Leena Korpinen, kohteen Leena Korpinen tekijä

Syksyistä luonnon kauneutta

3.10.2016 | Leena Korpinen

Kävelin yhtenä syyskuun aamuna töihin ja ihailin kaunista ruskaa. Tuntui kuin puut olisivat olleet kullattuja keltaisessa värissään. Mietin itsekseni miten onnekas olen, kun voin nähdä työmatkalla niin kaunista luontoa.

Toisena päivänä satoi vettä ja välillä paistoi aurinko. Sade ja aurinko vuorottelivat useamman kerran. En siihen erityisesti kiinnittänyt huomiota, mutta jonkin ajan kuluttua näin todella komean sateenkaaren. En muista olleeni niin lähellä sateenkaarta koskaan aikaisemmin.

Nuo jäivät itselleni mieleen syyskuun kaunista hetkistä. Twitteristä kauniita luontokokemuksia löytyy muiden kertomina lisää. Välillä kuviin liitetyistä teksteistä voi hyvin huomata miten erilaiset luontomaisemat tai luonnon ilmiöt ovat ihmisiä koskettaneet. Usein tuoneet iloa ja piristystä heidän päiväänsä.

Luonnon vaikutuksesta ihmisiin löytyy myös tieteellisiä tutkimustuloksia. Ihminen voi kokea tietyn luontopaikan sellaiseksi, jossa hän virkistyy. Ihmiset ovat näiden mielipaikkojen suhteen erilaisia. Joku viihtyy esimerkiksi meren rannassa, toinen puistossa ja kolmas kaupunkiympäristössä.

Tätä blogia kirjoittaessa katselen kaunista auringon laskua, joten kaunista katsottava näyttää olevan näin lokakuun alussakin.

Mukavaa lokakuuta kaikille!

Nro. 9 / 2016/1 Vanhempien työperäinen altistuminen pientaajuisille magneettikentille ja lapsuusiän leukemian riski

3.10.2016 | Leena Korpinen

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajien mukaan vanhempien työperäistä altistumista pientaajuisille magneettikentille ja sen yhteyttä lapsen leukemiariskiin selvittävissä tutkimuksissa on saatu epäyhteneviä tuloksia. Sen tähden he tekivät kvantitatiivisen meta-analyysin yhteyden arvioimiseksi. Tulosten mukaan kummankaan vanhemman työperäinen altistuminen ei vaikuta lapsen leukemiariskiin.

Vanhempien työperäistä altistumista pientaajuisille magneettikentille ja sen yhteyttä lapsen leukemiariskiin selvittävissä tutkimuksissa on toistaiseksi saatu epäyhteneviä tuloksia. Tässä tutkimuksessa tehtiin kvantitatiivinen meta-analyysi yhteyden arvioimiseksi. Tapaus-verrokki- ja kohorttitutkimuksia haettiin systemaattisesti pääasiassa PubMed-tietokannasta, ja haku ulottui syyskuuhun 2015. Tutkimukset arvioitiin tapausten ja verrokkien edustavuuden ja vertailtavuuden sekä altistuksen määrittämisen suhteen. Lopulliseen analyysiin valikoitui 11 tapaus-verrokkitutkimusta ja yksi kohorttitutkimus.

Tulosten perusteella kummankaan vanhemman työperäinen altistuminen ei vaikuta lapsen leukemiariskiin. Isän altistumisella näytti olevan merkittävä yhteys kohonneeseen riskiin, kun tarkasteltiin pelkästään tutkimuksia, joissa tutkittuja tapauksia oli vähän tai joiden laatu oli heikko väärien muuttujien riittämättömän hallinnan vuoksi. Yhteydelle ei kuitenkaan saatu vahvistusta tapausmäärältään suurempien tai laadultaan parempien tutkimusten yhteisanalyysissa. Samoin kohorttitutkimus antoi viitteitä siitä, että isän altistumisella olisi yhteys kohonneeseen riskiin, mutta tapaus-verrokkitutkimusten yhteisanalyysi ei tuottanut tilastollisesti merkittävää tukea tälle tulokselle.

