Leena Korpinen, kohteen Leena Korpinen tekijä

Nro. 1 / 2016/e Pääkirjoitus

17.8.2016 | Leena Korpinen

Tilannekatsaus eläimistä voimajohtojen lähellä sai alkunsa johtoryhmän keskustelusta, jossa käytiin läpi valmistuvaa tilannekatsausta. Aika ajoin tulee eteen kysymyksiä voimajohtojen mahdollisista vaikutuksista eläimiin, ja huomasimme, miten vähän aiheesta on olemassa suomeksi julkaistua tietoa. Saimme idean tehdä erillisen katsauksen, johon kerätään artikkeleita vain eläimiin liittyvistä tutkimuksista.

Rajasimme tämän katsauksen aineiston tarkasti koskemaan vain voimajohtojen lähellä olevia eläimiä ja jätimme muut eläimiin kohdistuneet tutkimukset ulkopuolelle. Pyrimme myös löytämään mahdollisimman uusia tutkimuksia. Aineisto kerättiin erilaisilla tietokantahauilla mahdollisimman kattavasti. Tähän käytettiin selvästi enemmän aikaa kuin yleensä, sillä artikkeleita etsittiin useiden vuosien ajalta.

Aineiston haun yhteydessä tuli myös vastaan aiheeseen liittyvä, vuonna 2015 julkaistu ranskankielinen Anses-raportti ”Conséquences des champs électromagnétiques d’extrêmement basses fréquences sur la santé animale et les performances zootechniques” (Avis de l’Anses, Rapport d’expertise collective). Raportti on vapaasti saatavana Internetistä.

Katsauksen ensimmäinen artikkeli käsittelee mehiläistarhoja voimajohtojen läheisyydessä. Artikkeliin on kerätty tuloksia aikaisemmista artikkeleista ja niiden perusteella on esitetty johtopäätöksiä, joten se kattaa useita aiheeseen liittyviä tutkimuksia. Suomessa mehiläispesät ohjeistetaan sijoitettavaksi johtoaukean reunaan. Metallivahvisteisia pesiä voidaan tarvittaessa suojata maadoitetulla metalliverkolla sähkökenttävaikutusten pienentämiseksi.

Mehiläisten jälkeen keskitytään lypsylehmiin. Tutkimuksia on tehty muun muassa maidontuotantoon liittyen tiineillä ja ei-tiineillä lehmillä. Myös hormonitasoja on tutkittu. Katsauksen lopuksi on vasikoilla tehty tutkimus, joka keskittyy pientaajuisten magneettikenttien aiheuttamiin vaihteluihin vasikoiden melatoniinitasoissa eri vuodenaikoina. Suomessa ei ole sähkö- tai magneettikenttien perusteella rajoitettu eläinten laiduntamista voimajohtoalueella.

Löysimme mielestäni varsin mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleita tähän tilannekatsaukseen eläimistä voimajohtojen lähellä. Tutkimuksia on tehty todellisissa olosuhteissa, mikä lisää niiden kiinnostavuutta. Voimajohtoihin liittyviä tutkimuksia ei tehdä eläimistä yhtä paljon kuin ihmisistä, mutta varsinkin lypsykarjaa käsitteleviä artikkeleita löytyi varsin monta, ja niiden perusteella voi saada aiheesta hyvän kokonaiskuvan. Aikaisemmin julkaistuja artikkeleita löytyy muistakin eläimistä, kuten hevosista ja lampaista, mutta katsauksessa haluttiin keskittyä uusimpiin julkaisuihin.

Mukavaa lukuhetkeä eläimiin keskittyvän tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen
Tilannekatsauksen päätoimittaja
Tampereen teknillinen yliopisto, Ympäristöterveys

e/2016 Tilannekatsaus eläimistä voimajohtojen lähellä

17.8.2016 | Leena Korpinen

Pokémon Go-peli – lisätty todellisuus innostaa liikkumaan

1.8.2016 | Leena Korpinen

Muutama vuosi sitten kuuntelin internetistä esitelmää, jossa toivottiin tutkijoiden ehdottavan rahoittajille, jotain sellaista tuotetta tai laitetta, jonka kaikki kuluttajat haluavat hankkia. Toivottiin hyviä uusia avauksia uusiksi tulevaisuuden tuotteiksi. Muistan itsekin miettineeni mikä voisi olla kaikista kiinnostavaa. Tuntui vaikealle keksiä.

Nyt sellainen todella monia kiinnostava tuote on keksitty, se on Pokémon Go -peli. Suomessakin on voinut huomata, miten pelaajat kulkevat kaduilla ja puistoissa puhelintaan tuijottaen. He yrittävät löytää puhelimen kameraan ilmaantuvan hahmon ja napata sen viskaamalla ansaan.

Pelistä on tullut niin suosittu, että aktiivisia käyttäjiä on enemmän kuin Twitterillä. Näin kertoo Senja Larsen Kauppalehden (26.7) kolumnissaan ’Virtuaalisen ja fyysisen törmäyskurssi’. Peliin mahdollisesti kehitetään myös myöhemmin sponsoroituja sisältöjä (esim. ravintoloiden sijaintitietoja ruokalistoineen).

Pokémon Go-pelin kohdalla kyse on lisätystä todellisuudesta, ei varsinaisesti virtuaalisesta todellisuudesta. Esim. virtuaalisiin laseihin liittyviä tekniikoita on kehitetty jo vuosia ja niitä on myös markkinoilla, mutta ne eivät ole saaneet näin suurta suosiota kuin Pokémon Go -peli on saanut.

