Nro. 5 / 2016/2 Tapaustutkimus muistin heikentymisen riskistä lähellä suurjännitteisiä voimajohtoja koulua käyvillä oppilailla

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat selvittivät sähkönjakelukeskuksille altistumisen vaikutuksia 10–12-vuotiaiden poikien muistiin Teheranissa. Kirjoittajien mukaan pientaajuisille magneettikentille altistumisella saattaa olla negatiivinen vaikutus lasten työmuistiin, mutta tarvitaan vielä lisätutkimuksia.

Vaihtovirran pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien lähteitä esiintyy tutkimusryhmän mukaan yhä enemmän jokapäiväisessä elämässä, joten niiden mahdolliset haittavaikutukset ihmisten terveyteen ovat huomattava huolenaihe monissa maissa. Koska lapset ovat jokaisen maan tärkein pääoma, tutkimusryhmä piti erittäin tärkeänä tutkia sähkömagneettikenttäaltistuksen vaikutuksia lasten terveyteen eri näkökulmista.

Tutkimusryhmän mukaan heidän tutkimuksensa on ensimmäinen systemaattinen tutkimus sähkönjakelukeskuksille altistumisen vaikutuksesta 10–12-vuotiaiden miespuolisten oppilaiden muistin tilaan. Tutkimuksessa mitattiin pientaajuisten magneettikenttien magneettivuon tiheyksiä neljässä peruskoulussa Teheranissa IEEE:n standardin 644 mukaan. Käytetty mittalaite oli kolmiakselinen (X, Y ja Z) Gauss-mittari, malli TES-1394.

Altistuneeksi tutkimusryhmäksi valittiin kahden suurjännitteisen sähkönjakelukeskuksen lähellä (30 ja 50 metrin etäisyydellä) sijaitsevan koulun oppilaat ja verrokkiryhmäksi kahden kauempana (1390 ja 610 metrin etäisyydellä) sijaitsevan koulun oppilaat. Oppilaiden työmuistin tilaa tutkittiin Wechsler Intelligence Scale for Children (WISC-IV) testin mukaan laaditulla kyselylomakkeella. Oppilaiden täyttämät lomakkeet analysoitiin SPSS 20 ohjelmistolla hyödyntäen t-testejä ja khiin neliötestiä.

Keskimääräinen magneettivuon tiheys oli tapauskouluissa 0,245 μT ja verrokkikouluissa 0,164 μT. Näiden kahden ryhmän oppilaiden demografisissa ominaisuuksissa ei ollut tilastollisia eroja. Sen sijaan viiden prosentin ero työmuistitesteissä oli merkittävä. Kyselylomakkeen tietojen tulokset osoittivat, että verrokkiryhmän oppilailla työmuisti oli parempi kuin tapausryhmän oppilailla.

Tutkimustulokset paljastivat käänteisen korrelaation magneettivuon tiheyden ja oppilaiden työmuistin välillä. Tutkimusryhmän mukaan pientaajuisille magneettikentille altistumisella saattaa olla negatiivinen vaikutus lasten työmuistiin, mutta tarvitaan vielä lisätutkimuksia, ennen kuin voidaan tehdä lopullisia johtopäätöksiä.

Lähde:
Ghadamgahi M, Monazzam M R, Hosseini M. Memory loss risk assessment for the students nearby high-voltage power lines – a case study. Environmental Monitoring Assessment (2016) 188: 355.

Nro. 4 / 2016/2 Henkilökohtaiset mittaukset lasten pientaajuisille magneettikentille altistumisesta Italiassa

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat mittasivat lasten altistumista pientaajuisille magneettikentille Milanossa. Mukana oli 86 lasta. Yli 24 tuntia kestäneissä henkilökohtaisissa ja makuuhuoneen altistusmittauksissa mediaaniarvot olivat alle 3 µT. Tutkijoiden mukaan lapsen asuinpaikan ohella myös hänen käyttäytymistapansa vaikuttavat altistukseen.

Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli huoli pientaajuisille magneettikentille altistumisen mahdollisista vaikutuksista lasten terveyteen. Vaikka epidemiologisissa tutkimuksissa on saatu todisteita lapsuusiän leukemian yhteydestä pientaajuisiin magneettikenttiin altistustason ollessa yli 0,4 µT, tätä kausaalista yhteyttä tukevia biologisia mekanismeja ei tutkimusryhmän mukaan ole vielä löydetty. Saadakseen lisätietoja lasten altistumisesta pientaajuisille magneettikentille heidän päivittäisten toimiensa yhteydessä tutkimusryhmä toteutti mittaustutkimuksen Milanossa.

Tutkimusaineisto sisälsi 86 lasta, joista 52 valittiin mukaan nimenomaan sillä perusteella, että he asuivat lähellä voimajohtoja tai sisätiloihin rakennettuja muuntajia. Näin potentiaalisesti voimakkaammin altistuneiden lasten osuus korostui.

Aiemmassa tutkimuksessa on tutkimusryhmän mukaan saatu viitteitä siitä, että altistustasot saattaisivat vaihdella vuodenaikojen mukaan, joten lasten altistusta mitattiin sekä kesällä että talvella. Yli 24 tuntia kestäneissä henkilökohtaisissa ja makuuhuoneen altistusmittauksissa mediaaniarvot olivat alle 3 µT, joka on Italian laissa määritelty tavoitearvo. Yli 24 tuntia kestäneissä makuuhuonemittauksissa geometriset keskiarvot olivat yleensä alle 0,4 µT. Vuodenaikojen vaihtelulla ei ollut merkittävää vaikutusta kummassakaan mittaustavassa.

Korkeimmat keskimääräiset magneettikenttätasot mitattiin yleensä kotona päiväaikaan ja ulkona. Mittaustapojen väliltä ei löytynyt merkittäviä eroja mediaaneissa tai geometrisissa keskiarvoissa. Aritmeettisissa keskiarvoissa oli kuitenkin eroja: henkilökohtaisissa mittauksissa magneettikenttätasot olivat keskimäärin korkeampia kuin makuuhuonemittauksissa.

Kyseessä oli ensimmäinen terveille lapsille suoritettu pientaajuisille magneettikentille altistumisen mittaus Italiassa. Tutkimusryhmän mukaan se antoi hyödyllistä tietoa altistustasoista paikoissa, joissa lapset viettävät aikaansa. Heidän mukaansa se osoitti myös, että lapsen asuinpaikan ohella myös lapsen käyttäytymistavat vaikuttavat hänen altistukseensa.

Lähde:

Liorni I, Parazzini M, Struchen B, Fiocchi S, Röösli M, Ravazzani P. Children’s Personal Exposure Measurements to Extremely Low Frequency Magnetic Fields in Italy. International Journal of Environmental Research and Public Health 2016, 13, 549.

Nro. 3 / 2016/2 Lasten altistuminen pientaajuisille magneettikentille Ranskassa – kansallisen tutkimuksen tuloksia

Päätoimittajan kommentti: Ranskan sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt ranskalaisten käyttötaajuisille (50 Hz) magneettikentille altistumista koskevan kartoituksen. Tässä artikkelissa kirjoittajat esittelevät lasten vuorokausialtistuksia. Lapsista 3,1 prosentilla 24 tunnin mittausten aritmeettinen keskiarvo oli yli 0,4 µT (ilman herätyskelloa käyttäneillä 0,8 %).

Tutkimusryhmän mukaan useiden kansainvälisten epidemiologisten tutkimusten perusteella yli 0,4 µT:n tasoinen päivittäinen altistuminen pientaajuisille magneettikentille lisää lasten leukemiariskiä. Ranskan sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt ranskalaisten altistumista 50 Hz:n magneettikentille kartoittavan EXPERS-tutkimuksen (EXPosition PERSonelle), jossa on tarkoitus määrittää henkilökohtaisia altistustasoja ja altistuslähteitä eri puolilla maata. Tässä julkaisussa keskityttiin nimenomaan lasten vuorokausialtistuksen tuloksiin.