Analyysinsa rajoituksiksi tutkijat mainitsivat ensinnäkin sen, että analysoiduissa tutkimuksissa pientaajuisille magneettikentille altistuminen oli arvioitu useimmiten ammattinimikkeen perusteella. Vain muutamissa uudemmissa tutkimuksissa altistuminen oli määritelty tarkemmin mittauksilla. Heidän mielestään jatkotutkimuksissa olisi syytä pyrkiä altistuksen kvantitatiiviseen arvioimiseen ja annosvaikutuksen tarkastelemiseen. Toinen tutkijoiden mainitsema rajoitus oli se, ettei lasten iälle asetettu kriteereitä tutkimusten valinnassa. Esimerkiksi yhdessä tutkimuksessa tiedossa oli vain tutkittavien keski-ikä, jolloin mukana saattoi olla myös aikuisia. Herkkyysanalyyseissa selvisi kuitenkin, etteivät tulokset muuttuneet, kun tällainen tutkimus jätettiin tarkastelusta pois.

Lähde:
Su L, Fei Y, Wei X, Guo J, Jiang X, Lu L, Chen G. Associations of parental occupational exposure to extremely low-frequency magnetic fields with childhood leukemia risk. Leukemia & Lymphoma 2016. DOI: 10.3109/10428194.2016.1165812.

Nro. 8 / 2016/1 Pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistuneiden henkilöiden geneettiset vauriot

3.10.2016 | Leena Korpinen

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat arvioivat 22 artikkelia, jotka käsittelivät sytogeneettiseen biomonitorointiin perustuvia tutkimuksia. He halusivat selvittää sähkömagneettisille kentille altistuneiden henkilöiden mahdollisia geneettisiä vaurioita. Heidän mukaansa tutkimuksissa oli erilaisia puutteita. Toisaalta vain viidessä tutkimuksessa ei havaittu lainkaan sytogeneettisiä vaurioita altistuneissa henkilöissä, minkä tähden tutkimuksia ei voida heidän mielestään jättää myöskään kokonaan huomiotta.

Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC on luokitellut pientaajuiset magneettikentät mahdollisesti syöpää aiheuttaviksi (luokka 2B). Arvio perustuu lähinnä epidemiologiseen näyttöön, joka viittaa kentille altistumisen ja lapsuusiän leukemian mahdolliseen yhteyteen. In vitro- ja in vivo ‑tutkimuksissa syy-yhteyttä ei edelleenkään ole pystytty vahvistamaan lukuisista yrityksistä huolimatta.

Tässä tutkimuksessa arvioitiin sytogeneettiseen biomonitorointiin perustuvia tutkimuksia, joita oli julkaistu 22. Valtaosassa sähkömagneettisille kentille altistuminen oli ollut työperäistä, ja tarkasteltuja päätepisteitä olivat yleisesti kromosomipoikkeavuudet, geneettisen materiaalin vaihtuminen kromosomipuolikkaiden välillä (SCE) ja mikrotumat. Useimmissa tutkimuksissa havaittiin geneettisten vaurioiden lisääntymistä valkosoluissa ja bukkaalisissa soluissa. Sytogeneettisten soluvaurioiden tiedetään olevan yhteydessä kohonneeseen syöpäriskiin.

Arvioijat totesivat kuitenkin tarkasteltujen tutkimusten olevan niin selvästi puutteellisia, ettei niiden perusteella voida tehdä pitäviä päätelmiä. Esimerkiksi altistuminen oli määritelty epätarkasti, tutkittavat altistuivat myös muulle ionisoimattomalle säteilylle tai tulokset eivät olleet tilastollisesti luotettavia. Lisäksi sytogeneettisiä vaurioita havaittiin monissa sellaisissa tutkimuksissa, joissa altistustasot olivat todennäköisesti paljon matalampia kuin pääosin päinvastaisia tuloksia tuottaneissa in vitro- ja in vivo ‑tutkimuksissa. Tutkijat eivät siten pitäneet todennäköisenä, että kaikki todetut sytogeneettiset vaikutukset olisivat aiheutuneet pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumisesta.

