojen päästöistä.

Tutkimuksessa verrattiin ensimmäistä kertaa varautuneiden nanopartikkeleiden määrää vilkkaasti liikennöityjen teiden ja suurjännitteisten voimajohtojen läheisyydessä. Hiukkasmäärien mittaukseen käytettiin neutraalien klustereiden ja ionien spektrometriä (NAIS), ja mittaukset suoritettiin 0,8 metrin korkeudella maanpinnasta.

Teiden läheisyydessä oli huomattavasti enemmän sekä positiivisesti että negatiivisesti varautuneita hiukkasia kuin voimajohtojen alla. Kahden liikennemäärältään noin 120 ajoneuvoa minuutissa olevan moottoritien läheisyydessä varautuneiden nanopartikkeleiden määrä ylitti arviolta jopa kertoimella 5 kahden koronaioneja synnyttävän voimajohdon vastaavat maksimimäärät. Ero korostui erityisesti silloin, kun merkittävä osa liikenteestä oli raskaita dieselajoneuvoja, joiden hiukkas- ja varauspäästöt ovat tyypillisesti suuria.

Tutkimuksen tekijöiden mielestä löydökset on tärkeää ottaa huomioon kaupunkisuunnittelussa ja infrastruktuurien kehittämisessä. He aikovat jatkossa selvittää voimajohdoista aiheutuvien varautuneiden nanopartikkeleiden määrän vaihtelua maanpinnan etäisyyden funktiona, sillä hiukkasmäärä saattaa lähempänä johtoja olla suurempi kuin lähellä maata.

Lähde:
Jayaratne ER, Ling X, Morawska L. Comparison of charged nanoparticle concentrations near busy roads and overhead high-voltage power lines. Science of the Total Environment 526 (2015) 14–18.