EXPERS-tutkimukseen valittiin satunnaisotannalla puhelinluetteloista mukaan 977 lasta. Tutkimusohjeiden mukaan yöllisen mittauksen aikana ei saanut olla sähkölaitetta alle 50 cm:n etäisyydellä mittalaitteesta. Kaikki eivät kuitenkaan olleet noudattaneet ohjetta, ja 15 prosentissa mittauskäyristä tunnistettiin herätyskellon merkitys altistumisessa. Tutkimusryhmä päätti tehdä mittaustulosten tilastolliset analyysit sekä kaikista lapsista että pelkästään niistä, jotka eivät olleet pitäneet herätyskelloa lähellä.

Lapsista 3,1 prosentilla 24 tunnin mittausten aritmeettinen keskiarvo oli yli 0,4 μT, kun kaikki laskettiin mukaan, ja 0,8 prosentilla, kun herätyskelloa käyttäneet jätettiin huomioimatta. Herätyskello osoittautuikin tilastollisesti merkittävimmäksi muuttujaksi, jolla oli yhteys altistusmittausten tuloksiin. Magneettikenttäaltistus oli voimakkaampaa lapsilla, joiden koti sijaitsi lähellä suurjännitteisiä voimajohtoja. Hyvin vähän lapsia, ainoastaan 0,8 %, asui alle 125 metrin päässä 225 kV:n tai alle 200 metrin päässä 400 kV:n voimajohdoista, eikä heistä kenenkään henkilökohtainen altistustaso ylittänyt arvoa 0,4 μT.

Tutkimusryhmän suorittama moniulotteinen korrespondenssianalyysi osoitti, että kartoitettujen muuttujien perusteella oli vaikea muodostaa tilastollista mallia lasten altistustasojen ennustamiseksi. Lasten henkilökohtaisten vuorokausialtistustasojen hajonta erosi huomattavasti yöllisten altistustasojen sekä aikapainotettujen (yö- ja kouluaika) keskiarvojen hajonnasta. Tämän tuloksen perusteella tutkimusryhmä kyseenalaisti joissakin epidemiologisissa tutkimuksissa käytetyt altistuksen arviointimenetelmät.

Lähde:
Magne I, Souques M, Bureau I, Duburcq A, Remy E, Lambrozo J. Exposure of children to extremely low frequency magnetic fields in France: Results of the EXPERS study. Journal of Exposure Science and Environmental Epidemiology, 9 November 2016, 1–8.

Nro. 2 / 2016/2 Pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien yhteys syöpäriskiin – yhteisanalyysi epidemiologisista tutkimuksista

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat tekivät meta-analyysin pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien ja syöpäalttiuden välistä yhteyttä selvittäneistä tutkimuksista. Heidän mukaansa meta-analyysi antoi viitettä siitä, että pientaajuisilla sähkömagneettisilla kentillä olisi yhteys syöpäriskiin pääasiassa Yhdysvalloissa ja niiden kohdalla, jotka ovat altistuneet asuinpaikassaan. He esittelivät artikkelissa myös syitä tutkimusten välisiin eroihin.

Lähtökohtana tälle tutkimukselle oli laboratoriotutkimuksissa eläinmalleissa tehty havainto, jonka perusteella pientaajuiset sähkömagneettiset kentät saattaisivat vaikuttaa fysiologisiin toimintoihin. Tutkimusryhmän mukaan tulokset ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia epidemiologisissa tutkimuksissa, joissa on kartoitettu pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien yhteyttä syöpäalttiuteen.

Tässä meta-analyysissä tutkimusryhmä suoritti laajan yhteisanalyysin pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien ja syöpäalttiuden välistä yhteyttä selvittäneiden tutkimusten tuloksista. He löysivät sähköisistä tietokannoista yhteensä 42 tutkimusta, joihin sisältyi 13 259 tapausta ja 100 882 verrokkia. Näiden kaikkien tutkimusten yhteisanalyysissä havaittiin tilastollisesti merkittävä yhteys pientaajuisille sähkömagneettikentille altistuneen populaation ja kohonneen syöpäalttiuden väliltä riippumatta tutkimuksissa käytetyistä altistusmalleista tai syöpätyypeistä. Yhteys oli kuitenkin heikko.