Koska toisaalta vain viidessä tutkimuksessa ei havaittu lainkaan sytogeneettisiä vaurioita altistuneissa henkilöissä, tutkimuksia ei voida heidän mielestään jättää myöskään kokonaan huomiotta. Varovaisuusperiaatteen noudattaminen olisi siis tietyssä määrin paikallaan. Heidän mukaansa olisi tarvetta perusteellisemmille ja hallitummille lisätutkimuksille, joissa on tarkasteltavana riittävä määrä henkilöitä ja soluja sekä oikeat päätepisteet.

Lähde:
Maes A, Verschaeve L. Genetic damage in humans exposed to extremely low frequency electromagnetic fields. Archives of Toxicology 2016. DOI 10.1007/s00204-016-1769-9.

Nro. 7 / 2016/1 Verkkotaajuisille magneettikentille altistumisen vaikutukset hedelmällisyyteen ja raskauteen – katsaus tutkimustuloksiin ja uusia tutkimussuosituksia

3.10.2016 | Leena Korpinen

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat pyrkivät selvittämään, voiko verkkotaajuisille magneettikentille altistuminen olla yksi syy hedelmällisyyteen ja raskauteen liittyviin ongelmiin. Artikkeli on yleiskatsaus ja analyysi vertaisarvioiduista epidemiologisista tutkimuksista, jotka on julkaistu vuoden 2002 ja heinäkuun 2015 välillä. Tekijöiden mukaan tuloksissa oli epäyhteneväisyyttä, ja heidän mielestään tarvitaankin lisää epidemiologisia tutkimuksia aiheesta.

Hedelmällisyyteen ja raskauteen liittyvät ongelmat ovat yleisiä kaikkialla ¬maailmassa. Jo yli 35 vuoden ajan on pyritty selvittämään, voisiko verkkotaajuisille magneettikentille altistuminen olla yksi syy niihin. Aiheeseen liittyvistä vertaisarvioiduista tutkimuksista ei kuitenkaan ole tehty asiantuntevaa katsausta lähes 15 vuoteen.

Tämä tutkimus on yleiskatsaus ja kriittinen analyysi vertaisarvioiduista epidemiologisista tutkimuksista, jotka on julkaistu vuoden 2002 ja heinäkuun 2015 välillä. Tekijät löysivät niitä PubMed-tietokannasta yhteensä 13, ja niissä oli selvitetty magneettikentille altistumisen mahdollisia prenataalisia, neonataalisia ja miehen hedelmällisyyteen liittyviä haittavaikutuksia (keskenmeno, ennenaikainen synnytys, syntymäviat, huono siemennesteen laatu jne.).

Joissain tutkimuksissa yhteyksiä havaittiin, mutta toisissa ei. Katsauksen tekijöiden mukaan epäyhtenevät tulokset saattoivat johtua tutkimusrakenteisiin liittyvistä rajoituksista. He korostavat esimerkiksi tarkoituksenmukaisen tapauspopulaation tärkeyttä ja suosittelevat altistuksen mittaamista prospektiivisesti sekä mittausten ulkopuolelle jätetyn fyysisen aktiivisuuden sekoittavan vaikutuksen huomioimista. Lisäksi he nostivat esiin informaatioharhan mahdollisuuden altistusmittauksissa esimerkiksi liian lyhyen mittausjakson tai epätarkoituksenmukaisen mittaustiheyden takia.

Katsauksen tekijöiden mielestä on myös tärkeää pyrkiä selvittämään mahdolliset biologiset mekanismit magneettikentille altistumisen ja sen lisääntymisterveydelle aiheuttamien haittojen takana, jotta osattaisiin käyttää oikeita mittareita altistuksen määrittämiseen. Lopuksi he pohtivat naisen ja miehen henkilökohtaisten altistustietojen keskinäistä korrelointia tutkimustulosten tulkinnassa. Heidän mukaansa tarvitaan lisää epidemiologista tutkimusta kaikki edellä mainitut seikat huomioon ottaen, koska verkkotaajuisille magneettikentille altistutaan lähes kaikkialla.