Oikeastaan on hienoa, että edelleen syntyy uusia teknisiä innovaatioita, jotka kiinnostavat ihmisiä näin paljon. On hyvin mahdollista, että Pokémon Go -pelin myötä opimme käyttämään lisättyä todellisuutta myös muissa sovelluksissa. Erilaisia palveluja on jo saatavilla, mutta käyttäjien pitää myös innostua niistä ja oppia käyttämään.

Pokémon Go -peli myös innostaa ihmisiä liikkumaan, kun he kulkevat etsimässä pelin hahmoja. Joissakin paikoissa etsiminen on ollut niin innokasta, että on pitänyt lisätä varoituskylttejä. Joka tapauksessa on myönteistä, että liikkuminen on lisääntynyt pelin myötä.

Mukavaa elokuuta kaikille!

Työntekijöiden sähkömagneettisille kentille altistumisesta uusi asetus

1.6.2016 | Leena Korpinen

Olen monesti aloittanut tilannekatsauksen kertomalla, että työntekijädirektiivistä ”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/35/EU terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille”, valmistellaan kotimaista säädöstä.

Nyt tämä säädös ”Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi sähkömagneettisista kentistä aiheutuvilta vaaroilta” näyttää olevan valmis ja tietoa aiheesta löytyy valtioneuvoston sivulta. Aiheesta on julkaistu myös opas: ”Käytännön opas sähkömagneettisten kenttien aiheuttaminen vaarojen hallintaan työpaikoilla”.

Asetuksessa on määritelty erilaisia arvoja, esimerkiksi: (1) altistumisraja-arvo, (2) terveysvaikutusraja-arvo, (3) aistimusraja-arvo ja (4) toimenpidetasot. Sähkö- ja magneettikentille on esitetty matalat ja korkeat toimenpidetasot. Ymmärtääkseni käytännössä altistuksia verrataan yleensä toimenpidetasoihin. Sähköjärjestelmän osalta (50 Hz) sähkökentän matala toimenpidetaso on 10 kV/m ja korkea toimenpidetaso 20 kV/mMagneettikentille (50 Hz) arvot ovat 1000 μT ja 6000 μT.

Oppaan mukaan työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydesta työssä. Lisäksi työnantajan kuuluu selvittää ja tunnistaa työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Mikäli haitta- ja vaaratekijöitä ei voi poistaa, on työnantajan arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle eli tehtävä vaarojen arviointi.

Itse ymmärrän niin, että asiaan voi suhtautua samalla tavalla kuin on aikaisemmin suhtauduttu muihin työpaikkojen fysikaalisiin tekijöihin esim. lämpöolosuhteisiin, meluun, paineeseen ja tärinään. Oppaan mukaan vaarojen arviointi voi yksinkertaisimmillaan olla selvitys siitä, että yksityiskohtaista arviointia ei tarvita. Arviointi ja johtopäätökset on tärkeä myös dokumentoida.

Suosittelen tutustumaan aiheeseen tarkemmin lukemalla oppaan, varsinkin silloin jos tehdään sähköalan töitä. Aikaisemmin alalla ei ole ollut velvoittavia säädöksiä sähkö- ja magneettikenttiin liittyen, niin asetus tuo jonkin verran alalle uutta.

Mukavaa kesäkuuta kaikille.

Yli 1000 seuraajaa @leenakorpinen Twitterissä

3.5.2016 | Leena Korpinen

Aloitin englanniksi tviittaamisen @leenakorpinen-tilillä vuoden vaihteessa eli muutama kuukausi sitten. Ajattelin, että on hyvä keskittää englanninkieliset viestit ja suomenkieliset viestit eri tileihin. @Yterv-tilin kautta tutkimusryhmän tuloksia on suomeksi tviitattu jo useamman vuoden ajan.

Vappuna huomasin, että @leenakorpinen-tililläni seuraajien määrä on noussut yli tuhanteen, mistä olen tietenkin kaikille seuraajilleni hyvin kiitollinen. Oikeastaan on vähän vaikea hahmottaa, miten laajasti oma viesti leviää, kun sen laittaa Twitteriin.

En ole systemaattisesti analysoinut seuraajiani, mutta käsittääkseni heitä on ympäri maapalloa. Esimerkiksi on mukava huomata, miten aamu kiertää ympäri maapallon. Myös avaruudesta lähetetään hyvää huomenta ja hyvää yötä viestejä kauniiden kuvien kera. Avaruudesta jaettiin myös todella kaunis revontulivideo.

Paljon hyvää tietoa ja muiden muassa uusia teknisiä innovaatioita voi löytää Twitteristä. Esimerkiksi eilen katselin videon, jossa peilistä oli tehty kosketusnäyttö. Roboteista on myös aika paljon videoita liikkeelle. Videon voi tehdä aiheesta kuin aiheesta. Esimerkiksi katselin videon miten vanhoja kirjoja kunnostetaan yliopistossa.

Tietenkin videoita voi katsoa myös YouTubesta. Monesti Twitterin videot onkin linkitetty sinne. Toisaalta Twitterissä videot ovat usein hyvin lyhyitä ja ne voi katsoa nopeasti osana viestiä.

Twitterin käyttö vie tietenkin myös aikaa, mutta käyttö nopeutuu, kun siihen tulee rutiinia. Lisäksi jokainen voi kehittää oman tapansa käyttää tiliään. Itse käytän uutisista erillistä listaa, josta voin nopeasti katsoa mitä on tapahtunut, silloin ei tarvitse seurata uutislehtien internet-sivuja. Tavallaan Twitter voi myös nopeuttaa joitakin asioita.

Mukavaa toukokuuta ja kevättä kaikille!