Tutkimusryhmä analysoi tuloksia erilaisten aliryhmien perusteella ja havaitsi maakohtaisissa analyyseissä, että magneettikentille altistuneiden syöpäriski oli tilastollisesti merkittävällä tavalla korkeampi Pohjois-Amerikassa, erityisesti Yhdysvalloissa. Eurooppalaisista tutkimuksista tai eri syöpätyyppien mukaisista aliryhmäanalyyseistä vastaavaa yhteyttä ei löytynyt.

Altistustapoja verrattaessa havaittiin tilastollisesti merkittävä kohonnut syöpäriski asuinpaikassaan pientaajuisille sähkömagneettikentille altistuneilla. Altistuksen mittaustapojen perusteella analysoitaessa kohonnut syöpäriski löytyi haastatteluihin pohjautuneista tutkimuksista. Kun analysoitiin pelkästään mittauslaitteilla tehdyt tutkimukset, altistuneilla havaittiin lievästi kohonnut ennen vaihdevuosia diagnosoidun rintasyövän riski.

Tämä meta-analyysi antoi viitteitä siitä, että pientaajuisilla sähkömagneettisilla kentillä olisi yhteys syöpäriskiin pääasiassa Yhdysvalloissa ja asuinpaikassaan altistuneella populaatiolla. Tutkimusryhmän mukaan eri tutkimusten välisiä eroja saattaisivat selittää metodologiset haasteet, tutkimusrakenteiden erot ja tutkimukseen osallistujien valintatavat.

Lähde:

Zhang Y, Lai J, Ruan G, Chen C, Wang D W. Meta-analysis of extremely low frequency electromagnetic fields and cancer risk: a pooled analysis of epidemiologic studies. Environment International 88 (2016) 36–43.

Nro. 1 / 2016/2 Pääkirjoitus

Suomessa on käynnissä säteilylainsäädännön valmistelu. Parhaillaan verkossa on nähtävissä lausuntopyyntö ja luonnos hallituksen esitykseksi säteilylaista. Tiedot löytyvät nyt sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta. Kommentit esitykseen tulee antaa 16.1.2017 mennessä. Suosittelen tutustumaan, sillä tämän lain jatkoksi laaditaan säädöksiä myös pientaajuisista sähkömagneettisista kentistä.

Joulukuussa järjestettiin Tokiossa ICNIRP:n workshop “International Workshop on Non-Ionizing Radiation Protection (2016 NICT/ICNIRP WS)”. Tilaisuuden sisältö painottui lähinnä radiotaajuisiin sähkömagneettisiin kenttiin. Pientaajuisten kenttien osalta tietooni ei ole tullut kiinnostavia kansainvälisiä tilaisuuksia tänä syksynä.

Työntekijädirektiiviin ”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/35/EU terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille” on tietääkseni tekeillä ohjeita ja standardeja kansainvälisesti ja kotimaassa, samoin Suomessa valtioneuvoston asetukseen työntekijöiden suojelemiseksi sähkömagneettisista kentistä aiheutuvilta vaaroilta.

Olen taas kerran löytänyt tähän katsaukseen mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Katsauksen alussa on artikkeleja, jotka liittyvät lasten magneettikentille altistumiseen. Tuloksia on mm. Ranskasta ja Italiasta.

Saksassa on tutkittu, kuinka suuri etäisyys on riittävä suurjännitteisten voimajohtojen hyväksymiseen ja niihin liittyvään turvallisuuden tunteeseen. Artikkelissa on mielenkiintoinen lähestymistapa aiheeseen. Ilmeisesti asian kertomistavalla on merkitystä.

Tilannekatsauksen loppupuolella on vähän erilainen aihe kuin mitä olemme yleensä esitelleet. Kirjoittajat ovat tutkineet hybridiajoneuvolla ajamisen turvallisuutta ja vaikutuksia rytmihäiriötahdistinta käyttävillä potilailla.

Tilannekatsauksen lopuksi on työntekijäaltistukseen liittyvä artikkeli, tällä kertaa on tutkittu vihreän teen (polyfenolien) käytön vaikutuksia suurjännitteisille voimajohdoille altistuneilla työntekijöillä.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

Korpinen työskentelee parhaillaan kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuvana lääkärinä Pohjois-Karjalan keskussairaalassa ja toimii myös Tampereen yliopistossa dosenttina.