Lähde:
Lewis R C, Hauser R, Maynard A D, Neitzel R L, Wang L, Kavet R, Meeker J D. Exposure to Power-Frequency Magnetic Fields and the Risk of Infertility and Adverse Pregnancy Outcomes: Update on the Human Evidence and Recommendations for Future Study Designs. Journal of Toxicology and Environmental Health, Part B, 19 (2016) 29–45. DOI: 10.1080/10937404.2015.1134370.

Nro. 6 / 2016/1 Psykologiset oireet ja terveyteen liittyvä elämänlaatu sähkömagneettisille kentille yliherkillä henkilöillä

3.10.2016 | Leena Korpinen

Päätoimittajan kommentti: Tutkijoiden tavoitteena oli selvittää kyselylomakkeiden avulla prosessia, joka saa aikaan yliherkkyyden sähkömagneettisille kentille. He tarkastelivat yliherkiksi itsensä kokevien henkilöiden psykologisia oireita ja terveyteen liittyvää elämänlaatua. Tutkittavana oli noin sata yliherkkyydestä kärsivää henkilöä ja saman verran verrokkeja. Tutkijoiden mukaan yliherkkyys sähkömagneettisille kentille on yhteydessä erilaisiin psykologisiin oireisiin ja heikkoon elämänlaatuun.

Sähköyliherkkyys on melko yleinen ongelma: esimerkiksi Ruotsissa 13,5 % väestöstä kokee erään tutkimuksen mukaan näytöt ja loistevalot häiritseviksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli valaista prosessia, joka saa aikaan yliherkkyyden sähkömagneettisille kentille. Sitä varten tarkasteltiin yliherkiksi itsensä kokevien henkilöiden psykologisia oireita ja terveyteen liittyvää elämänlaatua.

Tutkimuksen kohteena oli 114 yliherkkyydestä kärsivää henkilöä ja 104 henkilön populaatiopohjainen verrokkiotanta. Menetelminä käytettiin Symptom Checklist 90 kyselylomakkeesta (SCL-90) kuutta eri osa-aluetta psykologisten oireiden arviointiin ja Short Form 36 Health Survey -kyselylomakkeen (SF-36) kaikkia kahdeksaa osa-aluetta elämänlaadun arviointiin.

Yliherkillä henkilöillä ilmeni huomattavasti verrokkeja enemmän pakko-oireisia häiriöitä, sosiaalista yliherkkyyttä, vihamielisyyttä, ahdistuneisuushäiriöitä ja fobioita sekä vainoharhaisia ajatuksia. Myös psykotismin osalta saatiin viitteitä samansuuntaisesta eroavaisuudesta ryhmien välillä. Elämänlaatukin oli yliherkillä verrokkeja huonompi niin fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn, fyysisen ja psyykkisen roolitoiminnan, koetun terveyden, tarmokkuuden, kivuttomuuden kuin psyykkisen hyvinvoinnin osa-alueilla. Useiden SCL-90:n ja SF-36:n osa-alueiden välillä havaittiin merkittävää korrelaatiota ja kohtalaisesta voimakkaaseen vaihtelevia vaikutuskokoja.

Tulosten perusteella tutkijat esittävät, että yliherkkyys sähkömagneettisille kentille on yhteydessä erilaisiin psykologisiin oireisiin ja heikkoon elämänlaatuun. Kliinisestä näkökulmasta katsottuna tutkimus tarjoaa tekijöiden mukaan teoreettista lisänäyttöä kognitiivisen psykoterapian hyödyllisyydestä sähköyliherkkyyden hoidossa. Lisäksi tulokset viittaavat heidän mielestään siihen, että terapiassa tulisi suunnata huomiota huonommuuden tunteisiin, hankaluuksiin toimia sosiaalisissa suhteissa sekä kiukkuun, vihamielisyyteen ja halveksuntaan muita ihmisiä kohtaan, joskin tämä vaatii lisää tutkimusta.

Lähde:
Kjellqvist A, Palmquist E, Nordin S. Psychological symptoms and health-related quality of life in idiopathic environmental intolerance attributed to electromagnetic ﬁelds. Journal of Psychosomatic Research 84 (2016) 8–12. DOI: 10.1016/j.jpsychores.2016.03.006.